Ahkion rakentelua

[Normanton]

Vetoaisat vs vetoköysi keskustelu on vähän kuin kitkat vs nastat. On kaksi koulukuntaa ketkä tuppaavat puolustamaan omaa näkökulmaa. Itsellä vetoköysi valikoitui lähinnä helpon toteutuksen takia tee-se-itse ahkioon ja ei tuo vetoköysi mitenkään pois sulje sitä etteikö aisoja voisi lisätä myöhemmin jos kokee tarpeelliseksi.

Isoimmat plussat vetoköydelle on se että köyttä tai valjaita ei ole pakko irroittaa käytännössä koko päivän aikana, senkun istahtaa tauolla ahkion päälle tai jos ahkio kaatuu niin senkun menee vaan nostamaan sen pystyyn ilman että pitää irroittaa valjaita/aisoja. Lisäksi köysi ei voi oikein mennä poikki samalla tavalla kuin vetoaisat ja jos katkeaakin niin senkun solmii takaisin yhteen. Ja tosiaan helpompi ja halvempi toteuttaa sekä joustopala on myös helppo tehdä kuminarusta.

Kääntöpuolena on sitten juuri tuo kätevyys rikkonaisessa tai metsäisessä maastossa missä ahkio seuraa huonommin perässä ja on vähän kiikkerämpi ainakin kovin korkealla lastilla. Alamäessä se voi tulla nilkoille jos ei tee mitään, mutta tähänkin on kyllä keinot millä se saadaan estettyä.

[f7391]

Kääntöpuolena on sitten juuri tuo kätevyys rikkonaisessa tai metsäisessä maastossa missä ahkio seuraa huonommin perässä ja on vähän kiikkerämpi ainakin kovin korkealla lastilla. Alamäessä se voi tulla nilkoille jos ei tee mitään, mutta tähänkin on kyllä keinot millä se saadaan estettyä.

Miten tuo alamäkiajo siis suoritetaan köysivedon kanssa siten, että ahkio pysyy hiihtäjän takana? Tosin täytyy sanoa, että ainakin oma ahkioni meinaa pyrkiä sivulta edelle vähänkin jyrkemmässä alamäessä, jos rupeaa itse jarruttelemaan. Viime keväänä sain aisan poikki ensimmäisen kerran ja tämän takia olen ruvennut miettimään, olisiko köysivedossa sittenkin ideaa.

[diver]

https://www.google.com/url?sa=t&source= ... lPCbUVwjK9
Tuossa patan videossa kerrottu köysivedosta.

[Micke]

Ja sitten vaan oikeita käytännön kokemuksia naruvedosta vaikka Härkämurustasta Peuraselkään .... Vaikka Pata on kiivennyt sitä ja tätä, luulen että olen vetänyt ahkiota monin verroin sen mitä hän

Aisoilla pulkka tule kivasti perässä maastossa kuin maastossa, mutta mites narun kanssa??? Vähän epäilen naruvedon kätevyyttä vinorinteissä ja laskuissa, jossa joutuuu mutkittelemaan. Itse olen vetänyt narulla vain Torronsuolla ja sielläkin kirosin naruvetoa, mutta aisat oli käytössä naisystävälläni... Naruveto sopinee jonnekin Grönlantiin, mutta tuskin mihinkään Pohjoismaissa....

[LauriA]

Itsellä suorat aisat mutta viimetalvena kehittelin mukaan köyden, jota en kylläkään päässyt kokeilemaan kun hankikannon puuttuminen keskeytti retken.
Ajatuksena oli jos tihua koivikkoa, niin aisojen kanssa olen jatkuvasti jumissa. Köyden kanssa voisin peruuttaa ja siirtää keulaa helpommin.
Jos vastaan tulee pieni alarinne, niin köydessä on tuollainen jousto patukka poikittain, joka köyden löystyessä jää pulkan alle ja jarruttaa. Ehkä??
https://www.marinekauppa.com/tuote/kiin ... -koysille/

Kun maasto helpottuu siirtyisin takaisin aisoihin. Köysi ei pulkan pohjalla paljon tilaa vie ja toimisi myös hätäapuna jos aisat mäessä menevät poikki. Ehkä tällä kaudella sitten pääsee kokeilemaan.....

[Normanton]

No tuossa diverin linkkaamalla Patan videolla nuo pääasiassa tulivatkin.

Itsellä on kuminarusta tehty joustopala narussa ja siinä solmuja ja lenkkejä jotka sitten jäävät ahkion eteen/alle loivassa mäessä ja jarruttavat ahkiota yllättävän tehokkaasti. Jyrkemmässä mäessä ahkion voi sitten ottaa joko sivulle tai eteen tai avoimessa maastossa ahkion päälle voi istua ja laskea sen kanssa alas kuin pulkalla, suksilla toki ohjaten ja jarruttaen.

Toki pitää vielä mainita että omat kokemukset ahkion käytöstä ovat vielä vähäisiä, mutta kyllä tuo vetoköysi vielä tuntuu ihan hyvältä idealta. Keväällä olisi tiedossa Litokairan reissu niin katsotaan sen jälkeen fiilikset.

[akallio]

Mietin, että kokeilumielessä voisi ottaa naruvedon aisojen rinnalle (Fjellpulken). Onko siitä hyötyä, että naruja on kaksi eli molempiin laitoihin?

Ajattelisin, että silloin on helpompi nykiä vinossa olevaa ahkiota haluttuun suuntaan. Vaikuttaa kyllä, että ihmisillä on yleensä vain yksi naru viritettynä.

Fjellun valjaisiin ajattelin virittää sivujen D-lenkkien väliin joustavan narun, johon sitten ahkiosta tuleva naru klipataan sulkurenkaalla kiinni. Valjaiden naru saa siis olla paikallaan myös silloin kun vetää aisoilla ja se toisi myös jouston systeemiin.

[hannes]

Itse käytin ristiaisoja jolloin ahkio kääntyi aika hyvin. Naruveto minun mielestä soveltuu avomaastoon mutta ei metsään eikä pusikkoon.
Ahkion kaaduttua naruveto on toki helppo. Aika ähräämistä se oli pehmeässä lumessa aisojen kanssa kun ahkio kaatui...
Alamäessä olen ollut aisojen kanssa joskus lirissä, naruveto sitä kokeilematta tuntuu vielä hankalammalta. Pata kokeneena vaeltajana tietää mistä puhuu, ehkä se sittenkin toimii.
Joka kohdassa Pata kehoitti harjoittelemaan kaikkea mahdollista kunnolla ennen reissua - osa jujua on varmaan siinä!

Integroitu makuualusta-pussi oli Patankin repertuaarissa. Tuo toimii minusta avomaalla mutta puskissa ei: repeytyminen ja hankalan iso koko ovat riesana.
Jos patjasta on ilmat pois, sen kaksikerroin taittaminen voisi toimia hankalassa maastossa.
Jos on liikkeellä kovassa tuulessa niin aika herkkä tuulelle on noin iso pakkaus .

Asiallinen videoesitys Patalta.

[LauriA]

https://www.google.com/url?sa=t&source= ... lPCbUVwjK9
Tuossa patan videossa kerrottu köysivedosta.

Katselin kanssa ko. videon ja totesin että ei veto systeemissä ole oikeaa ja väärää. Nyt kyseessä köysi veto ja sen edut. Jos vetäjän ja ahkion välillä on suorat aisat niin ahkion kaatumiset minimoituu, kääntösäde taas kasvaa. Ristikkäiset aisat on puoliväli ja naru vedolla kun ahkio kuitenkin kaatuu, niin on helppo hoitaa.

[Micke]

Sillä kääntösäteellä ei ole mitään merkitystä ollut niissä olosuhteissa, kun olen ahkiota vetänyt ja olen varmaan sen 4000 kilsaa ehtinyt ahkiota vetämään. Ahkiota vetäessä pyrkii kuitenkin luovimaan loivilla käänteillä eteenpäin. Ja jos ahkio on mulla vetohistorian aikana kaatunut ehkä 50 kertaa (varmaan vähemmän todellisuudessa), niin mielummin irrotan valjaat, kuin otan niitä kaatumisia monin verroin enemmän.

Ainoa paikka johon ottaisin naruvedon on isot jäätiköt, mutta niille menosta en taida enää haaveilla.

[Pekka]

Ahkion vetosysteemeistä vielä vaikka jokaisella on tietysti se oma paras.
Ensimmäiseksi pitää selvittää millaisessa maastossa vetää. Karkeasti jaettuna pohjoismainen sekamaasto vai aukeat ns. napamaastot ja jäätiköt.
Sekamaastoon en lähtisi pelkällä naruvedolla. Se on perusteltu täällä jo moneen kertaan. Napamaastoihin voisin lähteä perinteisellä aisavedolla. Olen ollut useasti Käsivarren lakeuksilla ja tunturirinteillä, eikä mitään ongelmaa.
Pulkallakin on tietysti oma osuutensa. On pulkkia jotka ovat kaatumisherkkiä ja on pulkkia jotka eivät tahdo kaatua millään. Pohjan profiililla ja laitojen kulmilla on iso merkitys. Jos pulkan seinät ovat pystysuoria voi sen pakata niin että kaatumispiste tulee lähelle lumen pintaa jolloin pulkka ei kaadu kovin herkästi. Kokeilkaa jos ette usko. Lisäksi vaikuttaa se onko pulkan profiili suora päältä katsottuna vai muotoiltu siten että levein kohta on hartioiden kohdalla. Senkin olen testannut ja löytänyt mielestäni erittäin hyvän profiilin.
Entäpä pulkan pohja? Jos aiot tehdä hyvin ohjautuvan pulkan, niin älä laita pohjaan korkeita kiskoja (muovia). Korkeat kiskot purevat kyllä hyvin lumeen, mutta samalla estävät sujuvaa kääntymistä. Pulkka pyrkii kulkemaan suoraan kun sen pitäisi kääntyä sujuvasti. Kokeilemalla olen päätynyt 6 mm pohjakiskoon.
Entäpä vetolaitteet? Itse olen päätynyt jäykkään aisavetoon. Aisojen kiinnityskohdalla pulkkaan on oma merkityksensä. Testaamalla olen senkin löytänyt. Aisojen yläpään kiinnitys vetovyöhön pikaliittimillä. Tarvittaessa avaus yhdellä kädellä. Joko vetovyön lukko tai aisat yksitellen. Vetovyössä en suosittele olkaimia vaan ylämäessä pudotetaan vyötä lantioille tarpeen mukaan. Ei siis nosteta olkaimien kanssa vyötä ylemmäksi. Miksi ei? Vastaus löytyy jos piirretään voimavektorit ja katsotaan kuinka pitkä vektori saadaan vetovoimalle suoraan eteenpäin ja paljonko tulee samanaikaisesti ylöspäin. Mitä ylemmäs vetovyötä nostetaan, sen pidemmäksi tulee tämä ns. hukkavektori ja sitä pienemmäksi eteenpäin suuntautova vetovektori. Jos haluaa tutkia tätä niin piirtämällä asia selviää.
Testasin aikanaan 11 erilaista pulkkaa ja vetosysteemejä lähes saman verran. Eksoottisin oli pieni muovipulkka ilman perälautaa. Yksi rottinkiaisa ja kiinnitys vetovyöhön yhdestä pisteestä vyön takaa.
Ylipäätään, kannattaa kokeilla, kokeilla ja kokeilla niin sieltä se löytyy. Oma suosikki.

[akallio]

Minusta henkselit kannattaa olla, mutta riittävän löysällä. Veto menee siis lantiovyön voimin lähes kaiken ajasta. Kuitenkin kun on hankala paikka, jossa ahkio ottaa vastaan ja suksien alla ei ole hyvää pitoa myöskään, vaikka jotain kinkamaa ylittäessä, niin hartioilla saa nykäistyä sen ratkaisevan verran niin, että pääsee etenemään.

[iglu]

Henkseleistä olen luopunut muutamia vuosia takaperin. Niiden sijaan olenkäyttänyt ns. "länkiä" eli pehmustettu hihna niskan takaa ja kainaloiden alta
aisaan n. 50 cm päähän aisan päästä. Kiinnitys pikalukolla ja pituussäätö jolloin voi ne säätää itselleen sopivaksi ja pääosa vedosta tulee raskaan kuorman kanssa hartioille,voi myös löysätä jos haluaa vetoa enemmän lantiolle. Kevyellä kuormallahan riittää pelkkä vetovyö.Itse olen ollut tähän systeemiin tyytyväinen, vähentää kumpareikossa(ja varsinkin vanhassa kelkkaurassa joka on ajttu möykkeliköksi) mahaan tulevaa rytkytystä . Harteilla se hevonenkin vetää eikä vyötäröllä,mitään vektoreita en ole piirrellyt,lienee helpointa harkita sitä kuorman painoa(onko turhaa)

[sompionkortto]

Pekka kirjoitti hyvin, että kannattaa kokeilla, kokeilla ja kokeilla .... Voi olla mukaavaakin puuhaa.
Olisi mukava päästä kokeilemaan erilaisia ahkioita, vaan kokemukset ovat jääneet vain muutamaan malliin. Varamaan kaikissa on hyviä ja huonoja asioita. Esimerkkinä Pekan mainitsema pulkan hartioiden levennys kuulostaa hyvältä asialta umpisessa (ja muutenkin).

Kun 30 vuotta sitten kehittelin omia systeemejä, niin kiskoin omia lapsia ympäri metsiä. Lapsista tuli ihan ihmisiä ja pulkasta kohtuullinen. Aisoja on pitänyt kaatumisten takia uusia muutama kerta. Aisat ovat olleet ristikkäin ja suorana ja ehkä taas aisat ovat menossa ristikkäin. "Kokkeilu se on mikä maksaa!"

Viime talvena hommasin paris-pulkan ihan tieteen nimissä ja mäenlaskua varten. Pohjaan piti laittaa liukumuovit, että kestää mäessä.
Olen vetänyt pulkkaa narulla, jossa välissä oli pätkä kumiköyttä. Toimi hyvin ja veto oli pehmeää kun maasto oli tasaista kelkan jälkeä. Tuo systeemi ei taida umpisessa pysyä pystössä kahdestatoista puoleen päivään. Työn alla on lasikuituputki aisat tuohon pulkkaan. Saa nähdä millaiset "tehessä tulee". Olin jo laittamassa peitettä Paris-pulkkaan, mutta jätin laittamatta, koska en keksinyt keinoa saada peittoa siististi kiinni.

Olen vetänyt pulkkaa vetovyöllä, jossa on henkselit. Kun on pakkasta tai muuten haluan saada juotavat helposti esille, vedän repulla, jossa on biltemasta ostetut lenkit sivuilla. Pakkasella juotava pysyy selässä sulana. Oma mieltymys vetovyön korkeudeksi on suoliluiden kohdalla. Siinä se vähiten haittaa liikkeitä.

Mukavia hiihtoja

[Ursus]

Yksi konsti vetää ahkioita on käyttää armeijaylijäämästä ostettavaa taisteluliiviä esim Bundeswehrin liiviä. Siinä on integroituna sekä vetovyö että liivit - ja loputhan on mieltymyksistä ja säädöistä kiinni. Lisäksi tuohon liiviin saa halutessaan laukkuja ja taskuja päivällä tarvittavia tarvikkeita varten.