Ainakin Hillebergin Tarrassa kattotuuletus on molemmissa teltoissa yhdessä lakipisteestä alkavassa sektorissa, eli varsin hyvin ylimmässä kohdassa.
Tunneli on tosiaan tuuletuksen kannalta enemmän riippuvainen ilman liikkeistä. Avotunturissa ei juurikaan ole ongelma, mutta muussa maastossa joskus on.
Fiksuin talvikeitin (ei kaasu)
-
lepposasti
- Viestit: 293
- Liittynyt: 14 Maalis 2011 15:36
En ole koskaan käyttänyt talvella keitintä teltassa, mutta jatkossa tahtoisin laventaa talviretkeilyäni tähän suuntaan ja hankkia siihen sopivan keittimen. Seurattuani tätä ja joitain muita keskusteluja olen kuitenkin alkanut epäröidä: haluanko sytyttää avaruussukkulan kantoraketin ja säilyttää sen bensatankkia pienessä teltassa, joka on ainut suojani ankaralta pakkaselta ja viimalta. Jos vältynkin karmealta (mutta onneksi nopealta) kuolemalta sytytystä seuraavassa räjähdyksessä ja tulipalossa, niin menehdyn hitaasti ja varmasti joko hapenpuutteeseen tai häkämyrkytykseen 
.
Toiset polttavat keitintä teräslaatikossa ja ainoastaan absidissa ja makuupussit yms. oleelliset tavarat ovat varmuuden vuoksi poissa teltasta, toiset keittelevät jonkinlaisella tasolla huoletta teltan sisällä loikoillen makuupussissa kaikki kamat hajallaan ympärillä - mikähän tässä oikein on totta ja mikä tarua?
Valopetrooli on kai paljon bensaa turvallisempi, miksei sitä sitten käytetä bensan sijasta?
Entä bensan/petroolin kulutus, paljonko pitää varata per päivä per henkilö, jos polttaa vain sen aikaa että laittaa ruoat ja juomat?
.Toiset polttavat keitintä teräslaatikossa ja ainoastaan absidissa ja makuupussit yms. oleelliset tavarat ovat varmuuden vuoksi poissa teltasta, toiset keittelevät jonkinlaisella tasolla huoletta teltan sisällä loikoillen makuupussissa kaikki kamat hajallaan ympärillä - mikähän tässä oikein on totta ja mikä tarua?
Valopetrooli on kai paljon bensaa turvallisempi, miksei sitä sitten käytetä bensan sijasta?
Entä bensan/petroolin kulutus, paljonko pitää varata per päivä per henkilö, jos polttaa vain sen aikaa että laittaa ruoat ja juomat?
Fiksu vekotin! Mutta miksi se olisi paineistettavaa keitintä turvallisempi?
Bensan etu on, että se ei nokea ja lähtee helpommin "käyntiin". Petroolikaan ei tosin juurikaan nokea. Bensan voi myös esilämmittää tenulla, jolloin nokea ei tule esilämmityksestäkään, eikä käryä.
Tuolla käytöllä tarvitaan luokkaa 3 desiä per vuorokausi (1 keitin ja 2 henkeä).
Bensan etu on, että se ei nokea ja lähtee helpommin "käyntiin". Petroolikaan ei tosin juurikaan nokea. Bensan voi myös esilämmittää tenulla, jolloin nokea ei tule esilämmityksestäkään, eikä käryä.
Tuolla käytöllä tarvitaan luokkaa 3 desiä per vuorokausi (1 keitin ja 2 henkeä).
Oletko yrittanyt sytyttaa valopetroolia sellaisenaan, ilman mitaan imeytettya sydanta?
Videon tekija ei ollut lukenut kaytto-ohjetta. Ennen sytyttamista vehje pidetaan ylosalaisin 30s. Nain keraaminen... mikahan se olisi nimeltaan, sanotaan nyt vaikka suodin, saa kanavansa tayteen ja seka syttyminen etta sita seuraava kaasuuntuminen nopeutuu. Tarkemmin:
"Three-part wick
About the size and shape of a pair of antacid tablets, the three-layer vaporizer held together by an impermeable exterior glaze has no moving parts and fits inside a cone-shaped stove where it converts liquid fuel into a pressurized gas.
A coarse ceramic layer at the bottom is the feed wick that touches the fuel. In the middle is the boiler wick, a fine ceramic layer that generates high capillary pressure and vaporizes the fuel. On top is the orifice disk that conducts heat from the flame to the boiler wick and has one or more pinhole-sized openings to expel fuel vapor.
“Because there’s no pressurized tank, it’s potentially safer. If something goes wrong, it just goes out,” Knowlton said. “MSR is excited because this is their route to a revolutionary product.”
Starting it is as simple as holding the stove upside down for 30 seconds for priming, turning it upright and lighting the priming wick with an MRE match. Within 60 seconds, the capillary force vaporizer takes over, emitting a whooshing blue flame. "
- tuo Knowlton oli MSR:n kanssa tyoskennellyt projektipaallikko, US Armyn nimeamana
Videon tekija ei ollut lukenut kaytto-ohjetta. Ennen sytyttamista vehje pidetaan ylosalaisin 30s. Nain keraaminen... mikahan se olisi nimeltaan, sanotaan nyt vaikka suodin, saa kanavansa tayteen ja seka syttyminen etta sita seuraava kaasuuntuminen nopeutuu. Tarkemmin:
"Three-part wick
About the size and shape of a pair of antacid tablets, the three-layer vaporizer held together by an impermeable exterior glaze has no moving parts and fits inside a cone-shaped stove where it converts liquid fuel into a pressurized gas.
A coarse ceramic layer at the bottom is the feed wick that touches the fuel. In the middle is the boiler wick, a fine ceramic layer that generates high capillary pressure and vaporizes the fuel. On top is the orifice disk that conducts heat from the flame to the boiler wick and has one or more pinhole-sized openings to expel fuel vapor.
“Because there’s no pressurized tank, it’s potentially safer. If something goes wrong, it just goes out,” Knowlton said. “MSR is excited because this is their route to a revolutionary product.”
Starting it is as simple as holding the stove upside down for 30 seconds for priming, turning it upright and lighting the priming wick with an MRE match. Within 60 seconds, the capillary force vaporizer takes over, emitting a whooshing blue flame. "
- tuo Knowlton oli MSR:n kanssa tyoskennellyt projektipaallikko, US Armyn nimeamana
Samaa on varmaan kivikaudellakin pohdittu, pitäisikö tuli tuoda luolaan vai ei.lepposasti kirjoitti:En ole koskaan käyttänyt talvella keitintä teltassa, mutta jatkossa tahtoisin laventaa talviretkeilyäni tähän suuntaan ja hankkia siihen sopivan keittimen. Seurattuani tätä ja joitain muita keskusteluja olen kuitenkin alkanut epäröidä: haluanko sytyttää avaruussukkulan kantoraketin ja säilyttää sen bensatankkia pienessä teltassa, joka on ainut suojani ankaralta pakkaselta ja viimalta. Jos vältynkin karmealta (mutta onneksi nopealta) kuolemalta sytytystä seuraavassa räjähdyksessä ja tulipalossa, niin menehdyn hitaasti ja varmasti joko hapenpuutteeseen tai häkämyrkytykseen
Leikki sikseen. Turvallisuus on tietysti tärkeä ja juuri näitä seikkoja on hyvä pohtia etukäteen. Mikäli teltan lämmityksen järjestää järjevästi, riskit on hallittavissa. Keittimen käyttö on myös hyvä keskittää yhdelle, joka taitaa kaikki keittimen metkut. Keittimen sisäänajot ja erilaiset käyttövirheet on hyvä myös testata. Sammutuspeite koko ajan avattuna valmiiksi on hyvä idea.
Teltan lämmityksen edut ovat kiistattomat. Ilta t-paita päällä +25 teltassa kamoja kuivatellen on jotain, mistä ei hevillä luovu, kun kerran on kokeillut.
T-moden häkämittari tosiaan käyttölämpötilansa puolesta toimii plussassa, mutta näinhän teltassa myös on. Toiseksi en ajatellut ottaa sitä enää mukaan. Hankin sen testailua varten ja nämä tehtiin ennen reissua. Reissuun otin vain kiinnostuksesta ahkion pohjalle. Hälyttimen sireenin irrotusta en ole selvittänyt, otaksuisin tinatun suoraan piirilevyyn ja eiköhän sen irti saa.
Aika epätodennäköistä on, että tavallisessa keittimessä vuotava paineistettu suihku osuisi liekkiin. Leimahduksen vaara sellaisessa on kyllä suurempi, tuossa sitä ei kai oikein edes olekaan.luuppi kirjoitti:Oletko yrittanyt sytyttaa valopetroolia sellaisenaan, ilman mitaan imeytettya sydanta?
Voikohan tuota laittaa keitinlaatikkoon? Ne tuppaavat kuumenemaan polttimen ympäriltä ja tuossa on polttoaineet muovisäiliössä siinä kyljessä.
Nimenomaan propaanille tehty tuplakeitin:
http://www.backcountry.com/jetboil-gene ... COL-ONESIZ
10.000 btu/ h
- isompikin teltta lampenee, siina sivussa
- toki ei tarvi taysilla tohottaa (simmer, vrt. 3min litran kiehuttamiseen)
http://www.backcountry.com/jetboil-gene ... COL-ONESIZ
10.000 btu/ h
- isompikin teltta lampenee, siina sivussa
- toki ei tarvi taysilla tohottaa (simmer, vrt. 3min litran kiehuttamiseen)
Jollakullahan oli nuo polttoaineiden lampoarvovertailut hanskassa taalla, en nyt muista kuka ne taulukot aina loysi.
Ero on kai kuitenkin aika pieni, eli keittimen tehokkuus on paljon suurempi tekija, esim:
"MSR in their You Tube video report that their super efficient MSR Reactor stove will boil on average 22lts of water from an 8oz canister or 11L from a 4oz canister. In contrast they also quote that their pocket rocket gas stove, will boil on average 16L of water from the same 8oz canister or 8L from a 4oz canister."
Tuo linkkaamani on tehty nimenomaan talvikayttoon. Propaanin korkeamman paineen takia kai kaikki (liitokset. tiivistimet...) taytyy tehda asteen verran paremmin (=kalliimmin), mutta ei se mitaan, jos vehje toimii aina (ja pakkautuukin viela niin natisti).
Ero on kai kuitenkin aika pieni, eli keittimen tehokkuus on paljon suurempi tekija, esim:
"MSR in their You Tube video report that their super efficient MSR Reactor stove will boil on average 22lts of water from an 8oz canister or 11L from a 4oz canister. In contrast they also quote that their pocket rocket gas stove, will boil on average 16L of water from the same 8oz canister or 8L from a 4oz canister."
Tuo linkkaamani on tehty nimenomaan talvikayttoon. Propaanin korkeamman paineen takia kai kaikki (liitokset. tiivistimet...) taytyy tehda asteen verran paremmin (=kalliimmin), mutta ei se mitaan, jos vehje toimii aina (ja pakkautuukin viela niin natisti).
-
Joronjälki
- Viestit: 187
- Liittynyt: 11 Helmi 2006 12:58
- Paikkakunta: Espoo
Röllin kirjoituksen innoittamana hankin häkävaroittimen ja se oli mukana Seitsemisissä savusilmien kokoontumisessa. Mittailin teltassani häkäpitoisuuksia käyttäen keitintä sisäteltassa ja toimien siten kuin olen ennenkin toiminut.
Varoitin on Prismasta peräisin ja merkiltään Kidde 5DCO. Näyttö ilmoittaa häkäpitoisuuden jatkuvasti (PPM-muodossa-miljoonasosina) välillä 30-999PPM. Laitteessa on huipputasomuisti jota painamalla sain näkyviin myös alle 30 PPM olevat lukemat.
Valmistaja ilmoittaa että varoitin on suunniteltu toimimaan valvontalaitteena eikä sitä ole tarkoitettu lyhytaikaiseksi häkäpitoisuuden testilaitteeksi.
Juuri tuollaisena testilaitteenahan sitä käytin joten tuloksiini tulee suhtautua varauksella. Lisäksi touhustani puuttuu tieteellisyys siinäkin mielessä että en ole toistanut testiä vaan mittaukset ovat vain yhdeltä aamulta.
Häkätasot käyttöohjeen mukaan:
Vaaralliset tasot: Kun joku kokee häkämyrkytyksen oireita ja häkätaso on yli 100 PPM. Aina kun joku kokee häkämyrkytyksen oireita on tätä pidettävä hätätilanteena.
Korkeat tasot: Yleensä yli 100 PPM, kun kukaan ei koe oireita. Tulee pitää kiireellisenä tilanteena.
Keskitasot: Yleensä välillä 50-100 PPM. Tulee pitää huolettavana, eikä sitä saa jätää huomiotta.
Matalat tasot: Yleensä alle 50 PPM. Kidde suosittelee että poistat hään lähteen.
Häkä vaikuttaa elimistöön kumulatiivisesti eli matala pitoisuus pitkän aikaa on yhtä haitallinen kuin korkea pitoisuus lyhyen aikaa.
Keitin oli Optimus Hiker 111, esilämmityksessä käytin tenttua ja polttoaineena oli Crystal-lamppuöljy.
Telttana kahden hengen kupoli. Poistoilmaputkena oviaukon yläreunan vetoketjujen läpi oleva aika pieni, halkaisijaltaan 27 mm. oleva muoviputki jonka ulompi pää ylettyy kalotin alle ja on myötätuulen suuntaan. Korvausilma tulee myös oviaukon yläreunasta raollaan olevista vetoketjuista tuulen puolelta. Olivat n. 20 cm:n matkalta raollaan 1-2 cm.
Varoitin oli roikkumassa kasvojen korkeudella.
Ensimmäinen tulos olikin jo lauantaiaamulta heti esilämmityksen jälkeen ja shokeeraava: 663 PPM. Keittelin vesiä sen jälkeen ja tuulettelin vähän paremmin mutta reilun puolen tunnin kuluttua oli vielä 146 PPM. Tentun haju poistui nopeasti mutta häkä näköjään hitaammin. Häkähän on hajuton.
Sitten tähän aamuun ja tarkempiin mittauksiin. Esilämmityksen jälkeen tuuletin hyvin ja sain varoittimen näyttämään nollaa. Sen jälkeen:
Keitin päällä pelkästään lämmittimenä 15 min, 13 PPM.
Vesikattila keittimellä, vettä n. 7 dl, 10 min, 98 PPM.
Keitin päällä taas pelkästään lämmittimenä 25 min, 20 PPM.
Lumen sulatus, siemenvesi kattilaan ja lumi päälle, 10 min, 107 PPM.
Lumen sulatus jatkuu, toinen kattilallinen, 15 min, 161 PPM.
Keitin pelkästään lämmittimenä 20 min, 32 PPM.
Eli häkää on mutta se myös poistuu suht hyvin. Voisin kyllä parantaa ilmanvaihtoa varsinkin keittelyn ajaksi.
Keitin oli tekemässäni laatikossa ja kattilan pohjan ja polttimen hatun väli on vain 1 cm, varmaan liian vähän eli kylmä kattila viilentää poltinta ja se palaa epäpuhtaammin.
Röllin mainitsemaa koroketta pitää kokeilla.
Varoitin on Prismasta peräisin ja merkiltään Kidde 5DCO. Näyttö ilmoittaa häkäpitoisuuden jatkuvasti (PPM-muodossa-miljoonasosina) välillä 30-999PPM. Laitteessa on huipputasomuisti jota painamalla sain näkyviin myös alle 30 PPM olevat lukemat.
Valmistaja ilmoittaa että varoitin on suunniteltu toimimaan valvontalaitteena eikä sitä ole tarkoitettu lyhytaikaiseksi häkäpitoisuuden testilaitteeksi.
Juuri tuollaisena testilaitteenahan sitä käytin joten tuloksiini tulee suhtautua varauksella. Lisäksi touhustani puuttuu tieteellisyys siinäkin mielessä että en ole toistanut testiä vaan mittaukset ovat vain yhdeltä aamulta.
Häkätasot käyttöohjeen mukaan:
Vaaralliset tasot: Kun joku kokee häkämyrkytyksen oireita ja häkätaso on yli 100 PPM. Aina kun joku kokee häkämyrkytyksen oireita on tätä pidettävä hätätilanteena.
Korkeat tasot: Yleensä yli 100 PPM, kun kukaan ei koe oireita. Tulee pitää kiireellisenä tilanteena.
Keskitasot: Yleensä välillä 50-100 PPM. Tulee pitää huolettavana, eikä sitä saa jätää huomiotta.
Matalat tasot: Yleensä alle 50 PPM. Kidde suosittelee että poistat hään lähteen.
Häkä vaikuttaa elimistöön kumulatiivisesti eli matala pitoisuus pitkän aikaa on yhtä haitallinen kuin korkea pitoisuus lyhyen aikaa.
Keitin oli Optimus Hiker 111, esilämmityksessä käytin tenttua ja polttoaineena oli Crystal-lamppuöljy.
Telttana kahden hengen kupoli. Poistoilmaputkena oviaukon yläreunan vetoketjujen läpi oleva aika pieni, halkaisijaltaan 27 mm. oleva muoviputki jonka ulompi pää ylettyy kalotin alle ja on myötätuulen suuntaan. Korvausilma tulee myös oviaukon yläreunasta raollaan olevista vetoketjuista tuulen puolelta. Olivat n. 20 cm:n matkalta raollaan 1-2 cm.
Varoitin oli roikkumassa kasvojen korkeudella.
Ensimmäinen tulos olikin jo lauantaiaamulta heti esilämmityksen jälkeen ja shokeeraava: 663 PPM. Keittelin vesiä sen jälkeen ja tuulettelin vähän paremmin mutta reilun puolen tunnin kuluttua oli vielä 146 PPM. Tentun haju poistui nopeasti mutta häkä näköjään hitaammin. Häkähän on hajuton.
Sitten tähän aamuun ja tarkempiin mittauksiin. Esilämmityksen jälkeen tuuletin hyvin ja sain varoittimen näyttämään nollaa. Sen jälkeen:
Keitin päällä pelkästään lämmittimenä 15 min, 13 PPM.
Vesikattila keittimellä, vettä n. 7 dl, 10 min, 98 PPM.
Keitin päällä taas pelkästään lämmittimenä 25 min, 20 PPM.
Lumen sulatus, siemenvesi kattilaan ja lumi päälle, 10 min, 107 PPM.
Lumen sulatus jatkuu, toinen kattilallinen, 15 min, 161 PPM.
Keitin pelkästään lämmittimenä 20 min, 32 PPM.
Eli häkää on mutta se myös poistuu suht hyvin. Voisin kyllä parantaa ilmanvaihtoa varsinkin keittelyn ajaksi.
Keitin oli tekemässäni laatikossa ja kattilan pohjan ja polttimen hatun väli on vain 1 cm, varmaan liian vähän eli kylmä kattila viilentää poltinta ja se palaa epäpuhtaammin.
Röllin mainitsemaa koroketta pitää kokeilla.
Tässä minun Exceli eri vaihtoehdoista:luuppi kirjoitti:Jollakullahan oli nuo polttoaineiden lampoarvovertailut hanskassa taalla, en nyt muista kuka ne taulukot aina loysi.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/24123684/Laskelma_talvipolttoaineista.xlsx
-
Kaarle Suurehko
- Viestit: 1778
- Liittynyt: 22 Joulu 2011 19:26
Liekki ei saa jäähtyä liikaa ja liekin on saatava riittävästi happea. Muutoin kehittyy häkääelikkähiilimonoksidia hiilidioksidin lisäksi eli se yksi happi jää sitoutumatta. Toisin sanoen kattilahommat kannattaa tehdä suurella teholla ja huolehtia tilavasta hapensaannista kattilan ja polttimen välissä. Hauduttaminen tehtävä teltassa muutoin kuin pienen pienellä teholla.
Tuo koroke tosiaan muuttaa tilannetta ratkaisevasti. Ongelmahan on liekin lämmön lasku juuri lumen sulatuksessa. Pitkäketjuiset petroolimolekyylit eivät ehdi palaa loppuun matalassa lämmössä ja häkää muodostuu.Joronjälki kirjoitti: Keitin oli tekemässäni laatikossa ja kattilan pohjan ja polttimen hatun väli on vain 1 cm, varmaan liian vähän eli kylmä kattila viilentää poltinta ja se palaa epäpuhtaammin.
Röllin mainitsemaa koroketta pitää kokeilla.
Kiitos hienosti tehdystä testistä! Herättelee varmasti ajatuksia teltanlämmittäjissä.
Tänään testasin hikeria tulevia koitoksia varten. Testasin muutamalla pumppauksella ensin painetta syntyvän. Sytytin esilämmitysliekin ja puoli välissä esilämmitystä tein kymmenkunta pumppausliikettä. Pumpun venttiili sitten yllättäen petti ja pumpun tyvestä tirskati ehkä puoli desiä valopetroolia leviten tarjottimelle ja koteloon.
Katselin siinä sitten esilämmitysliekkiä eräänlaisessa petroolimeressä. Esilämmitysliekki tuntui palavan ikuisuuden. Sammutuspeite oli jo valmiina avattuna. Tämä tapahtui siis verstaan pöydällä ja oli hyvin epämiellyttävä kokemus. Bensa olisi varmasti leimahtanut, petrooli ei onneksi syttynyt. Tarjotin piti myös petroolin rajatulla alueella.
Teltassa vastaavassa tilanteessa voisi olla tavaroiden menetys lähellä. Jatkossa laitan täydet paineet jo ennen esilämmitysliekin sytyttämistä.
Eli ei näitä kamoja turhaan testata ennen reissua...
Lisäyksenä yksi linkki yhteen häkätestaukseen, minkä vuoksi itse päädyin tekemään omat testini:
http://www.vaell.us/keskustelu/viewtopic.php?f=30&t=871