Lemmenjoen takamaat

[Eräkulkuri]

Lemmenjoen ja sen takamaiden luonnosta sekä historiasta löytyy aika paljon kirjoitettua tietoa, jonka perusteella voi tutustua alueeseen. Vuonna 2004 metsähallituksen julkaisema ja Liisa Kajalan toimittama yli 300 sivua käsittävä teos nimeltä Lemmenjoki antaa siitä hyvän käsityksen. Myös Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa, joka muuten löytyy nettiversiona, on paljon asiaa. Ennen kaikkea kullankaivusta on olemassa jos jonkinlaisia tarinoita kirjallisuudessa. Niin ja lisäksi tietysti Jouni Laaksosen kirja "Erämaat".

Näillä pohjatiedoilla ja muutamilla vaelluksilla suurten jokien latvoille, niiden välisille aavoille ja jängille sekä vaaramaihin, pääsee aika hyvin sinuiksi tämän hiljaisen erämaan kanssa.

Aika vähän on ollut keskustelua täällä Vaellusnetissäkin Lemmenjoen takaisista seuduista. Sen sijaan Käsivarsi, Paistunturit, Kaldoaivi, Muotkatunturit, Itäkaira, Hammastunturi, Saariselkä ja Ounas-Pallas ovat olleet esillä tämän tästä. Onhan Lemmenjoella toki paljonkin kävijöitä, mutta siis vain Lemmenjoella. Tämä kertonee jotain Suomen suurimmasta erämaasta.

[Kuukkeli]

Vaelsimme 2001 veljeni kanssa Angelista Kalmankaltioon Kietsimän vaarajonoa pitkin. Missään muualla en ole tuntenut erämaata niin väkevästi, kuin tuolla reissulla. Hienoa seutua. Ainoa havainto ihmisestä oli Norjan rajavartioston helikopteri.

Hoito ja käyttösuunitelmat ovat erittäin hyviä tutustumispaketteja erämaihin ja pyrin aina lukemaan sen uudesta alueesta ennen reissua. Vätsäristäkin sain aivan uuden kuvan hoitosuunitelman luettuani (esimerkiksi metsien käyttöhistoria).
-----------------------------------------------------------------
Perisoreus Infaustus

[seppo]

Kenties kulkijat vieroksuvat aluetta, kun siellä on se kullanhuuhdonta-alue. Alueen etelä- ja lounaisreunoilla kulkijoita taitaa olla vähemmän vaikka se on varsin hienoa ja erityisesti hiljaista seutua.

Vuosi sitten alueen kävijätutkimus valmistui.

[Eräkulkuri]

Kenties kulkijat vieroksuvat aluetta, kun siellä on se kullanhuuhdonta-alue. Alueen etelä- ja lounaisreunoilla kulkijoita taitaa olla vähemmän vaikka se on varsin hienoa ja erityisesti hiljaista seutua.

Vuosi sitten alueen kävijätutkimus valmistui.

Minulla on se käsitys, että suurin osa kävijöistä tulee nimenomaan Lemmenjoelle ja ehkä katsomaan vanhoja kullanhuuhdonnan paikkoja. Tätä tukee myös edellä mainitsemani Metsähallituksen tutkimusaineisto. Vain murto-osa kävijöistä suuntaa kulkunsa varsinaisiin Lemmenjoen takamaihin. Talvisin tämän Suomen suurimman kansallispuiston erämaaosa on käytännössä lähes tyhjillään.

[Aaro]

Vain murto-osa kävijöistä suuntaa kulkunsa varsinaisiin Lemmenjoen takamaihin. Talvisin tämän Suomen suurimman kansallispuiston erämaaosa on käytännössä lähes tyhjillään.

Useat kämpänvälit ovat melko pitkiä umpihankeen hiihtää. onkohan alueella vakiintuneita poromiesten kelkkauria, joita voisi ainakin osittain hyödyntää upottavalla kelillä?

[Eräkulkuri]

Vain murto-osa kävijöistä suuntaa kulkunsa varsinaisiin Lemmenjoen takamaihin. Talvisin tämän Suomen suurimman kansallispuiston erämaaosa on käytännössä lähes tyhjillään.

Useat kämpänvälit ovat melko pitkiä umpihankeen hiihtää. onkohan alueella vakiintuneita poromiesten kelkkauria, joita voisi ainakin osittain hyödyntää upottavalla kelillä?

Täälläkin aina välillä näkee valitettavan, ettei Suomessa ole enää haasteellisia erämaita kuljettavaksi. Kannattaisi lähteä tammi-helmikuussa ja miksei vielä maaliskuussakin hiihtämään umpihankia Lemmenjoen latvoilta vaikkapa Nunnaseen. Olen silloin nuorempana hiihtänyt ja kulkenut tämän välin muutamaan kertaan ja voin vakuuttaa, että ainakin yksin siinä oli minulle haastetta aivan kylliksi. Nyt kaamosaikaankin olisi hyvä lähteä, lunta näyttäisi siellä olevan joku 40 senttiä.

Ei kun menoksi vaan.

[Aaro]

Vain murto-osa kävijöistä suuntaa kulkunsa varsinaisiin Lemmenjoen takamaihin. Talvisin tämän Suomen suurimman kansallispuiston erämaaosa on käytännössä lähes tyhjillään.

Useat kämpänvälit ovat melko pitkiä umpihankeen hiihtää. onkohan alueella vakiintuneita poromiesten kelkkauria, joita voisi ainakin osittain hyödyntää upottavalla kelillä?

Täälläkin aina välillä näkee valitettavan, ettei Suomessa ole enää haasteellisia erämaita kuljettavaksi. Kannattaisi lähteä tammi-helmikuussa ja miksei vielä maaliskuussakin hiihtämään umpihankia Lemmenjoen latvoilta vaikkapa Nunnaseen. Olen silloin nuorempana hiihtänyt ja kulkenut tämän välin muutamaan kertaan ja voin vakuuttaa, että ainakin yksin siinä oli minulle haastetta aivan kylliksi. Nyt kaamosaikaankin olisi hyvä lähteä, lunta näyttäisi siellä olevan joku 40 senttiä.

Ei kun menoksi vaan.

Joo, olen minäkin nuorempana hiihtänyt esim Nunnasesta Karasjoelle, mutta viimeistään nyt viisaampana en halua kokea erämaata haasteena tai extremeratana vaan paikkana jossa voi rauhassa vaellella 2-3 viikkoa, talvella telttamajoituksessa vain hätätilassa. Kelit umpihangessa mihin aikaan talvesta tahansa saattavat kuitekin muuttua aika työläiksi, jolloin vanha uranpohja olisi tervetullut.

[Eräkulkuri]

Joo, olen minäkin nuorempana hiihtänyt esim Nunnasesta Karasjoelle, mutta viimeistään nyt viisaampana en halua kokea erämaata haasteena tai extremeratana vaan paikkana jossa voi rauhassa vaellella 2-3 viikkoa, talvella telttamajoituksessa vain hätätilassa. Kelit umpihangessa mihin aikaan talvesta tahansa saattavat kuitekin muuttua aika työläiksi, jolloin vanha uranpohja olisi tervetullut.

Sama juttu. Tästä syystä nuo Lemmenjoen takamaat ovat minulta jääneet ja hiihtelen enimmäkseen Itäkairassa, jossa olosuhteet ovat paljon mukavammat, mutta rauhaa ja erämaita silti riittää.

[varg62]

Ehdottomasti paras sekoilu reissu ilman kunnon karttaa ja kompassia oli Lismasta lähtö ja saavuin kuukauden päästä Njurkulahteen.5 litraa rommia ja rinkka painoi 46kiloa alussa.Intiaanikesä lisäksi 2006.Olen tuon perus reitin kulkenut 2 kertaa molempiin suuntiin kerranVaskojoen kämpän kautta kiertäen ja en ikinä enään.Lismasta voisi taas lähteä ja suunta rajalle ja jonnekkin sitten ensi kesänä jos pysyn Lapissa vaikka Kebnekaise ja Norjakin vetää puoleen.Tai Hetasta Lemmelle kuulostaisi myös hyvältä.

[Korpijaakko]

Muutama reissusuunnitelma on ollut tuonne Lemmenjoen takamaille, tai niiden läpi, mutta toistaiseksi ovat jääneet toteuttamatta. Itse tykkään vaeltaa enemmän karussa avotunturissa tai jäätiköllä, mutta kyllähän Lemmenjoen ja Övre Anarjohkan muodostama valtava metsäerämaakin kiinnostaa... Joku päivä, joku päivä.

[seppo]

Minulla on suunnitelma lähteä Lemmenjoen alueen etelälaidoille ensi maaliskuussa. Käytännössä tein päätöksen alueesta viime maaliskuussa, kun kuljin Hammaskairan länsilaitoja ja pistäydyin Lemmenjoen alueella eli Oahojoen tuvalla.

Maaliskuussa 2013 suunnilleen seuraavaa reittiä: Sallivaara - Postijoen latva - Vaskolompolo - Avisuorajoen kammi - Korsatupa ... tai sitten toisella tavalla.

[Eräpentti]

Olisiko kellään vinkkejä siihen, millä tällainen julkisiin sidottu ja taksia kaihtava soolovaeltaja pääsisi kesä- tai syysaikaan Lemmenjoen kansallispuiston alueelle? Inariinhan -- tai Kittilään -- toki pääsee julkisilla, mutta Njurkulahteen tai Repojoelle ei käsittääkseni kulje linja-autoja.

Pitääkö tässä siis liftaamiseen turvautua?

[Sokosti Suomujoki]

Menisin siihen Inarin Siwan kulmalle ja alkaisin liftaamaan kohti Kittilää. Aina siitä joku sinne päin on menossa hyvin lyhyellä varoitusajalla.

[seppo]

^^Soittaisin Ahkun tuvalle ja kysyisin postitaksin aikatauluja. Siinä voi päästä bussilipun hinnalla Lisman suuntaan.

[heikki74]

Olisiko kellään vinkkejä siihen, millä tällainen julkisiin sidottu ja taksia kaihtava soolovaeltaja pääsisi kesä- tai syysaikaan Lemmenjoen kansallispuiston alueelle? Inariinhan -- tai Kittilään -- toki pääsee julkisilla, mutta Njurkulahteen tai Repojoelle ei käsittääkseni kulje linja-autoja.

Pitääkö tässä siis liftaamiseen turvautua?

Postitaksilla pääsee. Kuljin kesällä molempiin suuntiin ja hinta oli silloin 10€ suunta. Lähtö oli Näkkäläjärven lahjatavarakaupan edustalta ja päätepysäkki Ahkun tuvilla. Aikataulu löytyy myös matkahuollon sivuilta:

http://www.matkahuolto.info/lippu/fi/co ... avelType=0

Lisätietoja saanee kun soittaa info-linkin takaa löytyvälle liikennöitsijälle.