Lemmenjoen takamaat

[Hanu]

Kullervo Kemppisen kirjoissakin on kuvauksia tuoreen koivun tulista niin takassa kuin nuotiossa. Tietenkin hieman oppikirja tyyliin, kuten kirjoittajan tapana oli. Juuri tuoreesta koivusta pilkotut klapit palaa saunan pesässäkin hyvin, mutta ei toki anna lämpöä kuivan veroisesti.

Paskaojan kämpän portailla istahdin 2006 elokuussa ja yötä olimme hieman Vaskojokea ylävirtaan teltassa. Kämppä oli jo silloin lukittu. Tuo olikin ensimmäinen retkeni Lemmenjoen takamaille.

[Eräkulkuri]

Muistelen, että tuo Paskaojan kämppä olisi ollut alkujaan rajavartioston omistuksessa. Mieleen on jäänyt vieraskirjassa rajavääpelin ohjeistus, jossa vaadittiin "rotia" kämpän siisteyteen ja uhattiin lukita kämppä, ellei järjestys parane. Kun asiaan ei tullut korjausta, niin kämppä suljettiin. Jossain vaiheessa kämppä on kait siirtynyt poropaliskunnan nimiin.

Hieman hataria ovat nuo muiistikuvat, kun en silloin alkuaikoina pitänyt päiväkirjaa vaelluksilla.

[diver]

Paljon noita rajan kämppiä on aktiivikäytöstä pois jäänyt kun toimintamallit on ajankanssa muuttuneet.Pitkin itärajaa on hienoilla paikoilla hyviä kämppiä,mutta eipä niitä saa siviilit käyttää.Tosin ovat myös vyöhykkeen sisällä joka osaltaan tämän estää.Luontokuvaajat kai noita koittaa ruinata käyttöönsä,mutta tietääkseni eivät ole saaneet.Pariin kämppään olisi avaimen piilopaikka tiedossa

[Normanton]

Hiihdettiin myös Siikajärven kämpän ohi, se on siinä Vaskojoen varressa noin puolivälissä Paskaojan ja Vaskojoen autiotuvan välissä. Se toimii ilmeisesti puiston huoltotupana ja oli myös lukossa. Harmi, kun saunakin löytyisi tuvan yhteydestä.

Tämä oli kyllä surullisempi näky, räystäältä oli irronnut lautoja ja eläimet olivat ilmeisesti pöllyttäneet yläpohjan eristeitä. Muutenkin huomattavasti epäsiistimpi vaikutelma verrattuna Paskaojaan. Vanhat kelkkajäljet tuvalla oli eli joku siellä oli käynyt.

[Eräkulkuri]

Minulla on sellainen käsitys, että tuo Siikajärven kämppä liittyy kullankaivuuseen. Silloin aikanaan kulkiessani Vaskon varsia kurkistin kämpän ikkunasta ja pöydällä näkyi mm. kullan kaivajien käyttämä punnusvaaka. Taisi siellä olla jotain muutakin asiaan viittaavaa "rekvisiittaa".

[Normanton]

Taitaa tosiaan alunperin olla kullankaivajien rakentama kämppä, mutta jossain kohtaa siirtynyt huoltotuvaksi tai vastaavaksi puiston käyttöön.

https://www.patikka.net/Tupaluettelot/l ... vi-008.htm

[Aaro]

Minua on pitkään vaivannut Postijoen kämpän sijainti. Kartassa se on joen itäpuolella ja aivan eri näköinen kuin muistikuvani 70 luvun puolivälistä. Silloin se jopa mielessäni sijaitsi länsipuolella ja melko lähellä jokea. Mihinkähän kämppään nyt sekoitan mieluvani?

[mkoskinen]

En sittenkään ollut ruuhkauttamassa Kietsimävaarojen aluetta, vaan Postijoen ja Vaskojoen välistä vaaravyöhykettä. Upeita metsiä siellä kyllä oli.

Silloin kun minä kuljin tuolla, niin nuo Kietsimävaarat oli nimetty tuntureiksi ja kyllähän ne puuttomia tuntureita ovat. Sen sijaan Vaskon ja Postijoen väliset Sanki- ja Honkavaarat olivat metsäisiä, oikeita ikimetsiä. Erityisesti jäi mieleen suuret haapapuut niinkin pohjoisessa. Tämä siis silloin 1970/80 luvuilla, mutta eiköhän ne ole entisellään.

Joo, haavat olivat hienoja! Otin kuvankin: https://photos.app.goo.gl/yvTK5UP9mSXkGZbv8. Haapahan ei kyllä mikään monisatavuotinen puu ole, saattavat nämä olla jo uutta sukupolvea, 50 vuotta sitten nousussa ollutta. Toisaalta noin pohjoisessa voi kasvu olla hidasta ja ehkä haapakin sen 150 vuotta voi elellä.

[heppu]

Pitkin poikin Lemmenjokea(kin) on tosiaan haapoja, mutta myös ihan haavikoita, jotka näkyy kartallakin: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Varmasti useimmilla nämä tiedossa, mutta valitsemalla mm. tasot "Ylä-Lapin pääpuulajit" ja vaikka "Puuston ikä", saa ihan kiinnostavaa tietoa haavikoistakin. Mm. Patajoen rantamilla hienoja, etenkin jos osuu sopivaan aikaan vuotta ja sopivassa valossa.

[Normanton]

Tässä on alettu ensi talven reissua miettimään ja tavallaan jo vähän valittiin kohteeksi lähteä Kalmakaltiosta Pöyrisjärvelle päin hiihtelemään, mutta sitten karttaa tutkiessa katse harhautui taas Lemmenjoen suuntaan ja eihän tuo hassumpi lähtöpaikka olisi jos haluaisi tutkia Lemmenjoen lounaisosia. Kahtena viime talvena on hiihdelty Lemmenjoen luoteiskulmalla ja Lemmenjoen takamaiden erämaisuus on kyllä tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.

Vähän mietin sellaista että lähtisi katsastamaan nuo tuvat tuolta, ainakin Vaskolompolon tuvan ja jos energiaa ja intoa riittää niin myös Postijoen, vaikka sinne kyllä alkaa tulla jo aika lailla matkaa. Nämä oikeasti rauhalliset erämaatuvat kiehtovat (ja kiva jos aina parin telttayön jälkeen saa vähän kamoja kuivateltua).

Miten kokeneemmat kuvailisivat tuota seutua talvella? Ainakin kartasta katsottuna on paljon laajoja suoalueita ja vähän isoja korkeuseroja eli talvella pitäisi päästä suhteellisen helposti liikkumaan, jos hanki kantaa. Ajankohta olisi varmaan jossain maaliskuun loppupuolella, kun päivät on vähän pidentyneet. Tuolla reitillä on pari poikittaista poroaitaa ja harmillisesti uudemmissa kartoissa ei ole merkittynä porttien sijainteja, poroaidan ylitys on talvella aina vähän hankalaa kun tuntuu että ei pääse yli eikä ali. Jos jollain on tietoa mahdollisista porteista niin saa vinkata. Lisäksi jos tuolla on jotain erityisen hienoja kohteina, joissa kannttaa käydä, niin kaikki tieto otetaan kiitollisena vastaan.

[Hanu]

Talvella en ole tuolla käynyt, mutta kesäreissujen kokemuksia talveen ajatellen: Poroaitojen portit näkyy Karttapaikan kartoilla, kun riittävästi suurentaa. Repovaaran etelärinteelle en suksilla menisi ja myös paljon muita pusikoita löytyy. Männiköitä aika vähän ja pohjoisosissa ei ollenkaan. Korsatuvalla on sauna. Ivalo- ja Repojoilla olisin tarkkana ylitysten kanssa. Norjan rajalla pääsee tunturimaisemiin. Huuvaäytsi on hieno, mutta suksilla voi olla hankalaa maastoa. Avisuoran kammissa varmaan tarkenee, mutta polttopuut olivat taivasalla silloin, kun n.10v kävin.. Myös ovi voi olla haastava avata?

[LauriA]

Kalmankalttio Vaskolopolo on joskus ollut suunnitelmissa mutta toteuttamatta vielä. Plänissä oli mennä linkin kohdalta poroaidasta.
https://www.retkikartta.fi/?mapId=46234

[hannes]

Joskus tuli talvella tuollainen reitti tehtyä:
Kalmankaltio- porokämppä(olisko ollut Skarmitunturin lähellä, en muista. Avoin kämppä kuitenkin) - Vaskolompolo - Postijoki - telttayö - Housuselkä (poromiesten kämppä ) - Korsatupa - Avisuora - Kalmankaltio.

Poroaidan yli pääsi hakemalla hyvä kohta. Nostettiin ahkiot yli matalammalla kohtaa. Joskus muulloin ollaan saatu ujutettua ahkio aidan ali. Aina niistä on päästy.

Pakkasta reissussa oli paljon. Lähtiessä -20 - - 25c , Vaskolompololla -39c , mutta oltiin tuvassa lämpimässä.

[asentopaikan aave]

Avisuoran kömmänän kohdilta löytyy karttaan merkitsemätön portti aika tarkalleen tuosta: https://www.retkikartta.fi/?mapId=46238

Samoin Kultakurun kohdilla on portti, jos Korsan kautta aikoo. Korsatuvan sauna ei käytössä, kiuaskin viety pois. Kesäkylmilläkin itse tupa oli vaikea saada lämpenemään, puuta isoja määriä syövän avotakan vuoksi. Hieno kulttuurihistoriallinen kohde, mutta ei ehkä ideaalein talvikäyttöön, vieraskirjassa oli myös vuosien varrelta paljon merkintöjä talvella loppuneista puista. Avisuoran tuvan puolestaan saa helpolla lämpimäksi.

[gregor]

Helmikuussa oli Vaskolompolon kämpällä sille reissulle suoraan Rovaniemen K-supermarketista ostetut ruoat osoittautuneet hieman niukoiksi, ja makuualustassa näkymätön kipinänreikä joka lopullisesti teki minusta autiotupabongarin.

Harjoitin ensin rasva-aineenvaihduntaa väleillä -> Sallivaara -> Taimenjärvi. Jängiltä jäi mieleen tilan ja tyhjyyden tunne, mutta olisin mieluummin katsonut Repojoen. Kanto oli kuitenkin hyvä, ja kun tosiaan syömätaukoja ei tarvinnut pitää niin matka eteni mukavasti.

Myöhemmin Kultalasta löytyi vajaa pussi makaroneja ja epämääräisiä liemikuutioita, ne lisänä kestittelin tunnelmallisessa Liljeqvistin tuvassa pitkälle yöhön. Louhikuru oli hymyilyttävän mukava kiivetä nousukarvoilla, jotka oli siinä testissä.
Reissu päättyi iloisesti Saariselän Nesteen lounaspöytään.