issuj kirjoitti:issuj kirjoitti:ihan mielenkiinnosta kysyn, miten Ruotsissa menetellään tuollaisen toiminnan kanssa, pitääkö puistohallinnon kanssa sopia, mahdollisesti maksaa jotain, kun kyseessä on liiketoiminta, vai vietkö ryhmän ihan omin luvin kansallispuistoon?
ja tämä kysymys ei sisällä mitään kritiikkiä, päin vastoin. hienoa, että uskallat yrittää.
Arvelin, jotta Korpijaakko olisi antanut asiallisen vastauksen asialliseen kysymykseeni, mutta eipä sitten...
Tarkoitukseni ei ollut mitenkään arvostella tai kyseenalaistaa hänen toimintaansa. Asiallinen vastaus olisi myös katkaissut joutavan spekuloinnin, jota muutamissa viesteissä kysymykseni jälkeen on ollut.
Anteeksi, kesti melkein kaksi vuorokautta päästä vastaamaan kun töissä tuli ns. pari muuttujaa eikä ollut aikaa istua iltoja tietokoneen äärellä, vaikka vaellusnetissä roikkumisesta kovasti pidänkin.
- - -
Käsittääkseni Suomessa ja jokseenkin kaikkialla Ruotsissa sekä Norjassa saa opastaa ryhmiä maastossa jokamiehen oikeuksien nojalla ilman erillistä lupaa maanomistjalta, olettaen, että noudattaa jokamiehen oikeuksia, eikä hölmöile. Näin ei kuitenkaan ole Sarekissa ja joissain muista Ruotsin kansallispuistoista. (Lisäksi esim. Kebnekaiselle ei saa enää järjestää kaupallisia jäätikkövaelluskursseja ilman UIAGM-opasta, joka vastaa toiminasta.) Sarekin osalta puiston säännöissä sanotaan mm. seuraavaa:
Regulations for Sarek National Park
Extract from Proclamation SNFS 1987:9
Within the national park it is forbidden to:
- -
conduct commercial activities
Minun nähdäkseni tuo tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että jos opastat rahaa vastaan, ei puistoon ole asiaa. Tähän voi kuitenkin anoa poikkeuslupaa viranomaisilta. Lupa maksaa ikävästi 2300 SEK ja prosessi kestää noin kahdeksan viikkoa kun anomus kiertää kaikissa alueen saamelaiskylissä hyväksyttävänä/kommentoitavana...
Prosessi on varmasti perusteltu kun ajatellaan, että tuolla samalla anomuksella voi järjestää aika paljon isompiakin juttuja, mutta kun mietitään kahdeksan hengen hiihtovaellusta, jolta jää jälkeen latu, teltan painaumat lumessa ja muutama ihmisperäinen jätös, niin mielestäni lupavaatimus on kohtuuton. Mutta näin säännöt sanovat.
MH:n palveluiden käyttö kaupallisissa tarkoituksissa on mielestäni eri asia ja yhteistyösopimuksen vaatiminen on ihan perusteltua jo pienillekin ryhmille. Ulkomuistista sanoisin, että yrittäjät saavat käyttää autiotupia taukopaikkoina, mutta yöpymiseen tulee käyttää varaus- tai vuokratupia. Mutta voi olla, että muistan väärin. Itselläni ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa kaupallista toimintaa, jossa hyödyntäisin MH:n palveluita, mutta jos tilanne muuttuu, pitää ottaa asiasta selvää. Tuollainen "tuvan pihaan opastaminen ja jatkuu aamulla samasta paikasta" -toiminta ei kuulosta moraalisesti kestävältä.
Kerrotko lisää noista 'autiotuvista'.