Djatlovin solan onnettomuus

[tst]

Paljon on spekuloitu ja Retki lehdessä 9/2016 on myös maininta Kármánin pyörreradasta: (haku: voiko pelkoon kuolla retki lehti) "Donnie Eichar esittää vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan Dead Mountain mielenkiintoisen teorian haastateltuaan useita tutkijoita. Retkikunta oli vahingossa pystyttänyt telttansa paikkaan, joka altisti heidät harvinaiselle luonnonilmiölle. Vuoren huipun yli puhaltanut myrsky olisi voinut saada aikaan Kármánin pyörreratana tunnetun ilmiön, jossa syntyy voimakkaita tuulenpyörteitä. Niiden aiheuttama ääni olisi vastannut ohi kulkevaa tavarajunaa. Lisäksi pyörteet olisivat todennäköisesti saaneet aikaan myös kuuloalueen alapuolelle jääviä infraääniä. Niiden vaikutukset tunnetaan huonosti, mutta yhdessä kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin, että infraäänet saavat aikaan levottomuutta, pahoinvointia, kylmiä väreitä, surua, hermostuneisuutta ja silkkaa pelkoa. Kun keho aistii jotain, mitä korva ei kuule, syntyy aavemaisia kokemuksia."

[Metsän Omena]

Kuinka yöpyä lumivyöryn ulottumattomissa.

Merkitse sauvaan 18 asteen jyrkkyys viivalla.
Roikota sauvaa ja tähtää viivalla rinteen ylimpään törmään.
Paikka on turvallinen kun viiva hymyilee.


Viiva hymyilee.

[akallio]

Mites tämä toimii? Roikkuvan sauvan ympäri piirretty viiva piirtää ympäristöön nollan asteen tason.

[Metsän Omena]

Mites tämä toimii? Roikkuvan sauvan ympäri piirretty viiva piirtää ympäristöön nollan asteen tason.

Viiva merkitään kotona valmiiksi 18 asteen kulmaan vaakatasoon nähden kun sauva on pystysuorassa.
Maastossa tähdättäessä viivan alin kohta itseen päin.
Lumivyöryn enimmäinen ulottuvuus noudattaa tätä 18 asteen sääntöä.

[akallio]

Ahaa, eli viiva on valmiiksi oikeassa kulmassa. Onpas ovela.

Kun noin pienellä merkillä mittaa kulmaa, niin kuinkakohan tarkkaa se on? Itse kompassin kaltevuusmittarilla olen katsellut ja sillä kyllä käytännössä on sellainen +/- 5 astetta vähintään tulkinnanvaraa. Se on aika iso haarukka, koska kaikki oleellinen käytännössä tapahtuu 20 ja 30 asteen välillä. Toki tuollainen varmasti turvallisen paikan tunnistaminen onnistuu karkeammallakin tarkkuudella.

[Metsän Omena]

^Silmä näkee melko tarkasti jos tarkka viiva vähääkään hymyilee tai on alakuloinen.

Useimmissa kompasseissa, joissa on kaltevuusmittari, on kaltevuus luettava neularasian sisällä olevasta asteikosta siellä olevan painovoimaisen nuolen osoittamana. Kompassia sivuttain pidettäessä rinteessä ollessa on rinteen kaltevuus luettavissa helposti samanaikaisesti kohdistuksen kanssa, mutta tässä tapauksessa tähdätään kaltevuutta alhaalta leiripaikalta ylös rinteen päälle, jolloin lukeminen on hankalampaa ja tarkan tuloksen saamiseksi vaatii useimmilta kompasseilta lukittavaa tulosta tai kahta henkilöä tai peilikompassin peilin kautta samanaikaista vilkuilua tähtäyspisteeseen ja kaltevuusasteikkoon jolloin vaaditaan useampi otos, ellei käsillä ole varsinaista klinometriä.

Tämä niksi siksi koska Djatlovin solan onnettomuus johtui telttaan osuneesta lumivyörystä.

[akallio]

Peilillisellä kompassilla tähtäys kyllä onnistuu ihan helposti ja ei kai niitä korkeusmittarillisia ilmankaan tehdä? Kuitenkin käsikokoisessa kompassissa asteikko jää pieneksi ja siksi tarkka lukeminen on vaikeaa.

Vaaralliset rinteet voi myös katsoa kännykästä ilmaisella Rewindr-sovelluksella. Siitä saa jyrkkyysnäytön päälle ja se värittää yli 20 asteen rinteet. Jyrkkyyskartat on Suomeen ja Norjaan.

[Metsän Omena]

Pointtini oli: Yksi viiva hiihtosauvassa on yksinkertainen ja helppokäyttöinen konsti asian ratkaisemiseksi, joka ei vaadi juurikaan asiantuntemusta ja laitteita tai jää tilanteessa käyttämättä ainakaan viitseliäisyyden vuoksi.

[PyyMetso]

^ Aluksi ajattelin, että mitä tää nyt on, mutta loppujen lopuksi tuo on aika nokkela keksintö:

1) se on heti ja aina käytettävissä,
2) sauva hoitaa luotilangan virkaa,
3) hienostuneet tekniset vimpaimet maksavat jonkin verran, saattavat hajota, hävitä, akku voi loppua jne.

Ihminen tosiaan havaitsee hyvin herkästi, kumpaan suuntaan suu on kaarella; se on tärkeää tietoa heti vauvaiästä lähtien. Ainoa parannusehdotus on, että piirretään silmät ja nenä myös. Nenä osoittaa rinkulan alimman kohdan.

[akallio]

Olisi kyllä fiksua, jos sauvavalmistajat painaisivat valmiiksi tuollaisen sauvaan (olettaen, että prosessi on riittävän vakioitu, että tulee riittävän oikein).

Asteikollinen versio löytyy myös kaupallisena toteutuksena: https://poleclinometer.com/

[MrKnowItAll]

Tulipa tästä mieleen Nepalissa pari vuotta sitten sattunut tapaus, jossa suunnilleen 3500m korkeudessa metsän reunassa ollut kiipeilijöitten lähestymisleiri oli yksinkertaisesti hävinnyt asukkaineen kaikkineen. Paikan yli oli pyyhkäissyt niin hirmuinen tuuli, että mikään ei ollut pysynyt paikallaan. Ainoa järkeenkäypä selitys oli ylempänä sattunut iso lumivyöry, jonka aiheuttama tuuli oli lennättänyt leirin huithelvettiin. Leiriin asti ei lunta kutenkaan ollut juurikaan tullut.

[luuppi]

Otsikoitu tarina paranee kuin vuosikertaviini:
https://www.bbc.co.uk/news/extra/SoLiOd ... atlov_pass

[mkalima]

Eikö tuo rinteen kaltevuuden mittaus ole melko turhaa puuhaa, koska ne vyöryt, jotka tuhoavat leirin, lähtevät aina jostain ylärinteiltä. Kaltevuusmittauksia tärkeämpää on laittaa teltta paikkaan,johon ylhäältä lähtenyt vyöry ei yllä.

Joskus nuorena, kun tykkäsin lasketella melko jyrkkiä rinteitä, tuli kaltevuuksia arvioitua kahdella sauvalla muodostamalla niistä suorakulmaisen kolmion sivut. Toinen sauva pystysuoraan, toinen vaakasuoraan ja molemmat kiinni rinteeseen, yhtymäkohta (pysty)sauvalla kertoo jyrkkyyden. Ongelma on, ettei kaltevassa rinteessä ole helppo sanoa, mikä on vaasuora. Se kaipaisi pienen vatupassin.

[Metsän Omena]

Eikö tuo rinteen kaltevuuden mittaus ole melko turhaa puuhaa, koska ne vyöryt, jotka tuhoavat leirin, lähtevät aina jostain ylärinteiltä. Kaltevuusmittauksia tärkeämpää on laittaa teltta paikkaan,johon ylhäältä lähtenyt vyöry ei yllä.

Luitko ja ymmärsitkö tämän sivun edelliset viestit? Niissä nimenomaan kerrotaan kuinka määrittää paikka johon lumivyöry ei yllä.

[mkalima]

Luitko ja ymmärsitkö tämän sivun edelliset viestit? Niissä nimenomaan kerrotaan kuinka määrittää paikka johon lumivyöry ei yllä.

En, kun ovat vuodelta 2017.

Mutta olen jonkun verran yöpynyt ja liikkunut talvella vuoristossa (Alpit, Norja) ja ei siellä voi minkään kaltevuuden perusteella arvioida lumivyöryn ulottuvuutta. Isoimmat ulottuvat kauas laakson vastarinteelle kun taas pienet liikauttavat vain sopivan kaltevaa laattaa. Kaikki riippuu siitä, miten korkealta ja millä energialla vyöry syntyy.