Djatlovin solan onnettomuus

[Metsän Omena]

Luitko ja ymmärsitkö tämän sivun edelliset viestit? Niissä nimenomaan kerrotaan kuinka määrittää paikka johon lumivyöry ei yllä.

En, kun ovat vuodelta 2017.

Mutta olen jonkun verran yöpynyt ja liikkunut talvella vuoristossa (Alpit, Norja) ja ei siellä voi minkään kaltevuuden perusteella arvioida lumivyöryn ulottuvuutta. Isoimmat ulottuvat kauas laakson vastarinteelle kun taas pienet liikauttavat vain sopivan kaltevaa laattaa. Kaikki riippuu siitä, miten korkealta ja millä energialla vyöry syntyy.

Tutustu "avalanche alpha angle". Vyöry ei käytännössä tule määriteltyä 18 astetta kauemmas. Pitää paikkansa niin Himalajalla kuin Lapissakin. Molemmissa olen käyttänyt.

[mkalima]

Tutustu "avalanche alpha angle". Vyöry ei käytännössä tule määriteltyä 18 astetta kauemmas. Pitää paikkansa niin Himalajalla kuin Lapissakin. Molemmissa olen käyttänyt.

No voi pitää kutinsa, jos näet paikaltasi vuoren laelle. Jos et näe, niin vyöry voi helposti pyyhkäistä ylitsesi.

[Metsän Omena]

Tutustu "avalanche alpha angle". Vyöry ei käytännössä tule määriteltyä 18 astetta kauemmas. Pitää paikkansa niin Himalajalla kuin Lapissakin. Molemmissa olen käyttänyt.

No voi pitää kutinsa, jos näet paikaltasi vuoren laelle. Jos et näe, niin vyöry voi helposti pyyhkäistä ylitsesi.

No ei tietenkään jos on sellainen ilma ettei näkyvyyttä ole.
Mutta jos nakyvyyttä on niin ei tarvitse nähdä lakea, riittää rinteen kohta joka ulottuu näkökentässä ylimmäs.

[mkalima]

No ei tietenkään jos on sellainen ilma ettei näkyvyyttä ole. Mutta jos nakyvyyttä on niin ei tarvitse nähdä lakea. Riittää rinteen kohta joka ulottuu näkökentässä ylimmäs.

Tuo tarkoittaa käytännössä laakson pohjalla kulkemista. Vuorille kiivetessä on käytännössä hyvin usein se tilanne, ettet näe kuin seuraavan nyppylänharjan, ellet ole juuri tuolla harjalla.

[Metsän Omena]

No ei tietenkään jos on sellainen ilma ettei näkyvyyttä ole. Mutta jos nakyvyyttä on niin ei tarvitse nähdä lakea. Riittää rinteen kohta joka ulottuu näkökentässä ylimmäs.

Tuo tarkoittaa käytännössä laakson pohjalla kulkemista. Vuorille kiivetessä on käytännössä hyvin usein se tilanne, ettet näe kuin seuraavan nyppylänharjan, ellet ole juuri tuolla harjalla.

Riittää että näet vain seuraavan nyppylänharjan.
Jos nyppylänharja on 18:sta astetta ylempänä, et voi olla varma paikan turvallisuudesta.
Jos nyppylänharja on 18:sta astetta alempana, on paikka turvallinen.
Kun jokin vuoren kohta yltää näkökentässä nyppylänharjaa ylemmäs, otetaan kulma ylimmästä vuoren kohdasta.

Pimeällä tai ilman sameuden estäessä riittävän näkyvyyden, ei tietenkään voi katseella mittailla.
Tapa on käytössä enemmän lumivyöryjen kannalta turvallisen leiripaikan määrityksessä kuin kulkureittiä valitessa.

[MrKnowItAll]

Mutta olen jonkun verran yöpynyt ja liikkunut talvella vuoristossa (Alpit, Norja) ja ei siellä voi minkään kaltevuuden perusteella arvioida lumivyöryn ulottuvuutta. Isoimmat ulottuvat kauas laakson vastarinteelle kun taas pienet liikauttavat vain sopivan kaltevaa laattaa. Kaikki riippuu siitä, miten korkealta ja millä energialla vyöry syntyy.

Nepalissa on sattunut parikin kertaa, että lumivyöry on tappanut kulkijoita huomattavasti lumirajan alapuolelta ja useita kilometrejä vyöryn lähtöpisteestä. Esimerkiksi Annapurnan Pyhättöön mennessä joutuu keväisin ylittämään kaksi sata metriä leveää vyöryä, jossa tekee mieli mennä hopusti kun ei tiedä milloin tulee seuraava. Lähtöpiste on jossain 2 km ylempänä ja täysin näkymättömissä, lumi turskahtaa polulle kapeasta kallionhalkeamasta.

Pari vuotta sitten länsimaalainen vaeltaja ja hänen oppaansa kuolivat jossain 2000m korkeudessa vankan mäntymetsän suojissa, kun noin 6000 metristä lähetenyt vyöry tuli alemmaksi kuin oli totuttu. Eli sananmukaisesti ihan puskista.

[mkalima]

Esimerkiksi Annapurnan Pyhättöön mennessä joutuu keväisin ylittämään kaksi sata metriä leveää vyöryä, jossa tekee mieli mennä hopusti kun ei tiedä milloin tulee seuraava. Lähtöpiste on jossain 2 km ylempänä ja täysin näkymättömissä, lumi turskahtaa polulle kapeasta kallionhalkeamasta.

Vastaava löytyy myös suositulta Gouterin reitiltä Mt Blancille. Kuvan oikeassa reunassa näkyy ihmiskiemura, jotka ovat ylittäneet tuon pitkän viiston rännin. Siinä oli tukivaijeri, mutta muistaakseni ylitys oli kielletty klo 12 jälkeen, jolloin aurinko jo lämmitti tarpeeksi ja irroitti ylhäältä jatkuvalla syötällä lunta, jäätä ja kiviä alas. Tuossa on tullut useita ruumiitakin, mutta toisaalta reitti on yksi Alppien suosituimpia. Seinämän korkeus on noin 1km.

[Metsän Omena]

Myös kesäolosuhteissa on syytä tarkkailla ylittyykö
lumivyöryn 18° yltämiskulma.