Sydäntalven hiihtovaellus

[Rin-tin-tin]

Tässä vielä yksi kohta, josta löytyi kaamosaikaan reilusti vettä. Seurauksena oli kastuminen. Yllätys oli suuri, koska kukaan tuskin edes tajusi seisovansa veden päällä.

http://tinyurl.com/wzkr7

[omat polut]

Minulle ei ole koskaan tullut mieleen kauhuskenaariona putoaminen veteen, koska siitä sinänsä selviää helposti. Nousee ylös, riisuu märät alukerrastonsa, kuivaa itsensä (vuoristossa olet jo kuiva riisuttuasi) ja pukee päälle taukountsikkaa tms.

Duodaduoda, jos olet suksin liikkeelle, olet tod.näk. pudonnut keskelle heikon jään aluetta, eli jää murtuu aina kun saat osittain noustua sen päälle, väylän murtaminen kantavaan jäähän asti voi olla kusinen homma. Turvallisempaa olisikin ylittää jalkaisin, jolloin tippuu vahvempiin jäihin, ja ylöstulo helpompaa.

Oli puhetta uveavannoista, toinen nimitys samalle ilmiölle tuuliavanto, näitä muodostuu käytännössä kaikkiin vesistöihin(järvet, meret), eivätkä ole lähteiden aiheuttamia. Yleensä muutamasta metristä muutamaankymmeneen halkaisijaltaan.

[abumatic]

Uveavantoja syntyy sitä enemmän mitä lämpimämpää on järven alusvesi kun jääkansi muodostuu. Siis jos lämpimän kesän ja syksyn jälkeen tulee äkkitalvi. Matalissa järvissä ei ole uveavantoja, ainoastaan syvemmissä, n. 20 m ja yli. Lämmin alusvesi hautoo jäätä puhki alhaalta ja avantoja syntyy minne vain. Erittäin vaarallisia koska monesti päällä on ehjä lumi.

[omat polut]

Uveavantoja syntyy sitä enemmän mitä lämpimämpää on järven alusvesi kun jääkansi muodostuu. Siis jos lämpimän kesän ja syksyn jälkeen tulee äkkitalvi. Matalissa järvissä ei ole uveavantoja, ainoastaan syvemmissä, n. 20 m ja yli. Lämmin alusvesi hautoo jäätä puhki alhaalta ja avantoja syntyy minne vain. Erittäin vaarallisia koska monesti päällä on ehjä lumi.

abun teoria on kaunis, mutta ei pidä paikkaansa, tuuliavantoja löytyy kaikensyvyisistä vesistä, tänäsyksynä esim. Espoon Matalajärvestä, max.syvyys jotain 2m.

[Kösteri]

Oli puhetta uveavannoista, toinen nimitys samalle ilmiölle tuuliavanto, näitä muodostuu käytännössä kaikkiin vesistöihin(järvet, meret), eivätkä ole lähteiden aiheuttamia. Yleensä muutamasta metristä muutamaankymmeneen halkaisijaltaan.

Kuukkeli löytää useita juttuja uveavannosta. Tässä jutussa uveavanto ei ole sama kuin tuuliavanto. Itsekin käsitän uveavannon enintään pilkkireiän kokoiseksi ja usein tähtimäiseksi muodoltaan.

[IkiHonka]

Millä tavalla kokeneet talvivaeltajat varautuvat sellaiseen tapaukseen, että kovalla pakkasella, iltapäivän hämärässä, kaukana kämpistä, huonosti polttopuuta sisältävällä alueella putoaa jään läpi ja kastelee itsensä?

Tuosta juontui mieleeni kelluntahaalari. Sitä ei varmaankaan kukaan ota mukaansa talvivaellukselle. . . mutta monella on mukanaan gore-kamppeet. Siitä voisi saada pienellä askartelulla jonkinasteisen "kelluntahaalarin". Pitäisi vain lahkeet(?), hihansuut sekä kaula-aukko tiivistää manseteilla ja lisäksi takin helma.

Vaikka sitä ei saisi täysin pitäväksi, auttaisi sekin, jos väli- ja alusasujen kastuminen hidastuisi siten, että kuoren sisään tulviva vesi muuttuisi tihkumiseksi. Vaatteiden sisältämä ilma kelluttaisi ja estäisi sukeltamisen syvälle. Se saattaisi antaa muutaman sekunnin ajaksi paremmat lähtökohdat jäälle nousemiseksi. Tuo lahkeiden tiivistäminen on kaksipiippuinen juttu ja saattaa olla vaarallinenkin. Sisään tihkunut vesi ei pääse valumaan pois! Teippaus ei siis tule kysymykseen. Lahkeiden manseteissa (jos niitä käyttää) pitäisi ainakin olla hätälaukaisusysteemi. Kannattaa kokeilla ensin kesällä lämpimässä rantavedessä avustajan kanssa, miten systeemi käyttäytyy.

Luonnollisestikin tiivistäminen tehtäisiin vain tarvittaessa. Muuten siitä tulee liian tukala olo hiihtäjälle.

[Joutenkulkija]

Laskuvarjojääkärikillan Pohjoisnaparetkikunnalla oli "uimapuku" mukana !

Puku oli valmistettu Gore-kankaasta ja se oli kaulasta alaspäin täysin umpinainen väljä haalari. Tähän uimapukuun puettuna retkikunnan yksi jäsen ylitti avoimet ja sulat railot, vei köyden mukanaan ja veti sitten ahkiot sekä ahkiossa istuvat railon ylitse.

[IkiHonka]

Tässä pikku Jalluissa tulee kaikenlaisia ideoita mieleen . . .

Jäätyneen vesistön ylityksessä hiihtämällä voisi käyttää apuna paria 5-6 m pitkää saittaa, jos on pientäkään epäilystä jään kestävyydestä. Kun sitoo noin parin metrin mittaiset narut hieman saittojen keskipisteiden etupuolelle, niin niitä voi sauvoessaan kiskoa sivuillaan mukanaan. Jos jää pettää alta, niin mielestäni on huomattavasti parempi punnertaa avannosta ylös, kun saa jotain kainaloidensa alle tueksi.

Tässä tulee vaan vastaan se, ettei ilman maanomistajan lupaa homma ole laillista . . . mutta jos sattuisi löytämään valmiit saitat

Niin ja sitten tuolla toisessa säikeessä oli juttua siitä vatsallaan etenemisestä... Se muuttuu paljon mielyttävämmäksi, jos puhaltaa ilmatäytteisen makuualustan täyteen ja sen päällä maaten etenee. Saa eristettä kylmän jään ja kehonsa väliin sekä kelluvan kumilautan, jos jää sattuisi pettämään.

Eiköhän tämä tällä erää riitä, pari erää pasianssia vielä ja sitten nukkumaan . . .

[abumatic]

Uveavantoja syntyy sitä enemmän mitä lämpimämpää on järven alusvesi kun jääkansi muodostuu. Siis jos lämpimän kesän ja syksyn jälkeen tulee äkkitalvi. Matalissa järvissä ei ole uveavantoja, ainoastaan syvemmissä, n. 20 m ja yli. Lämmin alusvesi hautoo jäätä puhki alhaalta ja avantoja syntyy minne vain. Erittäin vaarallisia koska monesti päällä on ehjä lumi.

abun teoria on kaunis, mutta ei pidä paikkaansa, tuuliavantoja löytyy kaikensyvyisistä vesistä, tänäsyksynä esim. Espoon Matalajärvestä, max.syvyys jotain 2m.

Tämmöistä tekstiä löytyi eräältä retkiluistelusivulta: "Mitä varhemmin järvi saa kantensa, eli kuinka pakkojäätynyt se on, sitä enemmän järvellä voi olla tuuliavantoja. Luistelin kerran marraskuun puolivälissä järvellä, joka normaalisti jäätyy kuukautta myöhemmin. Yleensä järvellä on muutama tuuliavanto, nyt niitä oli 300 metrin välein. Tuli jääpiikille käyttöä.

Jotkut tuuliavannot syntyvät juuri jäätyneen alueen suojapuolelle, näitä kutsutaan suoja-avannoiksi. Tuuli puristuu kylmemmän pintaveden tuulen puolelle ja lämpimämpi pohjavesi nousee pinnalle suojan puolella. Jäätyminen vaikeutuu ja tuuliavanto syntyy."

EDIT: olikin sama sivu kuin Kösterillä!

[Eräkulkuri]

Joulun ja vuodenvaihteen jälkeen kairassa on todella hiljaista.

Sen sijaan joulun ja uudenvuoden aikaan voi kairassa olla todella vilkasta!

Se on niin tuurista kiinni. Väkeä saattaa olla kuin lomakylässä, mutta saattaa myös olla, ettei sitä ole lainkaan. Sama koskee vähän myöhäisempää ajankohtaa, kaamoksen taitevaihetta. Monet ovat keksineet, että silloin on hiljaista, joten väkeä voi piisata. Kokemusta on.

Tästä nyt saa sellaisen käsityksen, että joulun-uudenvuoden aikoihin olisi jonkinlaista tungosta Lapin autiokämpillä. Ehkä näin voi ollakin jossain Saariselän lähimaastossa ja varsinkin Itäkairan Vieriharjussa, joka sijaitsee Korvatunturin reitin varrella. Kyllä kaukaisimmat tuvat ovat silloinkin todellisia autiokämppiä.

Omien kokemusteni mukaan hiljaisin aika on loppiaisen jälkeen ja se jatkuu aina hiihtolomien alkuun asti. Mistään kaamoksen taitosvaiheesta en ole havainnut merkkejä. En kyllä ymmärrä, että se joulun hössötys tuodaan sinne kairaankin rahtaamalla ahkiolla kaiken maailman jouluherkut mukaan.

[Rin-tin-tin]

En kyllä ymmärrä, että se joulun hössötys tuodaan sinne kairaankin rahtaamalla ahkiolla kaiken maailman jouluherkut mukaan.

Jos sinusta hyvä ruoka ja ruoasta nauttiminen on hössötystä, niin pidä linjasi kaikin mokomin. Minusta se on yksi elämän suuria nautintoja, tapahtui se sitten kotona tai muualla.

[Herrahuu]

Jaa-a, otan tässä omin lupineni oikeuden jatkaa tätä Off the Topic-suollosta:

Siinähän se on eli Valinnan vapaus. Kukin pakkaa muonaa följiin mitä haluaa. Oli Joulu eli ei. Ja kehtaa mukanaan raijata. Mukava niitä on suunnitellakin ja välillä kotosalla koevalmistella. On kuin puoliksisyöty...tietää suurinpiirtein, mitä tulee syömään.

Ja vinkkejäkin on, vaikka täältä - vaihtelun varmistamiseksi - mukava tietoonsa saada. Vaikka jossain toisessa säikeessä.

[Näätämönruoktu]

Saariselkä yhtenä Suomen kauneimmista alueista on vetänyt puoleensa joitakin kertoja tammikuun aikoihin. Syynä on tarvittaessa helppo kämppiin tukeutuminen ja suhteellisen runsas urien määrä. Loppiaisen jälkeen on ollut hiljaisempaa kun taas viitisen vuotta sitten oli uutena vuotena oli Luirolla yli 30 retkeilijää, kauimmaiset Ranskasta.

Viime tammikuussa oli kummallinen tilanne, kun ensimmäisellä viikolla satoi vettä. Oli hiukkasen hankalaa saada suksea pitämään millisellä hangella.

Varusteet ja hermot kunnossa hämminkiä ei pitäisi tulla silloinkaan, kaamos on sielun lepuuttamiselle ehkä parhain vaelluaika.

[lumipyry]

Jaaha, reissu lähenee.

Mikähän mahtaa olla lumitilanne saariselällä?

Ei ole ainakaan täällä keski-suomessa tarvinnu paljoa reenata
tota hiihtoa tänä talvena(ainakaan lumilla).

Kyllä ketuttaa tämä musta talvi!!

[Temirhan]

Jaaha, reissu lähenee.

Mikähän mahtaa olla lumitilanne saariselällä?

Ei ole ainakaan täällä keski-suomessa tarvinnu paljoa reenata
tota hiihtoa tänä talvena(ainakaan lumilla).

Kyllä ketuttaa tämä musta talvi!!

Ainakin puurajan yläpuolella hankikanto Selällä.