Ruisleipä omasta uunista

sallatuulia
Viestit: 1358
Liittynyt: 10 Huhti 2010 21:04

Viesti Kirjoittaja sallatuulia »

rautu kirjoitti:Järjestetäänkin joskus oikein joukkoleivontailta, kun Heluna ja muutkin asian harrastajat on paikalla. :lol:

:wink:
Jep, kannatetaan ajatusta yhteisestä leivontaillasta!!! :D

Joo...eka leipä melkein mennyt. :shock:


heluna74
Viestit: 3302
Liittynyt: 03 Syys 2008 08:15
Paikkakunta: Pirkanmaa

Viesti Kirjoittaja heluna74 »

Just palasin Kairasta :D. Täytyi ekana lukea nämä leivontahommat :lol:. Hyvin siis on pyyhkinyt niin Sallalla kuin myös Raudulla, HIANOO!! Joo, järkätään leivonta"kokoontuminen" :D
Suppis
Viestit: 33
Liittynyt: 27 Loka 2011 11:34

Viesti Kirjoittaja Suppis »

Takaisin linjoilla taas... Ihan mahtavan hienot leivät sulla Rautu. Kotamuodostelmakin säilyi paiston aikana. Tosi upeita! Vesi kielellä täällä katselen.

Mun leivät on nyt uunissa kohoamassa. Taikina oli yön aikana muhinut kaksinkertaiseksi vaikka jätin hiivat ja hunajat laittamatta. Minusta hiiva ei alkuunkaan kuulu "oikeaan" ruisleipään, mutta jos ei muuten ala tapahtua, niin sitten sitä on pakko käyttää. Oon meinaan useammankin satsin likilaskuista leipää kantanut näinä vuosina kompostiin tai roskiin, koska jos ei leipä nouse niin ainakin mulle tulee sen syömisestä tosi huono olo. Kumma juttu.

Otin kuvankin ennen kohottamista ja toisen meinaan ottaa paistetuista, vaan en osaa niitä tähän liittää, joten pitää odottaa josko mies laittais niitä näytille myöhemmin.

Tosi mukava kun leipomisinnostus leviää, se on semmoinen taito, joka kannattaa pitää hallussaan. Opettelua se on aina vaan, vaikka jo vuosia olen noita tehnyt. Juuren käyttäytymisessä on mystiikkaa, jota en oikein ole oppinut hallitsemaan. Se jotenkin elää omaa elämäänsä, mihin on vaan sopeuduttava. Siksi nimenomaan ruisleivän leipominen on niin innostavaa ja haastavaa.
Avatar
rautu
Viestit: 6662
Liittynyt: 26 Tammi 2006 23:03

Viesti Kirjoittaja rautu »

Moikka Heluna. Reissusi aikana täällä on käynyt keskustelu ja uunit kuumana. :lol:

Suppis, itse käytän tuota tinypic.com palvelua kuvien linkittämiseen. Omasta mielestäni on parempi, että kuvat ovat linkkeinä, niin ne eivät häiritse hitaammilla liittymillä lukevia ihmisiä. Silloin voi avata kuvan, jos haluaa.

Tinypiciin mennessäsi tarvitsee vain liittää kamera tietokoneeseen tai halutessaan tallentaa kuvat ensiksi kovalevylle. Sitten painaa tinypicissä "selaa" kohtaa ja etsii sen oikean kuvatiedoston sitten sieltä kamerasta tai kovalevyltä. Sitten painat "upload now" kohtaa ja kirjoitat palkkiin, mitä eteesi ilmestyvässä ruudussa lukee. Sitten painat taas "upload now". Kestää hetken aikaa ja seuraavaksi ilmestyy neljä alekkaista palkkia, joissa on erilaisia linkkejä. Kopioit alimmaisen ja liität sen vaan tänne keskusteluun.

Tinypic sivuilla on mainoksia, joissa sinun kerrotaan voittaneen vaikka mitä. Älä kuitenkaan paina mitään niistä.

Ruisleivän leipominen on todellakin henkien hommaa, niinkuin aikaisemmin sanoin. Mutta se tekee siitä mystisen jännittävää puuhaa. On rohkaisevaa kuulla, että siinä voi myös kokenut epäonnistua. Leipä maistui vielä paremmalta tänä aamuna. Alkaakohan makuaisti palautua, vai onko leivätyön aikana vielä tekeytyneet ja maut harmonisoituneet.

Kuvia odotellen....
Kuva
Ei oo häränpäivää!!
sallatuulia
Viestit: 1358
Liittynyt: 10 Huhti 2010 21:04

Viesti Kirjoittaja sallatuulia »

:D Jep, leivän teko varmasti on henkimaailman hommaa vaikka vasta sitä vain kerran olen tehnytkin. Se on helppo uskoa.

Uskon, että noiden henkien kanssa tulee paremmin toimeen, jos muistaa nöyrän suhtautumisen prosessia kohtaan ja ehkä tuo ristikuvio taikinan päällä auttoi myös... :lol:

Nimeäisin kolme mahd. kompastuskiveä prosessissa.

Itelläni eka mahdollinen kompastuskivi olisi voinut olla liian haalea vesi. Luulin, että n. 30 asteinen vesi ois ollut kädenlämpöistä. Kiitos elektronisen paistomittarin, joka kertoi totuuden. Luulen, että liian haalea vesi hankaloittaa oikeasti leivän tekoprosessia paljon.

Toinen asia on se, että vettä lisätessä sekoittaa taikinaa puuhaarukalla reippaasti. En tiedä mihin tämä auttaa, mutta epäilen että edesauttaa kuplien muodostumista. Tosin en tiedä yhtään...

Liian kylmä ja vetoinen paikka taikinalle. Prosessi toimi ok, kun taikina oli pesuhuoneen lattialla, jossa lattialämmitys lämmitti mukavasti. Heti kun saunassa lämpötila viileni prosessi hidastui.

Leivät onnistuivat hyvin ilman hiivaa ja olivat hyviä. Silti, tuo ruisleivän onnistumaan saaminen ei ole ihan helppo juttu. Lopputulos palkitsee kyllä vaivannäön.
:D
Suppis
Viestit: 33
Liittynyt: 27 Loka 2011 11:34

Viesti Kirjoittaja Suppis »

No viimein pääsin koneelle ja yrittämään kuvalinkin laittoa. Kiitos Rautu yksinkertaisista ja selkeistä ohjeista!

Tässä pitäis olla kuva valmiista leivistä http://i47.tinypic.com/29ylfmx.jpg joita tuli yhteensä 5 kpl. Kantapala katosi tosi nopeasti parempiin suihin ja oli kuulema tosi hyvää. Valitettavasti taas kerran leipien kanssa kävi niin, että taikina pääsi jäähtymään ja prosessi keskeytymään, joten tuntikausia lämmittelin tänään taikinaa ja yritin houkutella kohoamista alkamaan, mutta tulos ei ole paras mahdollinen. Vähän taikinamaiseksi jäi sisältä, mutta saa nähdä, mikä on tilanne huomenna, kun alan leikata leipää. Taikinavaiheen kuva ei ollut oikein onnistunut, niin jätän sen pois.

Mielenkiintoisia nuo Sallatuulian antamaat kolme kompastuskiveä. Olisikohan tuo kakkoskohdan ydin siinä, että taikinaan saadaan happea, jolloin sitä käyttävien bakteerien toiminta vilkastuu?

Minulla suurin kompastuskohta on tasaisen ja riittävän korkean lämpötilan saaminen koko taikinavaiheen ajaksi. Se ei meinaa millään onnistua tässä huushollissa, mutta kylmälaukun muuntaminen lämpölaukuksi on ollut tosi merkittävä edistysaskel. Taikina ei saa missään vaiheessa kylmettyä. Jos niin pääsee käymään, niin tulos ei ole kehuttava. Syötävää leipä silti on, jos se kohoaa edes vähän, mutta parasta herkkua saa silloin kun kaikki naksahtaa kohdalleen ja leipä kohoaa nätisti. Mielenkiinnolla odotan, miltä leivät vuorokauden päästä näyttävät ja pystyykö niitä kunnolla leikkaamaan. Reikäleivät on siitä helpompia, että ihanaa paistopintaa on enemmän ja ne myös kypsyvät helpommin kuin tämmöiset vuokaleivät. Kokonaan pieleen on siis vaikeampi mennä ohuen reikäleivän kanssa!
Avatar
rautu
Viestit: 6662
Liittynyt: 26 Tammi 2006 23:03

Viesti Kirjoittaja rautu »

Olipas Suppiksella komeita limppuja. :D Mitä siemeniä sulla tuossa päällä on?

Mulla oli taikina-astian päällä kaksi liinaa ja pelkäsin hapen loppuvan. Saattoi se loppuakin, kun kerran eilen aamulla ennen alustusta ei taikinassa elämää ollut. Tosin nousihan se taikina ainakin jonkin verran, joten elämää oli ehkä hitusen olemassa sittenkin. Pitäisi ehkä sekoitella sitä useammin, niin happea menisi taikinan sisäänkin.

Tuohon lämpöongelmaan keksin tälläisen ratkaisun. http://www.polarautovaruste.com/shop/pr ... php?p=1108 Mulla on tuollainen istuinlämmitin ja käärin taikinatiinun sen sisälle. Virtaa syötin akkulaturin kautta. En ole laskenut, että kuinka paljon tuo tuotti sähkölaskua, joten kallista leipää on saattanut tulla. Tai sitten ei, eikä sillä taida loppupeleissä olla paljon merkitystäkään.

Pääasia että leipää tulee ja saa nautiskella.

Kertaakaan ei ole vielä homma mennyt niinkuin Strömsössä, mutta tulee sekin päivä vielä.
Kuva
Ei oo häränpäivää!!
sallatuulia
Viestit: 1358
Liittynyt: 10 Huhti 2010 21:04

Viesti Kirjoittaja sallatuulia »

Itse aion lisätä ensi kerralla himpun verran enemmän suolaa. Olin siitä aika varovainen kun suolaa ei muutenkaan hirveästi käytetä. :D

Komioita leipiä Suppiksella kyllä. :)
Suppis
Viestit: 33
Liittynyt: 27 Loka 2011 11:34

Viesti Kirjoittaja Suppis »

Moikka taas. Ja kiitos kehuista! Leipä on nyt sitten virallisesti testattu kunnon seisotuksen jälkeen, ja siitä tuli ihan jees, vaikka vähän pelkäsin jäävän taikinaiseksi. Paremminkin olisi tosin voinut kohota, mutta kun takaiskusta huolimatta tuli noinkin hyvää ja kauttaaltaan kohonnutta, niin ei voi valittaa.

Rautu, sun keksintö tiinunlämmittimeksi on mainio.... Vaan ei ole akkulaturia talossa, joten joku muu systeemi lienee keksittävä. Aloin jo miettiä, että meilläpä oli ennen aikaan kaapissa sähkölämmitteinen peitto vaan ei ole enää - annettiin se mummolle. Mutta niissä lienee termostaatit, joten jotain sellaista voisi kai kokeilla, mikäli löydän kohtuuhinnalla. Täytyy pitää silmät auki. Ei olisi kyllä tullut mieleen tuollainen vaihtoehto, niin että suurkiitokset vinkistä!

Minkälaisia tiinuja muuten teillä muilla on käytössä? Minä olen haaveillut vanhanajan puisesta tiinusta, tai edes teräksisestä, kun ei tunnu hyvältä tuon muovisangon kanssa puljaaminen. Muovista kun voi irrota lämpimässä sitä kuuluisaa Bisfenoli A -myrkkyä.

Ai niin noi siemenet leipien päällä... ne on seesaminsiemeniä. Sisällä leivissä on auringonkukan- ja pellavansiemeniä, mutta päälle laitan aina seesameita, sillä niistä tulee namia, ovat terveellisiä ja niillä on myös tärkeä tehtävä estää kohoamisvaiheessa taikinan tarttuminen päällä olevaan pyyhkeeseen, millä taas estetään pinnan kuivuminen pitkän nostatusvaiheen aikana. Toinen vaihtoehtohan on laittaa pinnalle jauhoja, niin kuin ainakin sinulla Rautu näkyy olevan, mutta minä vain tykkään siemenistä enemmän. Leipien ravintoarvo myös kohoaa siementen käytöllä huimasti, samoin energiasisältö, mikä erityisesti vaellusleipien osalta on hieno homma.
Avatar
rautu
Viestit: 6662
Liittynyt: 26 Tammi 2006 23:03

Viesti Kirjoittaja rautu »

Suurinpiirtein tommonen akkulaturi mulla on. Tarvitsen sitä myös ihan akkujen lataamiseen, kun päristelen veneellä sähköperämoottorilla. 15.99 euroa biltemassa näyttäisi olevan.
http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Sahko ... 4-A-37735/

Jollakin olisi myynnissä vanha tiinu juurineen.
http://www.nettimarkkina.com/taikina-tiinu/1055056 Itse hapattelen vain muoviastiassa. Anopin tiinu on siellä mummolassa varuilta.

Tässä näyttäisi olevan ihan uuttakin myynnissä.
http://vuokatinpuu.mycashflow.fi/product/4/taikinatiinu On kyllä niin nätti, että rupes kiinnostamaan oikeasti.

Emännälle vinkkasin tuosta http://vuokatinpuu.mycashflow.fi/product/7/perinnekiulu että tarvitsisin joululahjaksi metsäsaunalle. On kyllä hienon näköistä käsityötä.

Tästähän on tulossa varusteurheilua. :wink:
Kuva
Ei oo häränpäivää!!
Suppis
Viestit: 33
Liittynyt: 27 Loka 2011 11:34

Viesti Kirjoittaja Suppis »

juu varusteurheiluapa hyvinkin..... minä olen jo pitemmän aikaa haaveillut ikiomasta sähkökäyttöisestä jauhomyllystä! Sillä saisi tuoretta jauhoa ja haluamallaan karkeusasteella. Meikäläisen on nykyään ollut pakko tyytyä tosi hienoksi jauhettuun ruisjauhoon, asun nimittäin poissa Suomesta ja täällä myydään pelkästään yhtä ruisjauhoa- hyvä tietty, että edes sitä yhtä! Mutta kun saisi oman myllyn, se siirtäisi homman ihan toiselle tasolle.

Tuo Vuokatinpuun tiinu on kyllä niin nätti, että tuommoinen on vielä saatava. Kuljetus voi vaan olla mielenkiintoinen homma, kun änkeän se kainalossa lentokoneeseen! :shock:

Toivottavasti joulupukki tuo sinulle löylykiulun, eihän metsäsaunassa ainakaan voi muoviämpäristä löylyä heittää!
sallatuulia
Viestit: 1358
Liittynyt: 10 Huhti 2010 21:04

Viesti Kirjoittaja sallatuulia »

rautu kirjoitti: Tässä näyttäisi olevan ihan uuttakin myynnissä.
http://vuokatinpuu.mycashflow.fi/product/4/taikinatiinu On kyllä niin nätti, että rupes kiinnostamaan oikeasti.
Itse teen myös muoviastiassa. Toistaiseksi se saa riittää. Mutta kylläinen aito taikinatiinu ois tietysti upea. :D
honkamukka
Viestit: 6063
Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30

Viesti Kirjoittaja honkamukka »

Mökillä taikinatiinu on säilynyt ehjänä. Täytyisi kokeilla onko juuri vielä hengissä, mutta tuskin. Vuosikymmeniä on vierähtänyt, kun siinä taikinaa väännetty.
Onnea ja intoa perinteiden säilyttämiseen ja opetteluun.

Minulle on jouluinen imelletyn perunalaatikon teko haasteellista. Välillä on likimain samanlaista, kun äitini aikoinaan sitä puulämmitteisessä uunissa paisteli, joskus ei. Sehän kuuluu olla jonkin verrankin kirpeän makuista ja juuri haarukassa pysyvää. Tässäkin on jonkinasteinen käyminen, mutta ilman vanhaa juurta.
Avatar
George
Viestit: 3343
Liittynyt: 22 Marras 2007 21:58
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja George »

Nyt kun teistä on tullut tai vähintäänkin tulossa ruisleivän asiantuntijoita niin seuraavaksi haasteeksi ehdotan perinteisen mämmin valmistukseen perehtymistä. Pääsiäiseen on sopivasti aikaa. Kaupan mämmeissä on paljon vetisiä ja mauttomia tuotteita ja laatu vaihtelee :D
Inarinjärvi kansallispuistoksi
sallatuulia
Viestit: 1358
Liittynyt: 10 Huhti 2010 21:04

Viesti Kirjoittaja sallatuulia »

George kirjoitti:Nyt kun teistä on tullut tai vähintäänkin tulossa ruisleivän asiantuntijoita niin seuraavaksi haasteeksi ehdotan perinteisen mämmin valmistukseen perehtymistä. Pääsiäiseen on sopivasti aikaa. Kaupan mämmeissä on paljon vetisiä ja mauttomia tuotteita ja laatu vaihtelee :D
Heh heh...tämän joudun antamaan tehtäväksi niille ihmisille joilla on riittävästi aikaa. Tuo ruisleivän teko vei jo aikaa niin paljon, että nykyisistä neljästä "muusta projektistani" on saatava päätökseen yksi-kaksi ennenkuin lisää hommia otan vastaan. Tai sitten kärsisi tuo vaellusharrastus mitä ei saa päästää tapahtumaan. :D

Mutta tiedän henkilön, joka itse mämmiä näihin päiviin asti on tehnyt. :D
Vastaa Viestiin