^^Minua tuo Ounas/Oulanka häiritsi sen verran, että laitoin meiliä kirjan kirjoittajalle. Kiittelin hienosta kirjasta, mutta ajattelin että jos ei ole tuota vielä huomattu niin korjaavat seuraavaan painokseen. Vastaus oli, että virhe oli jo toiseen (vai kolmanteen) painokseen korjattu, eli hyvä oli jo siinä kohtaa ollut kirjan menekki.
Eli Linkola osallistui siis Ounasjokisoutuun ja se taas ei mitenkään liity Oulangan kansallispuistoon, kirjailijan erhe.
Luettu
^ Kiitos tästä.Jouni kirjoitti:^^Minua tuo Ounas/Oulanka häiritsi sen verran, että laitoin meiliä kirjan kirjoittajalle. Kiittelin hienosta kirjasta, mutta ajattelin että jos ei ole tuota vielä huomattu niin korjaavat seuraavaan painokseen. Vastaus oli, että virhe oli jo toiseen (vai kolmanteen) painokseen korjattu, eli hyvä oli jo siinä kohtaa ollut kirjan menekki.
Eli Linkola osallistui siis Ounasjokisoutuun ja se taas ei mitenkään liity Oulangan kansallispuistoon, kirjailijan erhe.
Pitääpä käydä kirjakaupassa katsomassa millä tavalla tuo korjaus on tehty.Niemi pyyhkii läpi meikäläisen kulttuurihistorian häntä suorana ja jouset lytyssä. Menotapa tekisi välillä hyvää yhdelle jos toisellekin. Viihteää luettavaa, ja sen mitä ikkunasta näkee, maisema on kaunis.Heikki kirjoitti:Teon alla Juha Hurmeen: Niemi. Huikeaa kerrontaa. Tämän jälkeen Jukka Kemppisen: Pohjankirja.
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
Taytyy kysya, etta ovatko nuo kaksi kommenttia toisistaan erillisia, koska liikun siella pain usein ja sukulaisiakin asui Kelloselassa muutaman vuosikymmenenHeikki kirjoitti: Koskenniemeltä yllättävän hienot tarinat rajan taakse jääneestä Sallasta. Paulaharjun ylittänyttä ei ole.
- ilmeisesti kannattaa hommata kirja joka tapauksessa
-
rastigaissa
- Viestit: 514
- Liittynyt: 11 Helmi 2012 23:31
Puolueellinen kansanedustaja kokosi puolueellisen pamfletin.
Historiankirjoitus kannattaisi jättää puolueettomille tutkijoille.
Samuli Onnela, Aimo Kehusmaa ovatkin kirjoittaneet Suur-Sodankylän historian osat 1 ja 2, ja viimeisimpänä ja tyhjentävimpänä koko Kalotin alueelta väitöskirjan ja tutkimuksen on tehnyt historian dosentti Maria Lähteenmäki (Kalotin kansaa)
Jos kaikki ja varsinkin kansanedustajat tutkisivat historian kulkua riittävän tarkoin, he saattaisivat jopa hiljentyä sen ymmärryksen äärellä, mistä Lapin haltuunotossa oli kysymys.
On ehkä tarpeen mainita tässä yhteydessä syy, miksi Maijala kokosi tämän kirjasen; hän itse sanoo tehneensä sen sen takia, ettei häntä hyväksytty saamelaisrekisteriin. Paikkakunnalla kylläkin melkein kaikki vanhat asujat olivat väistämättä enemmän tai vähemmän pirttisavun ja kotahaiun sekoituksia, mutta useimmilla ei ole edes tullut mieleen hakea saamelaisstatusta. Kun pitäjän väestö koostui muutamasta lappalaisperheestä ja muutamasta uudisasukkaasta, voisikin olla melkoinen määrä uusia saamelaisia, mikäli kaikki kolmen-neljänsadan vuoden aikana kehittynyt väestö otettaisin huomioon.
Aiemmin mainittuja pitäjähistorian kirjoja koottiin kymmenen vuotta, vähän ylikin. Maijala keräsi kansien väliin sen, mitä tarvitsi perusteluikseen.
Edustaja Maijalan todistelu ja käsittämättömät väitteet Suomenmaa-lehden haastattelussa saavat ajattelemaan, että on palattu rotuerottelun aikaan.
Historiankirjoitus kannattaisi jättää puolueettomille tutkijoille.
Samuli Onnela, Aimo Kehusmaa ovatkin kirjoittaneet Suur-Sodankylän historian osat 1 ja 2, ja viimeisimpänä ja tyhjentävimpänä koko Kalotin alueelta väitöskirjan ja tutkimuksen on tehnyt historian dosentti Maria Lähteenmäki (Kalotin kansaa)
Jos kaikki ja varsinkin kansanedustajat tutkisivat historian kulkua riittävän tarkoin, he saattaisivat jopa hiljentyä sen ymmärryksen äärellä, mistä Lapin haltuunotossa oli kysymys.
On ehkä tarpeen mainita tässä yhteydessä syy, miksi Maijala kokosi tämän kirjasen; hän itse sanoo tehneensä sen sen takia, ettei häntä hyväksytty saamelaisrekisteriin. Paikkakunnalla kylläkin melkein kaikki vanhat asujat olivat väistämättä enemmän tai vähemmän pirttisavun ja kotahaiun sekoituksia, mutta useimmilla ei ole edes tullut mieleen hakea saamelaisstatusta. Kun pitäjän väestö koostui muutamasta lappalaisperheestä ja muutamasta uudisasukkaasta, voisikin olla melkoinen määrä uusia saamelaisia, mikäli kaikki kolmen-neljänsadan vuoden aikana kehittynyt väestö otettaisin huomioon.
Aiemmin mainittuja pitäjähistorian kirjoja koottiin kymmenen vuotta, vähän ylikin. Maijala keräsi kansien väliin sen, mitä tarvitsi perusteluikseen.
Edustaja Maijalan todistelu ja käsittämättömät väitteet Suomenmaa-lehden haastattelussa saavat ajattelemaan, että on palattu rotuerottelun aikaan.
Flunssakuumeen kourissa tuli luettua A.E. Järvisen kirja Salojen valtias. Tarina karhusta ja karhunpyytäjistä jossain Naruskan-Tuntsan maisemissa. Kirja ilmestynyt 1934, joten sen ajan varusteilla ja välineillä liikutaan ja touhutaan leireissä. Muutaman Järvisen olen lukenut aiemminkin, mutta olisiko tässä (mielestäni) kaikkein eniten tuota kirjoittajalle niin tyypillistä luonnon- ja olosuhteiden kuvailua. Luonto helisee ja helskyy, kimaltaa ja kimmeltää, säihkyy ja välkkyy. Ei siinä mitään, kyllä tuommoisiin asioihin kiinnitän huomion itsekin.
Yksi uusi sana löytyi kirjan sivuilta eli kuorinki = kallioluola. Muistelen, että jossain on Kuorinkikuru ja Pyhätunturillahan sellainen on.
Jäniksestä Järvinen kirjoittaa: "Se puikkelehti välkytellen valkeuttaan kuusten tummuudessa ja usein kuului, varsinkin illoin, alhaalta kuusten takaa sen helisevä puputus."
Taitaa kirjoittaja olla itsekin yhtenä henkilönä mukana kirjan tarinassa.
Yksi uusi sana löytyi kirjan sivuilta eli kuorinki = kallioluola. Muistelen, että jossain on Kuorinkikuru ja Pyhätunturillahan sellainen on.
Jäniksestä Järvinen kirjoittaa: "Se puikkelehti välkytellen valkeuttaan kuusten tummuudessa ja usein kuului, varsinkin illoin, alhaalta kuusten takaa sen helisevä puputus."
Taitaa kirjoittaja olla itsekin yhtenä henkilönä mukana kirjan tarinassa.
Samat touhut, samoissa maisemissa puoli vuosikymmenta myohemmin (Leo Koutaniemen kirjaan poimittu, on olemassa myos AE Jarvisen oljymaalauksena):
http://aijaa.com/DW4L0h
http://aijaa.com/DW4L0h
