Heitetty reissu (Suomen lähialueet)

[hannes]

Hyvä pätkä taas. Mukava katsella kun tuntee melkein itsekin olevansa mukana , koska jossain mielessä melkein kaikki tuntuu tutulta: tuntemukset, maisemat, ylitykset, sään tarkkailu...
Kannattaa jatkaa kuvaamista seuraavallakin reissulla.

Katselen kyllä kaikki Peltsinkin jutut jos kohdalle sattuu.

[Ulkoilmamiehet]

Nyt on vihdoin viimeinen osa Kebnekaiselta valmis ja julkaistu. Hyvin huomaa, ettei loppureissusta jaksanu ihan samalla innolla enää kuvata, mutta saatiin vikaltakin päivältä sentä jotain kasaan

[luuppi]

Kiitos hauskoista... turinoista!

[Tunnelivaeltaja]

Kävelin veljeni kanssa Kiirunasta Suorvaan ja edelleen Sarekin läpi Kvikkjokkiin 17.-30.7. Vaellusta suosi lämmin säätyyppi (enimmillään alkupäivinä +27 C), ja nimenomaan suosi, sillä sen ansiosta pilvet olivat pääosin korkealla. Olikin sitten harvinaisen huipukasta menoa:

- 20.7. Skarttoaivi (1761 m) ja Liddubakti (1759 m)
- 23.7. Vuojnestjåhkkå (1952 m) ja Spijkka (1976 m)
- 24.7. Låddebakte (1537 m)
- 25.7. Svarta Spetsen (1820 m)
- 26.7. Ahkatjåhkkå (1974 m)
- 27.7. Sarvestjåhkkå (1678 m)
- 28.7. Ryggåsberget (1946 m)

Svarta Spetsenillä sää tosin ei ollut hyvä: pilvi ja sade tuli vastaan jo 400 metriä huipun alapuolella, mutta kun emme jostain syystä osanneet lopettaa, jatkoimme jääräpäisesti ylöspäin (kylmän rintaman ukkonen tuli vasta paluumatkalla). Sarvestjåhkkålla taas kävimme rinkka selässä, oikeastaan vahingossa eli mielenkiintoisen(!) suunnistusvirheen seurauksena. Kävelyä vaelluksella kertyi reilut 330 km, mistä päiväretkien osuus n. 60 km.

Laitan näistä kuvia ja reittiselostuksen nähtäväksi joskus myöhemmin.

Kertomus yllä mainitusta vaelluksesta on nyt lisätty alla mainitulle kuvasivustolleni. Vaelluksen tapahtumat ovat vielä "harmillisen" hyvin muistissa, joten selostusta tuli tavallista enemmän. No, eihän niitä tekstejä ole pakko lukea ... Kuvienkin katselu on toki vapaaehtoista.

[jääleinikki]

^Komiaa, kesää odotellessa.

[TREKKING]

Sopivaa kiihoketta näin keskitalveen...

[Juurakko2]

Muutaman päivän vaellusretki Varangissa heinäkuun alussa. Sumuista ja kylmää, mutta juuri kun saavuin Sandfjorddalenin reunalle niin taivas aukeni. Oli hieno hetki.

http://ollikanerva.net/photosets/varanger_2019/

[hannes]

Komeita kuvia!!
Hienosti on jyrkänteiden kuviot joissain kuvissa näkyvillä.
Ankara paikka huonolla säällä, kun missään ei ole kunnon suojaa.
Riisutun sähkölinjan päässä oleva mökinrotisko oli tuttu - juuri tuossa päässä söin eväitä.
Muutama muukin paikka oli tuttu , ja jotkin näyttivät vain tutulta, koska samanlaista on aika monessa.

Tekisi mieli tuonne uudestaan!

[haahuilija]

Hienoja kuvia! Mahtavaa, että sait kotkan kuvaan, itse havaitsin vain autosta.

[diver]

Kebnen kierto.Nikkoluokta-Tarfala-satulasta yli guobrijärvelle joka oli vielä jäässä-Tjäktjavaggen rantaan-slngin kautta laddjubahta-Kebnen aseman kautta nikkaluoktaan.keli suosi.Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta joten maisema näkyi kokoajan huippuja myöten.väkeä jumalattomasti liikkeellä.
Guobriveggi ainoa pätkä missä ei ollut kuin pari kulkijaa.

[Juurakko2]

Koskettaa vaeltamista vain etäisesti, mutta ennen vaellusreissua kuvailin muutaman päivän Varangin etelärannikolla ja Hornoyalla. Valot olivat kehnot, mutta tässä pari kokoelmaa:

https://www.flickr.com/photos/ollikaner ... 9681067737

https://www.flickr.com/photos/ollikaner ... 9807408396

[OS]

^ Upeita kuvia. Tuolla noita siivekkäitä riittää moneen lähtöön.

[cobbo]

Viikko Sarekissa. Ritsemistä lähtö, Ruohtesvaggen ja Rapadalenin kautta Skierfelle ja sieltä Saltoluoktaan. Puolivillainen "huiputus" puoleenväliin Nijakia ja Låddebakten harjanteelle, ei huipulle asti kumpaakaan. Aurinko paistoi monta päivää pilvettömältä taivaalta ja lopun aikaa puolipilviseltä. Vettä tuli 2 minuutin ajan muutama pisara Sitosjavren laiturilla. Jäi ehkä liiankin helppo fiilis Sarekista kun ei pitänyt liiallisesti mudassa möyriä.

Snavvavaggen länsipuolella jopa tungosta, peräti neljä telttakuntaa samalla kielekkeellä ennen nousua Snavvavaggeen.

Tarkempaa kertomusta tulee vielä kunhan saa perkattua kuvat ja videot. Mahtava paikka, uskomattomat maisemat.

[Janne Pyykkö]

Kirjoitin tarinan. Kahden miehen tutkimuksellinen melontaretki Pohjois-Norjan Ifjordfjelletiin eli erämaahan, josta ei tiedetty mitään muuta kuin mitä kartta kertoi. Oli mahtava reissu. Jälkikäteen voisi sanoa, että Ifjordfjellet on tundra-Vätsäri = paljon järviä, mutta ilman puita. Sopii patikointiin jopa paremmin kuin melontaan. Jutussa myös runsas info-osuus.

[honkamukka]

Näitä mahdollisuuksia on myös tuon itäisen naapurimme maisemissa. Aika elämysrikas on myös tutustuminen Kitzin saariin. Turistihan ei pääse kuin tuonne pääsaarelle, mutta sielläkin voi tutkailla vanhaa hirsirakentamista ja asumista. Pelkästään vanhan kirkon restaurointi on monikymmenvuotinen urakka. Paanukattoinen pyhäkkö on melkoinen kokemus, vaikka lähempi tutustuminen on vielä ehkä vuoden päässä. Kymmenien tuhansien paanujen kattama Kristuksen kirkastumisen kirkko, Unescon maailman perintökohde, jossa on peräti 22 kupolia.
Tämän lisäksi sinne on koottuu useita perinneasumiseen kohdistuneita rakennuksia. Samoin vanhojen menetelmien esittelyä, kuten nytkin tarvittavaa paanujen veistämistä. Uutena näin rakentamiseen liittyvät hirsilukot, joita tarvittiin rakenneosien liittämisiin. Koristeelliset, taotut ikkunoiden kiinnittimet ja myöskin omista talonpoikais museoistamme löytyvät talonpidon tarpeet.

Kulttuuria koki myös Petroskoin keskuksesta, Kantele talo loi Kalevalaista tunnelmaa esityksineen ja osin siihen osallistumalla. Kanteleista jouhikko oli myös uusi tuttavuus ja etenkin kun sitä näppäili taitava nuori neito kansallisasussaan. Myös sorjien neitojen ja jänteikkäiden nuorten miesten tanssi oli mieleenpainuva.