Heitetty reissu (Suomen lähialueet)

[Sauvakavelija]

^ Niin, ei kyllä tuosta nousumetrilukemasta ole muuta tietoa kuin se minkä GPS näytti, saattaahan se heittääkin. Joka tapauksessa metrejä tuli sinä päivänä tarpeeksi

[cobbo]

GPSsähän ei oo millintarkka mittaus. Sen lisäksi että polku menee metrin ylös, toisen alas, kerryttäen "nousumetrejä" tasaisellakin, niin GPS-pisteiden korkeus heittelee sen verran että vaikka pahimpia heittoja suodattaisi pois, on peräkkäisten pisteiden välillä korkeuseroa jonkin verran vaikka istuisi paikallaan.

Garminin webbipalvelussa on ruksi jolla GPS-jäljen korkeuden saa pakotettua kiinni oikeiden karttojen korkeuskäyriin, ja varsinaisten nousumetrien määrä tarkentuu samalla. En kyllä itsekään ole jaksanut tehdä muuta kuin raportoida kellon näyttämät metrit vaikka niissä heittoa onkin.

[Sauvakavelija]

Pari reissua heitetty, eli Kvikkjokk-Tsahtsa-Kvikkjokk ja Nikkaluokta-Mårman huippu 1944 m-Nikkaluokta. Selosteita kuvien kera tuonnempana tulee tunturivaellus.fi sivuille.

[cobbo]

Pakureissu Lyngenin alueelle. Tosi komeaa seutuahan se on, mutta niin on suosittuakin. Helle oli armoton ja Jäämeren rantavesikin tuntui melkein lämpimältä. Muutama tunnelma reissulta:

[Jouni]

^Mistä videon otsikkokuva on?

[cobbo]

^Mistä videon otsikkokuva on?

Steindalsbreen jäätikön edestä. Nätti haikki joskin alun jyrkkä nousu tuulettomassa metsässä oli aivan poskettoman raskaan oloinen 27C helteessä. Keskivaiheen niittypätkä kyllä oli vaivan arvoinen, tuli mieleen Vistasvaggen laakso Nikkaluoktan lähellä Ruotsissa.

[Jouni]

Ok, kiitos, enpä tunnistanut. Aikoinaan siinä jäätikön edessä ei ollut mitään lampea/järveä. Epäilemättä jäätikkö on vetäytynyt taas paljon lisää ja syntyneekö nykyään joka kesä tuo vesialue. Upea retki se tosiaan on, samoin kuin moni muu Lyngenissä.

[cobbo]

Ok, kiitos, enpä tunnistanut. Aikoinaan siinä jäätikön edessä ei ollut mitään lampea/järveä. Epäilemättä jäätikkö on vetäytynyt taas paljon lisää ja syntyneekö nykyään joka kesä tuo vesialue. Upea retki se tosiaan on, samoin kuin moni muu Lyngenissä.

Jäätikköjärveä lähestyessä maaperässä näytti olevan sulamavirtojen tekemiä jälkiä jotka valuivat järveä kohti, eli ilmeisesti kaikki lumen sulamavedet keväällä eivät lähde laaksoa alaspäin. Olisiko sitten jäätikkö vetäytyessään paljastanut alueen joka viettää alaspäin jäätikköä päin, ja johon tuo lampikin on sitten syntynyt?

Lampea lähestyessä tuli vastaan kylttejä jotka merkkasivat jäätikön reunaa menneinä vuosina, ja vetäytymisvauhti oli ollut melkoinen ihan viime vuosina.

[Jouni]

Juuri samaa ajattelin. Silloin 15 v sitten oli myös kylttejä ja paljon oli vetäytynyt, mutta maa vietti jäätiköstä poispäin. Nyt varmastikin paljastunut alanko johon syntyy järvi.

[cobbo]

6 päivän reissu Stora Sjöfalletissa ja Sarekissa. Suorvan padolta ensin etelään ja sitten länteen ylängön yli Guhkesvaggen länsipäähän ja siitä Guhkkesvaggen sillalle. Sillalta Basstavaggeen, ja kierto Åhparin ympäri takaisin Guhkkesvaggen sillalle - josta suoraan Nienndon lähistön pajusuopersemaaston läpi Suorvaan.

Parina päivänä riesana oli kovat tuulet, toisena ( 27.8 ) jopa niin kovat etten muista koskaan olleeni jalkamiehenä vastaaville alttiina. Puuskissa tuuli riepotteli kuin räsynukkea rinkan painosta huolimatta, ja puhuria vastaan piti oikeasti nojata matalassa haara-asennossa vaellussauvat apuna. Onneksi leiriä pystyttäessä tuuli ei enää ollut ihan noin kova, olisi saattanut olla mielenkiintoista saada telttakepit paikalleen. Seuraava yö vietettiin saksalaisen vaeltajan kanssa Basstavaggessa ihan vierekkäisissä teltoissa, siinä ainoassa pikkuruisessa painaumassa josta sai yhtään suojaa tuulelle.

Nienndo-laakson läpikulku oli kyllä sellaista rypemistä ettei hetkeen tarvitse samaa reittiä harkita. En osaa sanoa olisiko pajukosta ollut fiksumpikin reitti läpi, mutta aika usein se näytti ulottuvan vuorenrinteestä alhaalla kulkevaan jokeen asti.

[diver]

Nuo hirvien jyrsimät pajukot on kyllä pirullisia.Tuntuu että ne repii vaatteet päältä.

[KaukoAntero]

kuukauden vaihteessa 8 yön reissu välituntureilla vaimon kanssa. Todella helppo reissu kulkukilometrien suhteen. Fuskattiin alku ja otettiin lentokyyti Kaskasjärvelle. Tuvalla poikettiin seuraavana päivänä lounastamassa.
Erehdyttiin kulkemaan pari päivää jokivartta, vaikka toki tiedettiin se hankalaksi. Joki oli periaatteessa ennestään tuttu. Kun päästiin Bovdnajohkan risteykseen, oli sinä päivänä edetty n. 3 km eikä enempää todellakaan viitsitty. Ei sinne enää. Loppureissu meni sitten huomattavasti parempia, tuttuja kulkumaita. Kovia tuulia ja yksi sadepäivä, pääosin tosi hienot säät. Nähtiin 3t revontuletkin. Teltta repesi onneksi vasta viimeisenä aamuna.

Ikävä yllätys oli Kaskasjoen ehkä hienoimmille telttapaikoille, n. km Pitsijoen suusta ylävirtaan, väsätty riuku ja sen alle jätetty paskakasa. Siis ihan keskelle telttapaikkoja, avoimelle kohdalle n. 20m joesta. Sen verran pisti vihaksi, että kävin vaimon kanssa filosofisen keskustelun väkivallan oikeutuksesta. Emme päässeet yksimielisyyteen.

Kauko

[Ursus]

- " paskakasa. Siis ihan keskelle telttapaikkoja, avoimelle kohdalle n. 20m joesta"
Yksikään oikea vaeltaja se tortun väntäjä ei voi olla. Joen läheisyys viittaa kalastajaan.

[KaukoAntero]

Niin viittaa. Kalastajaporukkaan itseasiassa, koska jäljistä päätellen paikalla oli viivytty. Hyvä arvaus, että ovat kulkeneet kopterikyydillä. Onneksi muuta roskaa ei ollut jätetty.

Kauko

[LauriA]

Edellistalvena 2023 olin Kaskasjoen tuvalla ja siellä silloin oli vain yksi hiihtäjäjä. Edeltävänä majoituksena oli Puuvrasjoki, jossa molemmilla puolin oli linnun metsästäjiä koirineen. Ite majoituin vasemmanpuoleiseen tupaan kun siellä oli yksi punkka ilman tavaraa. Piha oli kikkaretta täynnä ja ahkionkin oli joku merkannut omakseen. Viikon olivat kuulemma siellä olleet ja kelkkareitin varteen suunnittelivat lähtevänsä pilkille kyytiä odottelemaan.
Eli normi tilanne lienee ko. alueella.