tyy kirjoitti:Kalapaikkoja ei pitäisi kysellä, eikä niistä varsinkaan pitäisi kertoa.
Tyy puhuu asiaa. Korttikosket ja muut kirjovedet ovat näitä mainosvesiä. Pienet joet ja virrat ovat entisiä kalapaikkoja jos muitakin jälkiä omiemme lisäksi kuin porontekemiä, ilmaantuu penkoille. Kalantuloon vaikuttaa niin moni asia, ei yksin taito tai välineet. Löytämisen tunne ja riemu on jo yhden reisun väärti.
Lause sieltä toinen täältä, ilmansuuntien vaihtaminen kerronnasta saattaa johtaa jäljille.
Meillä kalastustakin kulunpäällä harrastavilla on tapana mustasukkaisena vahtia jälkiä mättäikössä ns. omilla vesillämme. Sallittakoon.
Kyllä kalapaikkoja kannattaa kysellä. Turha niistä on olla sairaalloisen mustasukkainen. Jos jollain ei ole kokemusta lapin kalapaikoista, niin miksi pitäisi täysin omin voimin kalapaikoille löytää?
Kukaan ei varmasti parhaita pikkuspottejaan esittele, mutta sopivan isoa vettä uskaltaa jo esitelläkin. Varsinkin, jos vesi sijaitsee vähintään päivämatkan kävelyn etäisyydellä. Paikallisethan tietävät kalavedet jo ennestään, eikä turistikelkkakalastajat pääse talvellakaan ihan mihin tahansa vesiä ryöstämään.
Itse olen saanut useita vinkkejä hyvistäkin kalapaikoista kovilta kalamiehiltä. Miksi siis pitäisin paikat täysin omanakaan tietonani. Kyllä niitä lapissa piisaa. Oikeastaan ivalojoki on ainut sellainen vesi, jonne palaan vuodesta toiseen. Aina olen sieltä ruokakalani saanut, vaikka paikan tuntee ehkä tuhannet kalamiehet. Tänä keväänä alavirrasta joku nainen verkotti 7 kiloisen taimenen, joten kyllä sieltäkin isoja löytyy, kun tuntee paikat. Muita vesiä, joita olen kalastanut on kymmeniä. Useimmille en koskaan palaa, vaikka olisin kalaa saanut hyvinkin. Joku toinen saa sitten niistä nauttia, kun en itse enää välitä.
Vielä enemmän kuin kalapaikkamustasukkaisuutta ihmettelen, jos hienoja maisema- ym paikkoja aletaan salailemaan. Keltä se on pois, jos muutkin ne näkee.
tyy kirjoitti:Kalapaikkoja ei pitäisi kysellä, eikä niistä varsinkaan pitäisi kertoa.
Tyy puhuu asiaa. Korttikosket ja muut kirjovedet ovat näitä mainosvesiä. Pienet joet ja virrat ovat entisiä kalapaikkoja jos muitakin jälkiä omiemme lisäksi kuin porontekemiä, ilmaantuu penkoille. Kalantuloon vaikuttaa niin moni asia, ei yksin taito tai välineet. Löytämisen tunne ja riemu on jo yhden reisun väärti.
Lause sieltä toinen täältä, ilmansuuntien vaihtaminen kerronnasta saattaa johtaa jäljille.
Meillä kalastustakin kulunpäällä harrastavilla on tapana mustasukkaisena vahtia jälkiä mättäikössä ns. omilla vesillämme. Sallittakoon.
Komppaan tyytä. Luulen myös että tämä asennoituminen on yksi niistä asioista jota ei pidä/voi selittää tarkasti. Se täytyy ymmärtää.
Kai aina kysellä saa, mutta vastaajalla on se vastuu. Siksipä kait ne vastauksetkin yleensä on vain tavallisia kalapaikkoja, jonne löytää kohtuu helposti jo ihan netin kautta. Mitään Eldoradoa on turha toivoa löytävänsä, mutta toisaalta ensimmäisille reissuille tavallinenkin kalapaikka riittää ja apu on useimmiten erittäin tervetullutta. Oletan siis että kysyjällä ei ole vielä hirveästi kalastuskokemusta Lapista (lähinnä kysymyksen asettelun vuoksi).
Itse en ole noita Vätsärin mestoja tonkinut, joten en niihin kommentoi. Mutta Enontekiön Käkkälöjoki on ihan kivaa vaellusmaastoa ja kalaakin sieltä saa kun nimenomaan vaeltaa vähän. Toisaalta jos auto kestää Kalkkoaivin tien rynkytykset, miksei Lätäsenokin voisi olla onnistunut kohde. Jos nuo ei maita, niin Gubbe voi pistää yksityisviestiä, mikäli ollaan samaa mieltä luottamuksellisuudesta ja rajoituksista niin voin paljastaa vielä yhden paikan.
Eikös se kateus vie kalatkin vedestä?
Ei kai sitä muuta vastausta kalapaikka tai hillapaikkakysymykseen voi saadakaan kuin mitä täällä on annettu?
Itse en enää kalasta koska olen tullut tuolle herkulle allergiseksi, enkä muutenkaan ole kalastellut paljon. Kalojen saanti on niin sattumasta, kelistä, välineistä ja taidoista kiinni, että voisin aivan hyvin paikan kertoa, jos sellaisen tietäisin.
Siilinjärvellä on toistaiseksi vakiasunto, mutta Pyhällä mieliasunto
En usko kalastajien kokonaismäärän muuttuvan miksikään, joko harrastaa kalastusta tai sitten ei, oli netissä vinkkejä tai ei.
Mutta netti ja paikannusteknologia tuo mukanaan ongelman, josta ei aikaisemmin tarvinnut olla huolissaan: pieni vinkki voi nykyään levitä kulovalkean tavoin ja tuottaa ryntäyksen pieneen kohteeseen, koska ihmiset eivät hoksaa ajatella, että muutkin ovat lukeneet saman vinkin ja päättänyt lähteä kokeilemaan; on nähty tapahtuvan.
Tässä ilmiössä on kyllä myös positiivinen, käänteinen puoli: jos seuraa netissä julkaistuja vinkkejä, voi itse välttää juuri noita kohteita ja päästä rauhallisille vesille.
Kun asuin Lapissa, niin pääsin kyllä siihen käsitykseen, että eivät vapakalastajat vesiä tyhjennä vaan paikalliset verkottajat. En tiedä onko näin enää kun nuoret ovat muuttaneet pois ja vanhat eivät enää jaksa lampareita verkottaa.
Niin ja mato-ongilla tammukat narrattiin yhettömiin virtavesistä vaikka se on kiellettyä.
Siilinjärvellä on toistaiseksi vakiasunto, mutta Pyhällä mieliasunto
Trendi tänä päivänä on sellainen, että nuoret pyydystää ja päästää. Entisaikojen hamstraus menee vanhojen äijien myötä hautaan.
Jos ajatellaan kalapaikkoja, niin miksi Rohtojärvi ei ole tyhjentynyt, vaikka kaikki tietää, että siellä on hyvin rautua ja sinne vie kalastusopas koko ajan porukkaa talvisin pilkille? Järvihän ei ole kovin iso. Etäisyys tiestäkään ei ole kummoinen ja maasto on helppoa.
Komppaan rautua tässä kala-ja maisemapaikkojen salailussa.Kumminkin iso osa kansasta ei mihinkään kairaan kovin kauas jaksa raahautua,ainakaan omin voimin.
Eikä mun jäljiltä ainakaan lapista kalat lopu,syömäkalat joskus jos saa ja jos mitat täyttää ja sen jälkeen nautitaan jostain muusta.
Mutta taidankin kuulua siihen vähemmistöön jonka päivä tai vaellus ei mene pilalle jos näkee taivaalla lentokoneen tai paljakassa toisen vaeltajan.Kättä heilautan jos ei puheisiin mene.
Eihän ongelma olekaan, että kalat virvelimiesten toimesta loppuisi vesistöistä, vaan se, että jatkuvan uistinmelskeen myötä kalat menettävät kiinnostuksensa vieheisiin; Nätämöjoki on tästä hyvä esimerkki.
Maastossa kyllä jakelen vinkkejäni auliisti, jos nyt joku niistä kokee hyötyvänsä.
