Maastopyöräily erämaissa: reitit yms
-
- Viestit: 361
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 18:26
- Paikkakunta: Helsinki
-
- Viestit: 361
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 18:26
- Paikkakunta: Helsinki
Vieriharjuun saattaisi matkailupalvelureittiä pitkin olla ihan mukava maastopyöräillä Kemihaarasta. Pitkosten kunto, kuusimetsän juurakkoisuus ja maaston märkyys voivat vähentää nautintoa muualla.
Tässä juuri tulin Haltin suunnalta, ja ei voi kuin kunnioittaen ihmetellä JuhaL:n puuhia. Äijä kävi maastopyörällä Meekolla. Hullumpaa ideaa on vaikea keksiä, kun niitä polkuja on vaikea kävelläkin. Mutta hauskaa kai oli JuhaL:lla.
Tässä juuri tulin Haltin suunnalta, ja ei voi kuin kunnioittaen ihmetellä JuhaL:n puuhia. Äijä kävi maastopyörällä Meekolla. Hullumpaa ideaa on vaikea keksiä, kun niitä polkuja on vaikea kävelläkin. Mutta hauskaa kai oli JuhaL:lla.
"Polku oli lähes, joskaan ei täysin ajettava."Kare_Eskola kirjoitti:Tässä juuri tulin Haltin suunnalta, ja ei voi kuin kunnioittaen ihmetellä JuhaL:n puuhia. Äijä kävi maastopyörällä Meekolla. Hullumpaa ideaa on vaikea keksiä, kun niitä polkuja on vaikea kävelläkin. Mutta hauskaa kai oli JuhaL:lla.
Eihän se oo kuin vajaa seittemän tuntia Meekolle - viitisen tuntia talutusta muutamin ajopätkin ja kun pääsee Kuonjarvarrille, niin siitä ajelee Meekolle ilman talutuksia! Tuossa kerkee jo pari kuvaustaukoakin pitämään...
Oikealla asenteella on aina hauskaa!
PS: Tavoite oli Halti, mutta takamus ja satula sanoivat yhteistyösopimuksensa irti Meekon jälkeen, joten katsoin viisaammaksi keskeyttää ja palata takaisin, ettei mee loppuloman reissut pilalle hiertymien takia.
Kolmas kerta toden sanoo..?
Koska se aihepiiriä sivuaa, niin laitan tiedon tänne. Uusi UKK-puiston järjestyssääntö näyttää ratkaisseen sen ikuisuuskysymyksen, miten (missä) puistossa pyöräillään ja/tai ratsastetaan. Näistä kysymyksistä lienee ollut aiemmin kovin erilaisia käsityksiä. Enää ei pitäisi (jos yllättäen ihmiset toimisivat sääntöjen mukaisesti) näkyä maastopyöriä Luirolla.
Itse olisin kyllä sallinut pyörät Kemihaaran alueella vaikka Peuraselkään asti ja Raja-Joosepista lähtiessä ainakin Hammaskuruun asti. Mielestäni olisi ihan mahdollinen pyörävaellus Kemihaarasta Raja-jooseppiin (tosin osa pitkospuista aiheuttaisi kyllä ärräpäitä). Mutta jäi aikanaan tekemättä ja nyt ei enää saa.
Itse en ymmärrä sitä, miksi vanha aiemmin jopa suositeltu reitti Kakslauttasesta Kopsusjärvelle on nyt poissa sallittujen listoilta (vai luinko vain huonosti järjestyssäännön). Vai onko kyseessä niin selvä tieura, että sitä saa käyttää joka tapauksessa?
Itse olisin kyllä sallinut pyörät Kemihaaran alueella vaikka Peuraselkään asti ja Raja-Joosepista lähtiessä ainakin Hammaskuruun asti. Mielestäni olisi ihan mahdollinen pyörävaellus Kemihaarasta Raja-jooseppiin (tosin osa pitkospuista aiheuttaisi kyllä ärräpäitä). Mutta jäi aikanaan tekemättä ja nyt ei enää saa.
Itse en ymmärrä sitä, miksi vanha aiemmin jopa suositeltu reitti Kakslauttasesta Kopsusjärvelle on nyt poissa sallittujen listoilta (vai luinko vain huonosti järjestyssäännön). Vai onko kyseessä niin selvä tieura, että sitä saa käyttää joka tapauksessa?
Kyllä se ilmeisesti on pois laskuista. Järjestyssäännön kohdassa 4.3 mainitaan "Kullankaivajat voivat liikkua valtauksilleen polkupyörillä Kopsusjärven uraa pitkin." Eli kääntäen muilla sinne ei ole fillarilla asiaa?jänkkääjä kirjoitti:Itse en ymmärrä sitä, miksi vanha aiemmin jopa suositeltu reitti Kakslauttasesta Kopsusjärvelle on nyt poissa sallittujen listoilta (vai luinko vain huonosti järjestyssäännön). Vai onko kyseessä niin selvä tieura, että sitä saa käyttää joka tapauksessa?
"Antakaa minun vielä kerran katsoa tämän maailman hulluutta."
minkäslaisella kalustolla väki täällä fillaroi,lähinnä näitä retkikeikkojaan?
itsellä on muutama,pari maastofillaria,joista toinen on hyvinkin riisuttu mutta järeä,yhden yön hommiin joissa selviää hvinkin pienemmän repun keikkuessa selässä.vaihteita 9,130mm joustohaarukka ja jäykkä perse,ketjulla ohjurit jotteivat tipu ryskeessä poluilla.toinen on enempi xc/hybridityyppinen trek 5500 jossa on lokarit ja takaritsi,vaihteita 24,mukava suuri runko jolla liikkuu aika sukelaan pitempiäkin taipaleita.näiden lisäksi kasin kappalein intin pyöriä ,huippukalustoa sano,ei mee rikki ei niin millään,vaikka ikääkin lienee vuosikymmeniä,ainakin toisella on matkaa jo taitettu aika pitkä aika päätellen antiikkisesta satulan kinnikkeistä,puisita tangon tupeista jne.toista oon tässä taövella vasta laitellut kuntoon,hiekkapuhalsin rungon kevyesti,polttomaali pintaan,uusi nahkasatulakin josatin rompetorilta löytyi ja jonkun ranskanmaalaisen fillarin siro risti taakse,tähän ei saa mitään sivulaukkuja mutta näköjään irtohihnoilla sovittelee makuualustan ja pienen teltan.sen verta meni homma jo liioitteluksi että hankin iskemättömän sachs:in muinaisen duomatic navan josa on 2 vaihdetta,ilman mitään vaijereita.vanteita ei meinaa muuten mistään enää uutena saada jos tarvitsee kestäviä,wanhan ajan leveitä teräsvanteita,ainakaan mä en o moisia nähnyt.niin purin jostain romulavalöydöksistä suorat vanteet,puhallus ja maali niskaan,ja navat kiinni,paksuilla 2,25mm pinnoilla.vielä uupuisi siisti kuntoinen armeijan tanjo joss aon se kiinnikerautapari.
kesällä pitäs näillä taas tahkota ahvenanmaata jne.
itsellä on muutama,pari maastofillaria,joista toinen on hyvinkin riisuttu mutta järeä,yhden yön hommiin joissa selviää hvinkin pienemmän repun keikkuessa selässä.vaihteita 9,130mm joustohaarukka ja jäykkä perse,ketjulla ohjurit jotteivat tipu ryskeessä poluilla.toinen on enempi xc/hybridityyppinen trek 5500 jossa on lokarit ja takaritsi,vaihteita 24,mukava suuri runko jolla liikkuu aika sukelaan pitempiäkin taipaleita.näiden lisäksi kasin kappalein intin pyöriä ,huippukalustoa sano,ei mee rikki ei niin millään,vaikka ikääkin lienee vuosikymmeniä,ainakin toisella on matkaa jo taitettu aika pitkä aika päätellen antiikkisesta satulan kinnikkeistä,puisita tangon tupeista jne.toista oon tässä taövella vasta laitellut kuntoon,hiekkapuhalsin rungon kevyesti,polttomaali pintaan,uusi nahkasatulakin josatin rompetorilta löytyi ja jonkun ranskanmaalaisen fillarin siro risti taakse,tähän ei saa mitään sivulaukkuja mutta näköjään irtohihnoilla sovittelee makuualustan ja pienen teltan.sen verta meni homma jo liioitteluksi että hankin iskemättömän sachs:in muinaisen duomatic navan josa on 2 vaihdetta,ilman mitään vaijereita.vanteita ei meinaa muuten mistään enää uutena saada jos tarvitsee kestäviä,wanhan ajan leveitä teräsvanteita,ainakaan mä en o moisia nähnyt.niin purin jostain romulavalöydöksistä suorat vanteet,puhallus ja maali niskaan,ja navat kiinni,paksuilla 2,25mm pinnoilla.vielä uupuisi siisti kuntoinen armeijan tanjo joss aon se kiinnikerautapari.
kesällä pitäs näillä taas tahkota ahvenanmaata jne.
Olen tässä vähän aikaa odotellut, että olisiko palstalla joku, joka tietäisi tästä asiasta vähän enemmän kuin minä, mutta ei näköjään ainakaan vielä ole näkynyt kommentteja, eli talvipyöräilystä.
Mennessäni huhtikuussa kohti Käsivarren tuntureita, tuli jossain Kelottijärven seutuvilla ryhmä ulkomaalaisia pyöräilijöitä vastaan. Ryhmä oli varustautunut talvipyöräilyyn, mm. renkaiden leveys oli jotain huomattavasti normaalista poikkeavaa. He ajoivat polkupyörillä Karesuvannosta kelkkareittiä pitkin Lätäsenon vartta Kilpikselle. Oman näköhavaintoni lisäksi löysin heidän kuittauksen Hirvasvuopion autiotuvan vieraskirjasta. Pyöräilijät kävivät tietääkseni pyörillä Haltin huipulla. Lieneekö Haltin huipulla ennen käyty pyörällä talvella?
Mennessäni huhtikuussa kohti Käsivarren tuntureita, tuli jossain Kelottijärven seutuvilla ryhmä ulkomaalaisia pyöräilijöitä vastaan. Ryhmä oli varustautunut talvipyöräilyyn, mm. renkaiden leveys oli jotain huomattavasti normaalista poikkeavaa. He ajoivat polkupyörillä Karesuvannosta kelkkareittiä pitkin Lätäsenon vartta Kilpikselle. Oman näköhavaintoni lisäksi löysin heidän kuittauksen Hirvasvuopion autiotuvan vieraskirjasta. Pyöräilijät kävivät tietääkseni pyörillä Haltin huipulla. Lieneekö Haltin huipulla ennen käyty pyörällä talvella?
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
Maastopyöräilyyn on Koillis-Lapissa todella hyvät mahdollisuudet tiheän metsäautotieverkoston ansiosta. Kulkuyhteydetkään eivät tuottane ongelmia, kun etelästä pääsee yöjunalla Kemijärvelle.
Kemijärveltä voi lähteä pohjoista kohti monipuoliselle kulttuurimatkalle pyöräillen. Matkan varrelle mahtuu Pyhä-Luosto Pelkosenniemellä. Suvannon ja Kairalan kylät, jotka säilyivät sodan tuhoilta. Savukoskella voi tutustua partisaanien tuhoamiin kyliin ja miten niissä elämä on jatkunut sotien jälkeen; Seitajärven ja Kuoskun kylät. Tästä on hyvä jatkaa metsäautotietä pitkin tutustumaan savottakohteisiin, jotka olivat Savukosken kairassa olleet jo ennen ensimmäistä maailman sotaa. Tunnetun ensimmäisen konesavotan muodossa Nuortin varressa. Höyryveturit tuotiin Amerikasta sydänmaihin töihin. Näistä vetureista toinen on katoksessa Tulppiossa.
Soklin tulevaan kaivosalueeseen on hyvä tutustua pyöräillen ja muodostaa oma käsityksensä tästäkin hankkeesta. Täältä voi sitten jatkaa Kemihaaraan, mistä voi jatkaa pyöräilyä UKK-puistoon Manto-ojalle ja Vieriharjuun. Takaisin päin voi Kemihaarasta mennä Kemijoen jokivartta myöten, missä kulkee vanha rantapolku. Ruuvaojalta voikin sitten oikaista metsäautotietä pitkin Lokkaan ja Sodankylän puolelle, josta taas löytyy uusia haasteita. Näitten reittien varrelta löytyy pieniä matkailuyrityksiä ja autiotupia.
Omat hyvät kokemukset on armeijan polkupyörästä sekä Nisiki 29" Big Foot-pyörästä. Näillä ainakin on hyvä pyöräillä sorateillä ja pitkospuilla leveiden renkaiden ja vahvan rungon ansiosta, joka ei notku isonkaan painon alla.Genimapin pyöräilykartta numero 6 on hyvä pohjoiseen suuntautuvalle pyöräilijälle
Terv. Jussi Kemihaarasta
Kemijärveltä voi lähteä pohjoista kohti monipuoliselle kulttuurimatkalle pyöräillen. Matkan varrelle mahtuu Pyhä-Luosto Pelkosenniemellä. Suvannon ja Kairalan kylät, jotka säilyivät sodan tuhoilta. Savukoskella voi tutustua partisaanien tuhoamiin kyliin ja miten niissä elämä on jatkunut sotien jälkeen; Seitajärven ja Kuoskun kylät. Tästä on hyvä jatkaa metsäautotietä pitkin tutustumaan savottakohteisiin, jotka olivat Savukosken kairassa olleet jo ennen ensimmäistä maailman sotaa. Tunnetun ensimmäisen konesavotan muodossa Nuortin varressa. Höyryveturit tuotiin Amerikasta sydänmaihin töihin. Näistä vetureista toinen on katoksessa Tulppiossa.
Soklin tulevaan kaivosalueeseen on hyvä tutustua pyöräillen ja muodostaa oma käsityksensä tästäkin hankkeesta. Täältä voi sitten jatkaa Kemihaaraan, mistä voi jatkaa pyöräilyä UKK-puistoon Manto-ojalle ja Vieriharjuun. Takaisin päin voi Kemihaarasta mennä Kemijoen jokivartta myöten, missä kulkee vanha rantapolku. Ruuvaojalta voikin sitten oikaista metsäautotietä pitkin Lokkaan ja Sodankylän puolelle, josta taas löytyy uusia haasteita. Näitten reittien varrelta löytyy pieniä matkailuyrityksiä ja autiotupia.
Omat hyvät kokemukset on armeijan polkupyörästä sekä Nisiki 29" Big Foot-pyörästä. Näillä ainakin on hyvä pyöräillä sorateillä ja pitkospuilla leveiden renkaiden ja vahvan rungon ansiosta, joka ei notku isonkaan painon alla.Genimapin pyöräilykartta numero 6 on hyvä pohjoiseen suuntautuvalle pyöräilijälle
Terv. Jussi Kemihaarasta
Olisiko ollut tsekkiläinen Jan Kopka porukoineen? He ajoivat helmi-maaliskuun vaihteessa reissun Ivalosta(?) kelkkareittiä pitkin Nuorgamiin (reissukertomus Googlen käännöksenä, reissukuvat). Pyörinä äijillä oli Duratec Big Paw'it. Pyörän runko on ilmeisesti Kopkan suunnittelema spesiaalimalli. Valmiista pyörästä saa maksaa 2500-3000€ osasarjasta riippuen.TiMoKo kirjoitti:...ryhmä ulkomaalaisia pyöräilijöitä vastaan. Ryhmä oli varustautunut talvipyöräilyyn, mm. renkaiden leveys oli jotain huomattavasti normaalista poikkeavaa.
Surlyn valikoimista löytyy vastaava leveille renkaille suunniteltu Pugsley. Leveää vanne-/rengasvaihtoehtoa ei taida löytyä muuta kuin Surlyn tuotannosta, jollaiset ovat myös tuossa Kopkan pyörässä. Pelkkiin kiekkoihin ja renkaisiin saa palamaan Suomessa reilu 700€! Etukiekkokin on rakennettava takanavan ympärille, johtuen haarukan 135 mm levedestä. Surlyä löytyy Suomessa Foxcompista.
Kelkkauralla pakkaskelillä kantaa mainiosti myös normaali leveä maastorengas. Ongelmat alkaa lämpötilan kohotessa. Kuluneen talven havaintona noin 6-8 pakkasastetta ja kylmempi oli paras keli pyöräilyyn kelkkaurilla...
Nyt on pakko peräytyä omasta kommentista! Tuli keväällä hankittua puolalainen Extrawheel Voyager pidempää maantiepyöräretkeä varten. Tuota on kyllä pakko jonain vuonna käydä kokeilemassa pidemmällä maastokeikalla vaikkapa Pöyrisjärven maastoissa...JuhaL kirjoitti:En missään tapauksessa ottaisi peräkärryä (maastoon)!Rin-tin-tin kirjoitti:Entäs peräkärri?
Pakko vaan kysyä että eikös pyöräilystä saa kesäkeleillä sen verran tarpeekseen, että tekisi mieli vaihtaa suksiin talvella. Pyöräily ei liene talvinen liikuntamuoto.
Tuli vaan mieleen kerran tehty ehdotus että pitäisi rakentaa halli jossa voisi harrastaa rullasuksihiihtoa talvella.
Tervehenkistä hommaa tuo kumminkin näyttää olevan.
Tuli vaan mieleen kerran tehty ehdotus että pitäisi rakentaa halli jossa voisi harrastaa rullasuksihiihtoa talvella.
Tervehenkistä hommaa tuo kumminkin näyttää olevan.
-
- Viestit: 4206
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
- Paikkakunta: Espoo
Tosi kovia äijiä.JuhaL kirjoitti:Olisiko ollut tsekkiläinen Jan Kopka porukoineen? He ajoivat helmi-maaliskuun vaihteessa reissun Ivalosta(?) kelkkareittiä pitkin NuorgamiinTiMoKo kirjoitti:...ryhmä ulkomaalaisia pyöräilijöitä vastaan. Ryhmä oli varustautunut talvipyöräilyyn, mm. renkaiden leveys oli jotain huomattavasti normaalista poikkeavaa.
[quote="TiMoKo"]Mennessäni huhtikuussa kohti Käsivarren tuntureita, tuli jossain Kelottijärven seutuvilla ryhmä ulkomaalaisia pyöräilijöitä vastaan. Ryhmä oli varustautunut talvipyöräilyyn, mm. renkaiden leveys oli jotain huomattavasti normaalista poikkeavaa. He ajoivat polkupyörillä Karesuvannosta kelkkareittiä pitkin Lätäsenon vartta Kilpikselle. quote]
Tsekkiläisiä kuulemma olivat, nimistä ei tietoa. Kun kuulin tuon pyörälläajojutun niin jäin miettimään miten lie moottorikelkkareitti kantanut pyöräilijöitä, kun se ei oikein kantanut kunnolla kävelijääkään.
Toki pakkasten tultua reitti olisi kantanut vaikka henkilöautoa.
Tsekkiläisiä kuulemma olivat, nimistä ei tietoa. Kun kuulin tuon pyörälläajojutun niin jäin miettimään miten lie moottorikelkkareitti kantanut pyöräilijöitä, kun se ei oikein kantanut kunnolla kävelijääkään.
Toki pakkasten tultua reitti olisi kantanut vaikka henkilöautoa.