Maastopyöräily erämaissa: reitit yms

[hannes]

En tunne sähköpyriä kun en omista , mutta eikö niitä pääsäntöisesti poljeta ja sähkö on vaan avusteinen mäissä ja vastaavissa?
Olen myös ymmärtänyt , että sähköpyörissä on eroja, voimakkaimmilla akuilla varustetuilla pitää olla mopokilvet. Sellaisia ei tietenkään saa kairaan päästää.
UKK.ssa ja muissa vastaavissa pitää laatia selkeät säännöt , missä saa ajaa ja tehdä samalla selväksi, että luvattomilla alueilla sakko on kova.
Nykyisin voitaisi jo drooneilla tarkkailla maastoa, niin sääntöjen rikkojat jäisivät kiinni.

Ymmärrän kyllä närkästyksen pyöräilystä puistoissa , mutta kun on valmiit reitit - joilta ei saa pyörällä poiketa - luulisin sinne jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden mahtuvan.
Valitettavasti kusipäitä löytyy kaikista ryhmistä, niiden kanssa pitää jotenkin elää.

Eikös se oikea vaeltaja kulje poluttomilla kairoilla, korkeintaan maastoon meno tapahtuu valmiilla poluilla, joten luonnonrauha on syvemmällä alueella taattu!

[Metsän Omena]

^ Jos pyöräilijän omat voimat riittävät reitin polkemiseen, niin mihin sähkömoottoria tarvitaan? - Ja jos pyöräilijän omat voimat eivät riitä reitin polkemiseen tms., niin asumattomille seuduille ei kannata lähteä.

[seppo]

^Muistan lukeneeni, että sähköavusteisen polkupyörän polkeminen akun loputtua tai pyörän taluttaminen on raskasta. Mutta saatan olla väärässäkin.

[omat polut]

^ilman avustusta raskasta nitkuttamista, akun kestoa melko helppo arvioida, pyörä näyttää varausasteen.

[Metsän Omena]

^2017 tapasin Pyreneillä polkiessani miehen, joka oli saattanut itsensä hankalaan tilanteeseen. Sähköpyörän moottori oli mennyt epäkuntoon, peräkärry kaikenlaisia mukavuuksia täynnä, eikä raukalla ollut enää voimia taluttaa soraisia vuoriteitä raskasta kulkupelikokonaisuuttaan.

[hannes]

^Muistan lukeneeni, että sähköavusteisen polkupyörän polkeminen akun loputtua tai pyörän taluttaminen on raskasta. Mutta saatan olla väärässäkin.

Olen ollut siinä luulossa , että sähköpyörän polkeminen ilman sähköavustusta on samanlaista kuin normipyörällä, no , olin väärässä. Tuli entisaikojen moponi mieleen, sillä polkeminen oli myös aika nitkutusta.
Miinuksia tuli sähköpyörästä minun todistukseeni... en ole hankkimassa muutenkaan.

[Ursus]

Tuli mieleen kanttori Piiparisen kysymys korjaamolla: Poljinko turhaan?

[honkamukka]

Onneksi minun käyttämäni polut ovat niin kapeita, ettei näitä härveleitä, avustuksella tai ilman, tule vastaan.
Tarkemmin miettien ja kokonaisuutta ajatellen, niin sehän on ihan hyvä, että nämä pyöräilevät kulkijat houkutellaan tietyille alueille. Samoille paanoille meno jalan, on vapaaehtoista.

Heh, ohimennen tuli mieleen, nämä monien moittimat metsien uudistamistoimet ja niiden aiheuttama mieliharmi.

[omat polut]

Sähköpyörää ei polun kapeus haittaa, pari renkaanleveyttä riittää.

[honkamukka]

Luulisin, ettei näillä sorkkapoluilla tule olemaan tungosta, vaikka ovat muotoutuneet energian käytöllisesti poromaisen järkeviin paikkoihin.

[akallio]

Sellainen kommentti, että ei tavallisella maastopyörällä vaeltaessa päivämatka ole juurikaan kävelijää pidempi polkuja kulkiessa. Täysvarustus päällä kivien ja juurien yli sujuttelu on raskasta puuhaa. Liikkuessa keskinopeus on jonkin verran suurempi, mutta sitä syövät hankalien paikkojen pysähdykset ja ihan vaan se, että eteneminen on raskaampaa ja pyöräilijä tarvitsee enemmän taukoja. Päiväretkivarustuksella ero on toki suurempi pyöräilijän hyväksy, toki toisaalta verrattuna polkujuoksijaan eroa ei ole. Juoksuaskelien ottamista kansallispuistoissa ei varmastikaan olla kieltämässä.

En ole ainakaan itse kokenut, että maastopyörää käyttämällä erämaat avautuisivat juurikaan helpommin kuin kävellen. Olin ehkä jopa näin toivonut, mutta sitten vähän pettynyt. Onneksi maastopyöräily on muuten mukavaa puuhaa. Jos haluaisin päästä pitkälle ja nopeasti, niin lähtisin ultrakevyellä varustuksella kävellen ja tekisin hyvin pitkää päivää (koska kävellen jaksaa).

Se on hyvä kysymys, että kuluttaako maastopyörä enemmän maastoa kuin kävelijä. Totuus varmasti on, että se ihan riippuu tilanteesta. Vaikea kysymys sitten onkin, että mikä on se erilaisten tilanteiden yli laskettu keskiarvo. Näin sanoo yksi artikkeli maastopyöräilyn vaikutuksesta: "Kotimaista tutkimusta, varsinkaan sellaista, joka sulkisi pois muut liikkumistavat, ei juuri ole. Maailmalla tehtyjen tutkimusten valossa sillä näyttäisi olevan korkeintaan kävelyä vastaava, mutta monien tapaustutkimusten perusteella jopa alhaisempi vaikutus, kun puhutaan nimenomaan maaston kulumisesta. Tällaiseen johtopäätökseen on tullut muun muassa useita vaikutustutkimuksia ja tutkimusten yhteenvetoja tehnyt amerikkalainen Jeff Marion." [https://www.latujapolku.fi/uutiset/jalkia.html] Jos teillä on aiheesta parempaa ja mahdollisesti päinvastaista tietoa, niin kuulisin mielelläni. Mielipiteitähän tässä onkin jo tullut hyvin esille.

Kun tehdään sorastettuja polkuja, niin sitten tilanne muuttuu ja maastopyörä on merkittävästi nopeampi. Itsellenikin tuo tuntuu vähän vieraalta ajatukselta. Maastopyöräilyn kannalta sellaiset reitit ovat tylsiä, mutta toki onhan helpossa hurruuttamisessa oma viehätyksensä. Toisaalta siellä Ylläksellä on talvella ajetut latubaanat, joita pitkin pääsee hurruuttamaan pitkiä päivämatkoja pelkkä maksukortti hiihtopusakan taskussa (ja näitä hiihtäjiä sitten joudutaan myös maastosta välillä pois hakemaan). Päivämatkojen ja etenemisen tyylin kannalta ajetut ladut ja sorastetut polut ovat hyvin pitkälti sama asia. Latuhiihto on vaan vakiintunut juttu, niin sitä ei osata enää niin vierastaa. Ehkä voi ajatella niin, että Ylläksen kaltainen paikka on kansallispuisto vain paperilla ja sinne sopii ulkoilun mahdollistavat urat myös kesäkaudelle. Vähemmän ne ainakin maisemaa pilaa kuin hiihtokeskus.

Sähköpyöriin maastossa suhtaudun itsekin skeptisesti. Vaikuttaisi siltä, että toistaiseksi ne eivät muuta tilannetta juurikaan. Pyörä on samanlainen, eli vaikeassa maastossa sen hallinta on raskasta ja ei sähkö sitä helpota, vaikka renkaiden pyörittämistä avittaakin. Akun kesto rajoittaa niiden käyttöä pidemmillä vaelluksilla. Nämä ovat kuitenkin tekniikan rajoituksia, jotka kehityksen myötä voivat poistua. Sähköavustimen suurin sallittu teho on paljon. Mikäli akkutekniikka sen sallisi, niin olisi mahdollista liikuttaa aika paljon maastopyörää järeämpääkin kulkuvälinettä. Lakitekstissä ei ymmärtääkseni oikein rajoiteta polkupyörää muuten kuin että se on polkimin tai kammin liikuteltava. Voi olla, että tämä on turhaa spekulointia, mutta tulee mieleen, että kehittyykö sähköpyöristä jossain vaiheessa polkimin tai kammin avustettavia sähkömönkijöitä.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että pitää olla paikkoja, jonne ei mene mönkijäuria, sorastettuja polkuja, höylälatuja tai muita baanoja, ja että siellä kulkemisen pitää olla hidasta. Tavalliset maastopyörät eivät tätä mielestäni uhkaa ja niihin liittyvät negatiiviset näkemykset nojaavat tukevasti tunteeseen ja varsin vähän tietoon. Sähköpyöristä ja niiden kehityksestä en sitten osaa sanoa, muuta kuin että harmittaa kun menevät vihellellen ohi rehellisestä pyöräilijästä.

[Tidus]

akallion kanssa samoilla linjoilla. Mönkijäurat minua enemmän haittaavat erämaassa mutta olen nekin valmis hyväksymään poromiehille elinkeinon harjoittamista varten. Loppupeleissä on todella vaikeaa vetää rajaa mitä kansallispuistossa tai erämaassa saisi tehdä. Veikkaisin että parikymmentä vuotta sitten monelle perinteiselle retkeilijällä pelkät ultrakevyet vaeltajat olivat iso ongelma.

[omat polut]

Sähköpyörä ei teknisesti karkaa mönkijän suuntaan, polkupyörän määritelmässä on korkeintaan 250W jatkuva avustusteho ja maksimileveys 80cm.

[hannes]

Varmaan sähköavusteisen teho voi olla vaikka kuinka suuri mutta jos koko kasvaa tarpeeksi , se vaatii mopon kilvet maantieajoon.
Luulisi silloin saman pätevän sellaisilla maastoreiteilläkin joissa mopoilu on kielletty.

[Ursus]

^Toivotaan etä kansallispuistojen järjestyssääntöjen kirjoittajat lukevat näitä keskusteluja ja osaavat kirjoittaa niin, ettei jää tulkinnanvaraa. Mopedi on mopedi sen käyttövoimasta riippumatta.