Kitkajoki

[Harhailija]

Olen ymmärtänyt kuulopuheista, että meno on koko ajan muuttunut villimmäksi venäjän puolella metsästyksen ja kalastuksen suhteen, nälkä ajaa kansan hyödyntämään luonnon anteja yli sen kestävyyden!

[Harhailija]

Katselin vanhoja valokuvia ja olen kuvannut v. -88 Jyrävän suvannon rannalla olevan laavun jonka vierellä on 7-8 m korkea kivipaasi. Kuvia on myös räjähtäneen kivipaaden jätöksistä suvannon alapäässä. Muistaakseni suvannon pinta on noussut tuon muodostuneen pohjapadon ansiosta 0,5-0,9 m. Miten iso oli tuo räjähtänyt paasi ja tapahtuiko se talvella -87/-88?

Olin sotimassa 11kk 87-88, 88 tai 89 kesällä pohjapato oli kyllä vielä näyttävän massiivinen.

[tst]

Kuvat otettu -88 (tuo laavu ei liene enää Linnakallion kupeessa, olisikohan siirto tehty turvallisuussyistä?): http://aijaa.com/u31EEr * http://aijaa.com/7dLiYg

[Patikoitsija]

^ Hienot kuvat entiseltä ajalta!

https://retkipaikka.fi/vapaa/sallan-rup ... oiskoossa/

Koskahan on Rupakiven vuoro luhistua... Läheisessä Savinajoessa hieman pohjoisempana.

[Harhailija]

Kuvat otettu -88 (tuo laavu ei liene enää Linnakallion kupeessa, olisikohan siirto tehty turvallisuussyistä?): http://aijaa.com/u31EEr * http://aijaa.com/7dLiYg

Jos kaivelisin paperikuva-arkistoja, elikkä kenkälaatikoita, löytyisi melko sama kuva, vaan toiselta puolen jokea otettuna.

[Harhailija]

https://retkipaikka.fi/vapaa/sallan-rup ... oiskoossa/

Koskahan on Rupakiven vuoro luhistua... Läheisessä Savinajoessa hieman pohjoisempana.

No on taas yksi melkoinen luonnon taideteos! Tuon pystyssä pysyttämiseen tarvitaan jo muutakin kuin luonnonvoimia, hengenvoimia.

[luuppi]

Mikähän on tätä nykyä verkotuspolitiikka Kitkajoen Venäjän puoleisilla vesialueilla?

Se kaksivuotinen, rajan molemmin puolinen seurantaprojekti (etta nouseeko sielta kaloja tanne meille asti) lienee jo paattynyt, eli kun etsii projektiraportin, niin tekijoilta voi varmaan suoraan kysya tuloksia/ nykytilannetta
... tuohan lahti siita, etta joen seur. jarveen laskukohta oli ajoittain kokonaan verkotettu (!)

[tst]

Sääli Suomen hienoimmalle Joelle: "... tuohan lahti siita, etta joen seur. jarveen laskukohta oli ajoittain kokonaan verkotettu (!)"

[luuppi]

Eikos siihen meinattu jonkin kaivoksen kuonatkin kaataa? Olin jo kirjoittaa Putinille , etta eihan tallaista ymparistorikosta (Venajan hienoja jarvia ja kalavesia vastaan) voi sallia!
- 50-luvulla oli muuten tunnelikin tekeilla, molempien jokien (Kitka & Oulanka) vedet yhteen - ja saman voimalan lapi!

Loytaakohan selain; olen kylla uutisoinnin lehdessa nahnyt (onneksi sitakaan ei ehditty kayttaa sytykkeena)?

[Patikoitsija]

En kannata kaivoksen rakentamista Kuusamon kuulujen koskien viereen. Kannatan maametallien louhintaa jossain toisaalla, paikoissa joissa on vähemmän muita arvoja. Näin siksi, että edustamamme laji on todistanut ettei se kykene elämään ilman metalleja. Oulangan seudulla on liikaa muita arvoja jotta kaivosteollisuuden tulisi ulottaa lonkeronsa sinne.

Sen sijaan en kannata minkäänlaisten voimalaitosten rakentamista minnekään. Perustelen tätä sillä, että sähköähän saa tosi kätevästi myös töpselistäkin!

[luuppi]

On siella Oulangan seudulla niita arvoja, kun 10 700 vuotta sitten ita/ lansi -yhteys oli siina muodossa, etta Vienanmeri ulottui ko. laaksoon (milloin lie Oulanka/ Kitka murtuma linjaan geologisesti syntynyt?).

Meidan kanoottimiehilla olisi ollut hyvat retkeilymaastot tuolla pain 200 vuotta myohemmin (geologisen laitoksen mukaan): Sallan jaajarvi oli 3 x nykyisen Inarin kokoinen
- se ei kuitenkaan tyhjentynyt (monta kymmenta metria pinnan laskua kerralla) itaan, vaan kaytti Korouomaa
- sen verran lainehti, etta Kemijarven pohjamuodostumat (vahan nakyy pintaa ylempiakin) ovat edelleen asiasta todistamassa

Tapahtumarikasta aikaa kun samaan vuosituhannen puoliskoon mahtui viela monien virtaumien kaantyminen Jaameren sijasta Itameren suuntaan.

taalta
http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_046.pdf
loytyy muidenkin Pohjoisen seutujen osalta maisemanmuokkaantumisesta lisaa juttua

[tst]

- 50-luvulla oli muuten tunnelikin tekeilla, molempien jokien (Kitka & Oulanka) vedet yhteen - ja saman voimalan lapi!
Loytaakohan selain; olen kylla uutisoinnin lehdessa nahnyt (onneksi sitakaan ei ehditty kayttaa sytykkeena)?

Laita ihmeessä tietoa tuosta suunnitelmasta jos löydät. Muistatko mistä kohtaa tuo tunneli olisi mennyt ja mihin kohtaan voimala oli suunnitteilla?

[Patikoitsija]

^^ Löysipä luuppi varsin perusteellisen yli 200-sivuisen julkaisun Pohjois-Suomen 'historiasta'. Vanhimmat murikat ja kalliot löytyvät siis kai jotakuinkin linjalta joka kulkisi noin Koli-itäinen Kuusamo-Korvatunturi. Eihän tuo murros vieläkään täysin stabiili ole, pieniä järistyksiä esiintyy varsinkin Kuusamossa. Laattatektoniikka ei toimine samaa kaavaa noudatellen nykyisellään, Amerikkahan pakenee Euraasiaa tällä hetkellä mutta aina ei ole ollut näin.

[Patikoitsija]

Selvä harrastelijankin huomattavissa oleva yhteys on kallioperän ja flooran välillä. Kitkajoenkin neidonkengät ynnä tikankontit tarvitsevat kalkkipitoisen osin vulkaanispitoisen alustan. Tosin tuossa luupin linkkaamassa julkaisussa ei eritellä tarkemmin kalkkikallioita, serpentiinikallioita, no en ehtinyt sitä vielä kokonaan läpi kahlaamaan. Teemakartan mukaan esim. kaikkein vaativimpien kasvien kasvualustat ovat dioriittia, anortosiittia, gabroa, peridotiittia. Viittaan näihin serpentiinikallioiden superharvinaisuuksiin jotka eivät kylläkään sijaitse Kitkajoen seudulla vaan reilusti etelämpänä Venäjänrajalla.

[luuppi]

Selvä harrastelijankin huomattavissa oleva yhteys on kallioperän ja flooran välillä. Kitkajoenkin neidonkengät ynnä tikankontit tarvitsevat kalkkipitoisen osin vulkaanispitoisen alustan. Tosin tuossa luupin linkkaamassa julkaisussa ei eritellä tarkemmin kalkkikallioita, serpentiinikallioita, no en ehtinyt sitä vielä kokonaan läpi kahlaamaan. Teemakartan mukaan esim. kaikkein vaativimpien kasvien kasvualustat ovat dioriittia, anortosiittia, gabroa, peridotiittia. Viittaan näihin serpentiinikallioiden superharvinaisuuksiin jotka eivät kylläkään sijaitse Kitkajoen seudulla vaan reilusti etelämpänä Venäjänrajalla.

Geologian laitoksella on karttapalvelu (monikerrosnakymat) net'issa, jossa on maaperanakymia mukana (mahtaako olla kallioaineksesta erikseen?). Siita on jo monta vuotta kun viimeksi katselin, saman teeman merkeissa kuin tuo viitattu julkaisu, eli miten jaakaudet ovat muokanneet pohjoisen maisemaa.