Teese itse kirvesvarsi

[jänkäjussi]

Porakoneissa ja porissa on 1,5 asteen kartio, joka tarttuu heittämällä kiinni
ehkä tuota ominaisuutta on tuossa haettu onnistumatta.
Tuohon Bilnästeräänkin saadaan elastiseksi keitetty varsiaihio uppoamaan,
että vasta puolelle jää lunssi. joka ei mahdu silmäreiästä takaisin pois.
Tuttava seppä kertoi pystyvänsä venyttään Bilnäsinsilmän isommaksi. jolloin
siihenkin saadaan oikeanlainen varsi.
Tuo miksi Bilnäseihin tehtiin epäkelpo varrenreikä johtunee valmistustavoista,
tai pinttyneistä perinteistä ammattitaitoa tuolta tuskin puuttui.

[JBay]

Kuinka saa kirveeseen irtoamattoman varren? laittamalla terän maahan pystyyn ja kylvämällä koivun siemenen silmään. Aikanaan sitten kaivaa koivun juurineen ylös ja hieman siloittelee. juuripahkura estää terän irtoamisen. Hätäset voivat laittaa terän valmiin taimen ympärille.

Tähän liittyen: Intiaanit hautasivat aikoinaan sotakirveet, mutta ne alkoivat itämään ja kohta oli puu täynnä sotakirveitä.

[JBay]

Onko ken veistänyt pihlajasta varsia? Mulla on hyviä kuivia kappuroita liiterissä, mitä arvelette?

Pihlajasta tulee komia varsi. Pihlajaa hienompaa on tuomi ja mun mielestä se on sitkeämpää kuin pihlaja.

Pihlaja on kova puulaji, siitä tehtiin lähinnä haravaan piikit.

Tehtiinkös ennen vasaran varret tuomesta vai oliko se pihlajasta?

[zag]

Onko ken veistänyt pihlajasta varsia?...mitä arvelette?

Nuorena miehenä, siis vuosikymmeniä sitten, oli MH:n vesakonraivuilla, Lappia etelämpänä tosin, tapana veistellä vesurien varret pihlajasta. Muitakin puulajeja olisi ollut tarjolla, joten kaipa pihlaja oli tarkoitukseen hyväksi havaittu.

[Vänkäri]

Vois ollakin että pihlaja sopis kirveenvarreksi kun se sopii pitkäjousiinkin, kun on sopivan jäykkää mutta silti joustavaa.

[JBay]

Onko ken veistänyt pihlajasta varsia?...mitä arvelette?

Nuorena miehenä, siis vuosikymmeniä sitten, oli MH:n vesakonraivuilla, Lappia etelämpänä tosin, tapana veistellä vesurien varret pihlajasta. Muitakin puulajeja olisi ollut tarjolla, joten kaipa pihlaja oli tarkoitukseen hyväksi havaittu.

Kyllä eri puulajien sopivuus eri käyttöihin oli ennen tiedossa, mutta nyt asia alkaa unohtumaan.

Kirveen varret oli koivua. Ei pihlajaa ikinä, en muista oliko syy se että se "lyö sormille". Koivu "imee" tärskyt paremmin.

Vasaran varsiasiaa en varmaksi muista mutta mielestäni se oli pihlaja tai tuomi. Nuo ainakin kestänevät esim. naulan irti vääntämistä hyvin sitkeytensä vuoksi.

Ainakin tuolla mainitaan pajavasaran varsimateriaaleiksi koivu, saarni ja pihlaja:

http://www.taidesepat.fi/htm/tyokalut.htm

Tuollakin on puulajien käytöstä tarinaa:

http://www.taivaannaula.org/2012/08/puiden-juurilla/

Pihlajan kohdalla: Materiaalina se on kovaa, sitkeää ja taipuisaa. Erinomaista vasaranvarreksi tai taltanpääksi. Liukkautensa takia pihlajaa on käytetty myös kärrynpyörien akseleissa.

[jänkäjussi]

Haapapuinen varsi karavassa oli kevyt,eikä siitä lähtenyt käsiin tikkuja.
Lapaosa tehtiin koivusta, niin siitä saatiin ohut, siro ja samalla kestävä.
Piikit tehtiin kulutusta kestävästä pihlajasta.
Lekojen ja pajavasaroitten varret oli usein katajaa.
Nykyisin vasaroitten varret on ulkomaanpuuta hikkoria, kun kotimainen
koivukin kävis.
Kesämökilläni tein känkkyräisestä rantapihlajan rungosta vikatteenvarren,
ei se kaunis ollut, mutta toimiva.

[Perttu]

Haravan piikin kiinnityksestä sen verran, että tuoreeseen puuhun pyöreäreikä ja tappi kuivasta puusta reikään Näin tulee tiukka tapin kiinnitys luonnonfysiikalla toteutettua ilman liimoja ja kiiloja yms.
Ennen wanhaan myös kasvattivat haravaan sopivaa vartta useamman vuoden. Alkukesästä kävivät veistämässä puukolla viillon ympäri ja puu korjaa rengasmaisella paksunnoksella ohuen viillon. Tätä kun teki useana vuotena, tuli sopivat jurmut varteen.

Koivun pintaan saa myös syynkuviohin muutoksia, kun sitä nuijii alkukesästä nuijalla....tälläin voisi saadaa hienoa sorvausaihioita aikaan, muttei ole kiireisen miehen hommaa

Kirveen varren kiinityksesä olen käyttänyt kiilojen kanssa tervan ja tuhkan seosta. Jostain wanhoista kirjoista luin tästä tavasta ja hyvin on pitänyt silmät vartensa. Tukkapuuta pitää myös aina jättää silmästä yli ja se pitää tyssätä myös.

Onko vaeltavat kirveenvarren veistäjät ostaneet wanhoja teriä kirpputoreilta?

[jänkäjussi]

Haravan lapaan tehty reikään kiilataan piikin kiristyssuunta lavan syitten suuntaisesti,
toisin tehtynä se aiheuttaa lavan halkeamisen.
Tämän asian sain oppia, kun rakennettiin hevosrekiä perinteisin menetelmin.
Kirpputorit ja romulat on aarreaittoja, noista löytyy kunnostuskelpoista tavaraa, jopa
retkikäyttöön ja hyviä ideoita noista saa, ihan romuja kattelemalla.
Leveäteräisestä ruotsinkirveestä saisi muotoilemalla grammatun retkipiilun.
Kirvesvarsikoivuja on minulla liiterinvintissä ollut kuivumasaa viimeiset kymmenen vuotta.
Kaikki minun kirvveni on peräisin kirpputoreilta, likuun ottamata rakennusaikana
hankittuja kahta bilnäsiä. Veljeni lahjoittamat kiinankirveet on päätyneet romulaan.
Kotioloissa kirves on miltei tarpeeton, koska pienin lämmitys puuni
omavalmisteisella pilkekoneella.

[jänkäjussi]

Vanha mies kerto olleensa sota-aikana kuormaauton kuljettaja
ja eräällä kouluaa olleensa majoittuneena, kun sitten yöllä tuli
hälytys lähteä ajoon, niin hän pakitti ruuhkassa autonsa pihakoivun kylkeen.
Nyt kymmeniä vuosia myöhemmin on käynyt paikkaa katsomassa,
niin koivu oli korjannut pakitusvaurion kasvattamalla siihen ison pahkan.
Pahkan ja tuulenpesän syntyteoriasta en ole löytänyt salitystä.
Joku väitti, että se on jonkun hyönteisen tai vierasaineen seurausta,
mutta tuon mukaan haulikkoradan koivuissa tulis olla pahkoja sakiana,
tosin ei ole.
Koivu lähtee korjaamaan siihen aiheutettuja vammoja ja noita taitavasti hyöduntäen
ennen tekivät käyttöesineitään.

[jänkäjussi]

Jos sattu kovin huono haravanpiikkivuosi, tai käyttäjät taitamattomia,
saattoi isintä korvata haravanpiikit 2½" nauloillaa, nyt se oli paljon
tehokkaampi käärmeentappoase. Naulapiikit ei kovin kivoja olleet, kun
niiden luonteeseen kuulu tarttuilla maahan kiinni ja harava ei luistanut.
Vasen ja oikeakätisistä haravamiehistä tahtoi olla puutetta, niitä oli joko tai.

[jänkäjussi]

Lappi on tarinoita täynnä ja siellämissä miehet kokontuu, myös jutut lentää.
Pääsääntöisesti kämppien tarinat ei totta ollut, eikä niiden tarvinnutkaan,
ne olivat sen ajan radiohjelmia ja telkkarin korvike.
Lasten ja naisten kuullen ei rumia puhuttu, jätkät oli kouluja käymättömiä
herrasmiehiä, toisinkuin nykyisin.
Uskonnosta ja politiikasta he välttivät keskustella, vaikka jokainen tiesi olevansa
rahajaossa viimeisiä.
Usein tarinoitten päähenkilöinä, ellei Nättijussi siinä esiinny on
loistonpaikka savottapomoilla ja muilla isoilla herroilla.
Savottakämpillä oli kirjoittamaton laki, ettei omaa, eikä toisen vaimoa arvosteltu,
eikä heistä rumia puhuttu. Savottakokkiin ei ollut lupa koskea, vaikka tämä
oliskin ilmituonut kiimaansa ja ollut rakastelunhaluinen.

[tst]

Ei ole kykyjä tehdä itse kunnon kirvesvartta mutta mistä löytäisi kunnon ostovarret pariin irtoterään. Toinen olisi kellokoskelainen ja toinen tämä:

^Sain tuosta kimmokkeen ja menin tutkailemaan raskaampien työkalujen laatikkoa jossa olikin muistamani kirveen terä ilman vartta ja Billnäshän se oli, vinoneliön sisällä nro 12 2.

Savenmaalla on mitat hyvin esillä joten tällä tiedolla pärjäänkin. https://goo.gl/MdE5BA

[Sämpy]

Minusta tuo suomalaisen kirveen kartiosilmä johtuu ihan siitä että tuurna pitää saada pois sisästä. Enkä pidä tuollaisen kiilaamista tiukkaan sen kummempana kuin näitten amerikkalaismallistenkaan: kaikissa alkaa terä heilumaan jos puu kutistuu. Suomalaismallisesta on vaan helpompi ilman työkaluja saada varrennysä pois jos varsi sattuu katkeamaan. Toinen etu on että varsituppi suojaa vartta ja mahdollistaa paksumman varren tyven joka kestää paremmin vääntöä kuin amerikkalaismallinen littana varrentyvi.