Kompassit

[Metsän Omena]

Suunto ilmoittaa useille kompasseilleen kompassin tarkkuudeksi 2 astetta ja erottelukyvyksi 2 astetta. Silva taasen aikanaan ilmoitti tarkkuuksien olevan 1 aste. Peilikompasseissa suuntiman virhemarginaaliksi tulee käytännössä kuitenkin 2 astetta. Alla Silvan peilikompassi, joka ei kuitenkaan suuresti eroa Suunnon mallista. - Kaltevuusmittareita löytyy myös peilittömistä levykompasseista kuten Suunnon M3-malleista.

[MrKnowItAll]

Vähän kolmattakymmentä vuotta sitten sain Suunnolta kompasseja ja sen aikaisia rannekelloja sponssina (Vector ja vastaavat). Kellot ovat jo manalla, mutta globaalilla tasapainotuksella olevat peilikompassit edelleen käytössä. Niissä on siis sellainen neulalaakeri joka ei piittaa magneettikentän kulmasta maahan nähden. Kätevää, jos tarvitsee suuntia jossain muuallakin kuin kotimaassa. Samoin niissä on erannon säätö ja kaltevuusmittari vakiona. Bussolikin on, mutta valitettavasti tasapainotettu johonkin pakanamaahan ja Suomessa neula ottaa kiinni. Näyttää muuten olevan aika arvokas, melkein 150€.

Peili on sekin kätevä, paitsi että sillä saa tarkemman suunnan, siitä voi ihastella itseään. Suunnollakin on peilikompassissa sihtausikkuna, joka on ehdottoman kätevä, mutta jonkun piti sekin aikoinaan keksiä.

[Metsän Omena]

^Hieman samaa vikaa. Vaimo sai vuosittain nipun Silvan kompasseja ja minä Suunnon kompasseja. Vectoreitakin on yhä jossakin pieni kasa. En kellomallin kompassia koskaan käyttänyt, ilmanpaineeseen perustuvaa korkeusmittaria enemmänkin. - Bussolissa eli käsisuuntimakehässä näyttää merkityn tarkkuudeksi 0,5 astetta.

[MrKnowItAll]

En kellomallin kompassia koskaan käyttänyt, ilmanpaineeseen perustuvaa korkeusmittaria enemmänkin.

Vectoreitten ja vastaavien kompassi kyllä toimii varalaitteena, mutta pitää kalibroida aika usein. Ei sitä ole tullut koskaan käytettyä vakavissaan.

Korkeusmittari on pitkissä vuoristonousuissa kätevin matkamittari. Jos nousua tulee iltapäiväksi vaikkapa 1000m, pystyy oletetun saapumisajan näkemään parhaiten juuri nousunopeudesta laskemalla. Joskus nuorempana 8m/min oli aika normaali lukema jota pystyi pitämään yllä tuntikausia normaalilla polulla.

[varsijousi]

Eikö gps -perusteinen korkeusmittari ole luotettavampi korkeusmittari, kuin ilmanpaineeseen perustuva? Kun ilmanpaine pienenee, niin korkeus kasvaa vaikka ei liiku mihinkään (tai päinvastoin), näin erityisesti vuoristossa

[MrKnowItAll]

Eikö gps -perusteinen korkeusmittari ole luotettavampi korkeusmittari, kuin ilmanpaineeseen perustuva? Kun ilmanpaine pienenee, niin korkeus kasvaa vaikka ei liiku mihinkään (tai päinvastoin), näin erityisesti vuoristossa

Onhan se, mutta korkeussuunnassa GPS on yllättävän epätarkka (retkivehkeet ja kännykät, joissa ei ole käytössä korjaussignaalia kuten maanmittareilla). Saattaa heittää kymmeniä metrejä. Oikein kalibroitu ilmapuntari on tarkempi kuin gepsi. Kunnes ilmanpaine muuttuu... Suunnon rannevehkeissä korkeuden mittatarkkuus on 60 cm, näyttötarkkuus metri. Ällistyttävää. Samaan hintaan tulee sitten lämpömittarikin, joka on todellisuudessa paineanturin lämpötilakorjausta varten.

Nykyisissä ilmanpaine -korkeusmittareissa on lukitusmahdollisuus, eli korkeuden voi esimerkiksi yön ajaksi lukita kohdalleen ja jatkaa sitten siitä aamulla vaikka yöllä paine olisikin muuttunut.

[kepsilla]

Nykyaikaisilla älypuhelimilla GPS:n korkeusmittauksen tarkkuus on ulkona hyvää luokkaa +-1m .
Oma uusi älypuhelin sisälläkin näytti korkeuden oikein metrin tarkkuudella.
Lisäksi on mahdollista ladata korkeusdata karttaa, josta korkeustiedon voi tarkistaa, mutta sekään niin tarkkaa ole.
Älykellon ilmanpuntarikin heittää helposti enemmän kuin puhelimen gps:n.

[hartsuherra]

Nykyaikaisen älypuhelimen tarkkuus xy-koordinaateissa on nykyisin todella hyvä eli suuruusluokkaa +- 5m. Sama siis myös gps-navigointilaitteilla. Korossa, siis z-koordinaatissa, tarkkuus on huomattavasti huomattavasti heikompi. Maksullisella dgps-palvelulla päästään tasopaikannuksessa xy jo alle 1m tarkkuuteen. Mutta edes sillä ei saada korkoon metrin tarkkuutta.

[kepsilla]

Nykyaikaisen älypuhelimen tarkkuus xy-koordinaateissa on nykyisin todella hyvä eli suuruusluokkaa +- 5m. Sama siis myös gps-navigointilaitteilla. Korossa, siis z-koordinaatissa, tarkkuus on huomattavasti huomattavasti heikompi. Maksullisella dgps-palvelulla päästään tasopaikannuksessa xy jo alle 1m tarkkuuteen. Mutta edes sillä ei saada korkoon metrin tarkkuutta.

Mihin perustuu väitteesi?
Oma analyysi testaamalla laitteita tunnetussa sijainnissa ja korkeudessa kartalla.
Uudemmat laitteet näyttävät sijainnin tarkkuuden alle 2m ja myös kartalla piste tuolla tarkkuudella.
Korkeustietokin on metrin tarkkuudella tunnetusta jopa sisätiloissa. Tietysti vaatii integrointia ajan suhteen 10-20 satelliittisignaalista.
Toi 5m voi pitää paikkansa 10 vuotta vanhoilla laitteilla, jotka ei pysty käsittelemää riittävän monta satelliittisignaalia.

Esim. uusin puhelin sisällä käyttää 18 satelliittia / 35 näkyvästä ja ilmoittaa tarkkudeksi +-3m.

Ulkona toimii paremmin , mutta sisälläkin näyttää korkeuden oikein.

Netistäkin löytyy juttuja kännykän tarkkuudesta:
https://www.gpsworld.com/how-to-achieve ... n-android/

[akuusist]

Ilmanpaineanturin iso etu GPS:ään verrattuna on pienempi virrankulutus. Vectorissakin nappiparisto. Perinteisellä ilmapuntarilla ei tietty virtaa tarvita ollenkaan. Jos GPS on muista syistä jo mukana niin silloin tämä etu poistuu.

[luuppi]

Ilmanpaineanturin iso etu GPS:ään verrattuna on pienempi virrankulutus. Vectorissakin nappiparisto. Perinteisellä ilmapuntarilla ei tietty virtaa tarvita ollenkaan. Jos GPS on muista syistä jo mukana niin silloin tämä etu poistuu.

"Ostin" eli siis vaihdoin (taalla) hirmuisen suuren ranne'kellon' aikoinaan, jotta tunturinkylkea pitkin oikaistessa pysyisi korkeuskayralla... ylos ja alas sahaamallahan koko operaation 'idis' kuolettuu.
- sanon taman siksi, etta on minulla gepsikin (Garminin nappulamalli, jotta ei lakkoile pakkasessa), mutta se syo parhaat patterit mita kaupasta loytyy alle 2 vrk:ssa, liikkeellaolo aikaa siis ja jalkea piirtaen. Joten en ihan herkasti laita sita paalle (paitsi tietysti jos 'karttapiste' on hukassa).

[Micke]

Tuohon yllä olevaan "syö patterit kahdessa päivässä", niin Garminin GPS 62s syö Energizerin litiumit noin 30 tunnissa, joka on itselleni 4-5 vaelluspäivää, jos sammuttelen GPS:n ruokatauolle.

[luuppi]

Sama kone, samat patterit. Itse paasen vain n. 16 h (valmistajan ilmoitus 20h)
- tosin 'low battery' varoituksen jalkeen vaihdan seuraavalla tauolla, jo 1-2 h kuluttua

Specsit tarkistamaklla loysin taman, miten jaljesta saa rakennettua multi-media esityksen:
Garmin Adventures. It’s a great way to show people where you’ve been and highlight your favourite places. You can add geotagged photos, YouTube® videos, geocaches and notes,
- ei tuollaisesta ollut puhettakaan silloin kun omani ostin

[StefanG]

Tarvitsisin neuvoa miten ottaa eranto huomioon kun Suunnon A-30 jossa kiinteä erantosteikko.
Osaan ottaa suuntaa kartalta pisteestä toiseen kompassi oikein päin ja kääntää neularasian pohjoishaarukka kartan pohjoiseen.
Mutta sen jälkeen, mitä teen kun on kompassissa kiinteä erantoasteikko?

[tiku]

Sanoisin, että helpoin ja tarkin tapa ainakin Suomessa on unohtaa kiinteä erantoasteikko ja yksinkertaisesti kääntää neularasiaa erannon verran pienemmälle lukemalle, siis myötäpäivään. Esim. kartalta saatu suunta 186° ja eranto 11° -> käännä neularasia kohtaan 175°.

Jos tuon prosessin tekee kompassin pysyessä paikallaan ja suunnassaan, huomaa että neula on nyt kiinteän erantoasteikon kohdassa -11° (= läntinen 11° = 11° w decl). Suomessa magneettinen deklinaatio on itäinen eli plusmerkkinen, eli pohjoisneula osoittaa navan itäpuolelle. Tuo prosessi poistaa erannosta johtuvan virheen: eranto +11° ja korjaus -11°, tulos 0°.

Jos tekee tuon jälkimmäisen toimenpiteen eli neularasiaa kääntämällä osuttaa neulan kohtaan 11° W, huomaa päätyneensä samaan kuin ensimmäisessä toimenpiteessä, mutta ensimmäinen tapa on tarkempi, eikä sitä tehdessä kompassin tarvitse olla paikallaan.