Tuoreita Lappi-aiheisia väitöskirjoja

Avatar
TiMoKo
Viestit: 3157
Liittynyt: 09 Huhti 2006 16:20
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TiMoKo »

Antero kirjoitti: Kirjaa lukiessa tulee tunne, että vakka on kantensa valinnut, kun Leena ja Oula ovat toisensa kohdanneet.
Muuten, "inttäjä" itse taitaa olla Itäkairan prinsessan tytär, mikäli esipuheen oikein ymmärsin.
Oikein ymmärretty

Kehujesi innoittamana tilasin tämänkin kirjan samantien, kun oli vielä jäänyt tilaamatta. Tiina Äikäksen väitöskirjan luku on vielä hieman kesken, kun on sen lisäksi ollut melko monta muutakin kirjaa luettavana. Pitänee urakoida se loppuun, ennenkuin posti kiikuttaa tämän Leenan tuotoksen tutkittavakseni


Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
Avatar
TiMoKo
Viestit: 3157
Liittynyt: 09 Huhti 2006 16:20
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TiMoKo »

Tiina Äikäksen väitöskirjan lukeminen on vielä vähän kesken, mielenkiintoista luettavaa. Luonnolliseksi välillä esiintyy niin "isoja sanoja", etten ymmärrä niiden merkitystä, mutta ei se muuten mielenkiintoisen aiheen ympärillä häiritse. Lapin historiasta ja varsinkin Seidoista kiinnostuneille todella mielenkiintoinen kirja.

Leena Valkeapään väitöskirja on taiteilijan tekemä. Sen kun sain käsiini, niin se oli luettava oikeastaan yhtäjaksoisesti alusta loppuun. Mielestäni kirja on upea taideteos
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
matti-ukki
Viestit: 57
Liittynyt: 06 Tammi 2012 15:26

Viesti Kirjoittaja matti-ukki »

Irja Seurujärvi-Kari väittelee saamentutkimukseen kuuluvasta aiheesta 21.1. Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen nimi on Ale jaskkot eatnigiella: Alkuperäiskansaliikkeen ja saamenkielen merkitys saamelaisten identiteetille. Seurujärvi sanoo tutkimuksestaan:

"Tutkimuksessani käsittelen saamelais- ja alkuperäiskansaliikkeen kehitystä 1970—2000. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten saamelaiset onnistuivat neuvottelemaan ja rakentamaan omaa kollektiivista identiteettiään organisoitumalla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työni pyrkii tarkastelemaan useimmiten itsestään selvyytenä pidetyn alkuperäiskansa-käsitteen ('indigenous people') sisältöä ja merkitystä. Saamelainen kulttuurinen renessanssi on tutkimuksen keskeinen teema, sillä se muovaa etnisiä liikkeitä tuottamalla identiteettejä, symboleja ynnä muita välineitä erilaiseen järjestötoimintaan. Lisäksi tavoitteena on saada ymmärrystä omaleimaisen kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen puolesta yhtenäistyvässä maailmassa. Lähestyn aihetta natiivista näkökulmasta käyttäen viitekehyksenä kulttuuriantropologisen kirjallisuuden keskeisiä jälkikolonialistisia sekä kulttuuriin ja etnisyyteen liittyviä teorioita ja käsitteitä."

Seurujärven tutkimus on ensimmäinen saamenkielinen väitös Suomessa. Jo oli aikakin!
Avatar
seppo
Viestit: 2778
Liittynyt: 17 Tammi 2006 22:49
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja seppo »

Outi Korpilähteen väitöskirja - elokuulta 2015 - suomalaisnaisten asettumisesta saamelaisyhteisöön eli riukujen elämästä.

https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62153
mettäantero
Viestit: 2522
Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22

Viesti Kirjoittaja mettäantero »

Tuollainenkin Lappiin liittyvä väitöskirja näyttää olevan tulossa.
http://www.ulapland.fi/news/Kasvo-Franc ... 0db44d58fe

Mikäli Lapin metsänrajametsät kiinnostaa, niin silloin kannattaa lukaista Pertti Veijolan vuonna 1998 ilmestynyt väitöskirja "Suomen metsänrajametsien käyttö ja suojelu" (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 692). Löysin opuksen sattumalta antikvariaatista.
Peurat

Viesti Kirjoittaja Peurat »

Voitto Valio Viinanen on kirjoittanut kaksi osaa Inarin rajahistoriasta.
Osa I Pohjoiset valtarajat Inarin - Jäämeren alueella 1500 luvulta 1800 luvulle.
Osa II Inarin eteläiset ja läntiset rajat, tarkentuvat pohjoiset valtarajat
sekä Suur-Sodankylän lapinkylien historialliset rajat.
luuppi
Viestit: 5544
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Jos jolla kulla tuo ylla linkitetty osa I on ylimaaraisena, ostaisin sen ihan mielellaan.
Avatar
seppo
Viestit: 2778
Liittynyt: 17 Tammi 2006 22:49
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja seppo »

luuppi
Viestit: 5544
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Kiitos, loytyi halvemmalla kuin antikvaarista (vaikka kayttoliittyman naon perusteella saattavat olla sama firma?).

Tuollaiset on matkalukemisia, ja aivan kuin ukkokin niin myos kirja reissussa rahjaantyy.
Avatar
seppo
Viestit: 2778
Liittynyt: 17 Tammi 2006 22:49
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja seppo »

Ei väikkäri vaan pro gradu. Marko Jouste: Jutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi. Enontekiöläisten Guhtur Maggan ja Gaddja Nikodemuksen muutto Inarin Kutturaan osana porosaamelaisen suurporonhoidon ekspansiota 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tampereen yliopisto 2011

Tuolla.
luuppi
Viestit: 5544
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Ei myoskaan ihan vaitoskirja, mutta ihan riittavan tieteellinen/ uraa-uurtava:

Syntetisoiva tutkimusjulkaisu, joka antaa kontekstia Saraisniemen keramiikoille ja Suomussalmen kupariesineille, keraamalla loytojen ajoitukset yli nykyisten rajojen:Radiocarbon chronology of the Neolithic–Eneolithic period in Karelian Republic (Russia)
by Kerkko Nordqvist, Teemu Mökkönen, and Татьяна Хорошун
Documenta Praehistorica, 2017

" copper use started early in eastern Fennoscandia (Finland and the Republic of Karelia, Russia), sometime after 4000 bc. This article explores this Stone Age copper use in eastern Fennoscandia in relation to broader cultural developments in the region between the adoption of pottery (c. 5500 bc) and the end of the Stone Age (c. 1800 bc).
- mm. Saraisniemen leviamisalue (siis vaestojen valiset yhteydet, tai perati siirtymiset) paikallistetaan laajalle Laatokka/ Syvari - Saraisniemi (Oulujarvi) - Varangin vuono vyohykkeelle, kun taas Kuolan eriytyminen omaksi vyohykkeekseen todetaan myos (muista lahteista)
- seuraavaksi voisi kysya (ei kuulu tutkimuksen kysymyksenasetteluun), etta oliko yhteys Varangin vuonolle "Kasivarren kautta" vaiko merellinen, Vienan merelta
Vastaa Viestiin