Lappiin liittyvä kirjallisuus

[Eräkulkuri]

Uunituore kirja Itäkairasta, tekijä Teuvo Hietajärvi Värriön tutkimusasemalta

https://4.bp.blogspot.com/-oVa0GM6TVDc/ ... C01447.jpg

[mettäantero]

^^ ja ^

Kiitos Patikoitsijalle ja Eräkulkurille kirjavinkistä.

Väyläkirjasta sitä ainakin voi ostaa, jos omaksi haluaa.

"Kirjassa on 372 sivua, lähes 400 kuvaa ja se painaa 1.6 kg. Kirjaa myy lappilainen Väyläkirjat (www.vaylakirjat.fi) hintaan 39 € + postikulut 5 €.

P.S. Kirjaa on jo eri puolilla myynnissä 7.9. Mm. Kemijärvellä K-Koivuniemessä ja Sortteerissa ja Sallassa Erätulessa."

[Eräkulkuri]

Luin kannesta kanteen Teuvo Hietajärven kirjan "Erämaa elää". Siinä on kuvattu ja kerrottu Itäkairan, Värriön ja Itä-Saariselän luonnosta, olosuhteista, kasveista ja eläimistä neljänkymmenen vuoden ajalta tehtyjen tarkkojen havaintojen pohjalta. Valtava määrä kuvia ja tekstiä.

Kirjan arvo on sen hintaan nähden moninkertainen. Kannattaa lukea ja hankkia se, jos vielä ehtii.

Suuret Kiitokset tekijälle!

[sahamies]

Kirja, joka nyt on juuri lukuvuorossa itselläni, on Onerva Hintikan kirjoittama Pako Lapin sodasta.
Vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta, vaikka loppuun asti en ole vielä päässytkään.
Samaisen kirja sivulta 87 poimin oheisen linkin

https://ylakemijoenhistoria.wordpress.com/
Kirjan ensimmäinen osa on myynnissä ja toinen osa valmistunee 2018.

[OS]

https://ylakemijoenhistoria.wordpress.com/

Kiitos linkistä.

[Peurat]

Oletteko lukeneet kirjan Tunturien mailta / Antti Hämäläinen.
Kirja on painettu 1945. Kertoo kuvin ja sanoin aidosta Lapista ja
Lappalaisista.

[luuppi]

Jyvaskylan tienoilla asuville:


Näyttelyt

Taidekeskus Järvilinnan kevättalven näyttelyt:
Avoinna ke – su klo 12 – 17 – vapaa pääsy.
Ryhmille myös tilauksesta. Juhlapyhinä suljettu.

Kahvilassa ja kokoustiloissa teoksia yksityiskokoelmasta.

Yläkerrassa ( huom portaat):
”Matkakuvia Lapista”
Seikkailija Sir Arthur De Capell Brooke teki Pohjois-Skandinaviaan tutkimusmatkan 1820-21. Matkan hän suoritti 73 poron raidossa Norjan Altasta Hetan kautta Tornioon. Hänen matkasta kirjoittamastaan kirjasta Winter sketches in Lapland (1827) on poimittu 24 kuvaa tähän näyttelyyn. Esillä tuon kirjan lisäksi myös matkareitti.

[rastigaissa]

”Matkakuvia Lapista”
Seikkailija Sir Arthur De Capell Brooke teki Pohjois-Skandinaviaan tutkimusmatkan 1820-21. Matkan hän suoritti 73 poron raidossa Norjan Altasta Hetan kautta Tornioon. Hänen matkasta kirjoittamastaan kirjasta Winter sketches in Lapland (1827) on poimittu 24 kuvaa tähän näyttelyyn. Esillä tuon kirjan lisäksi myös matkareitti.

Kyseisen De Capell Brooken lapinkokemuksia on mukana Tony Lurcockin antologiassa "The British Travellers in Finland" ensimmäisessä osassa "Not so Barren or Uncultivated" (CB Editions)
Kolmeosainen teos, tilasin muistaakseni täältä:
http://www.cbeditions.com/lurcock.html

[luuppi]

Tony Lurcockin antologiassa "The British Travellers in Finland" ensimmäisessä osassa "Not so Barren or Uncultivated" (CB Editions)
Kolmeosainen teos, tilasin muistaakseni täältä:
http://www.cbeditions.com/lurcock.html

Pistinpa tuon 1. osan tilaukseen; han kun kolmannessa osassa suomalaisten kulttuuri-antropologiassa yltaa jo Alvar Aaltoon asti. Eli ensin oli Lappi... sitten loytyi (engelsmanneille, mm. Krimin sodan kautta) muutakin.

[rastigaissa]

De Capell Brooken A Winter in Lapland and Sweden on luettavissa
https://books.google.fi/books?id=oOV0G4 ... &q&f=false

Antologia on toki mukavampi lukea, kun useita teoksia pääpiirteineen käsitellään samojen kansien välissä. Ja Lurcock on tehnyt valtavan työn perehtyessään aineistoon järjestelmällisesti. Ymmärtäisipä joku kustantamo kääntää sarjan.

[luuppi]

Hauskoja yksityiskohtia tuossa google-painoksessa; venalaisten vuotuinen kauppareissu Norjaan (Vienanmerelta, s.60), Islannin "asuttaminen" poroilla 1777 (s.88), "maksut" papeille ja tuomareille (s.111), verotuspaikka talviasuinpaikan mukaan ja verovapaus avioliiton vuoksi rajanyli siirtyessa (112-113), oletusarvona neutraalius sodan sattuessa (113), merikalastuskortista lisavero (114), veroviranomaisten valinen tiedonvaihto veronkierron ja kaksoisverotuksen ehkaisemiseksi (115)
... ei siis mikaan Villi-Lansi.

Vakka (vog) nayttaa olleen mittayksikkona kaloja viljaan vaihdettaessa venalaisten kanssa.

Kveenien osuus vaestosta (153), perunanviljelyn edistaminen (204) Venajan leipaviljariippuvuuden vahentamiseksi
- itse vilja jokiproomuilla ensin Wolodgan seudulta, siirtokuormattavaksi meren rannikolla -
, skinien kaytto suksissa (211),
kenkien ja rukkasten pitaminen sisapuolelta ilmavina pitkilla rekimatkoilla kayttamalla karkeaa ruohoa eristeena/ taytteena (402),
rukkaskerrosten kayttaminen paallekkain karvapuolet eri suuntiin (taaskin ilmavan eristyksen aikaansaamiseksi), karvalakki, jossa paan paalla, sisakerroksena viela untuvia (418)...

Makkaroiden lisaksi jaatyneita poronkielia, jotta ruoanvalmistus kay ilman keittovalineita (425),
porontaljoista ommeltu makuupussi (431), joka heratti hilpeytta omalaatuisuudellaan, hatamuonat reen kaksoispohjan sisalla 2-3 pvaksi varsinaisen muonitusreen haaverin varalta (440).

Hauska tarina, kaikkiaan.

[rastigaissa]

Tony Lurcockin antologiassa "The British Travellers in Finland" ensimmäisessä osassa "Not so Barren or Uncultivated" (CB Editions)
Kolmeosainen teos, tilasin muistaakseni täältä:
http://www.cbeditions.com/lurcock.html

Pistinpa tuon 1. osan tilaukseen; han kun kolmannessa osassa suomalaisten kulttuuri-antropologiassa yltaa jo Alvar Aaltoon asti. Eli ensin oli Lappi... sitten loytyi (engelsmanneille, mm. Krimin sodan kautta) muutakin.

Jos saan tarkentaen lisätä, ensimmäisen kirjan matkaajat kulkivat lähinnä Suomen kautta Venäjälle. Toisen kirjan matkaajista useat tulivat jo vartavasten Suomeen (kuka mistäkin syystä), mutta molemmista osista löytyy kyllä Lapin-matkoja, varhaisestakin osasta yllättävän runsaasti.
Kuriositeetin vuoksi mainittakoon, että kakkososan nimi "No Particular Hurry" tulee juuri yhden matkaajan huudahduksesta : Ennustan, että vielä jonakin päivänä, Suomeen saavuttuaan, ei enää kiirehdikään lähteäkseen täältä pois"
Paitsi antologian mielenkintoinen sisältö, myös Lurcockin kommentointi hakee vertaistaan.

[rastigaissa]

Hauskoja yksityiskohtia tuossa google-painoksessa; venalaisten vuotuinen kauppareissu Norjaan (Vienanmerelta, s.60), Islannin "asuttaminen" poroilla 1777 (s.88), "maksut" papeille ja tuomareille (s.111), verotuspaikka talviasuinpaikan mukaan ja verovapaus avioliiton vuoksi rajanyli siirtyessa (112-113), oletusarvona neutraalius sodan sattuessa (113), merikalastuskortista lisavero (114), veroviranomaisten valinen tiedonvaihto veronkierron ja kaksoisverotuksen ehkaisemiseksi (115)
... ei siis mikaan Villi-Lansi.

Vakka (vog) nayttaa olleen mittayksikkona kaloja viljaan vaihdettaessa venalaisten kanssa.

Kveenien osuus vaestosta (153), perunanviljelyn edistaminen (204) Venajan leipaviljariippuvuuden vahentamiseksi
- itse vilja jokiproomuilla ensin Wolodgan seudulta, siirtokuormattavaksi meren rannikolla -
, skinien kaytto suksissa (211),
kenkien ja rukkasten pitaminen sisapuolelta ilmavina pitkilla rekimatkoilla kayttamalla karkeaa ruohoa eristeena/ taytteena (402),
rukkaskerrosten kayttaminen paallekkain karvapuolet eri suuntiin (taaskin ilmavan eristyksen aikaansaamiseksi), karvalakki, jossa paan paalla, sisakerroksena viela untuvia (418)...

Makkaroiden lisaksi jaatyneita poronkielia, jotta ruoanvalmistus kay ilman keittovalineita (425),
porontaljoista ommeltu makuupussi (431), joka heratti hilpeytta omalaatuisuudellaan, hatamuonat reen kaksoispohjan sisalla 2-3 pvaksi varsinaisen muonitusreen haaverin varalta (440).

Hauska tarina, kaikkiaan.

Siinäpä sitä on, vinkkiä tuonne varuste- ja ruoanlaittoketjuun!

[luuppi]

Google-painokseen oli ilmeisesti kerailty niita laattoja (kuvia), jotka eivat tulleet kunnolla skannauksen kautta, jostain museoista erikseen.
- mukana oli yksi varillinenkin (vai oisko tietokone-ehostettu?)
- ja yhden majatalonpitajan nimi oli kasin korjattu (mistajan lahteesta). Koska "sama" henkilo vaimoineen tuli mukaan poromatkalle (kun ensimmainen oli kovasta yrittamisesta huolimatta jaanyt poikamieheksi).

Lappalaisryhmien kuvauksista rannikko- ja tunturilappalaiset ovat omaan kokemukseen perustuvia, kun taas metsalappalaisia koskeva tieto vain valitetaan.

[rastigaissa]

Kuvia löytyy yliopistojen kokoelmista.