Metsästys on **** harrastus

Suhtautumisesi metsästykseen

Metsästys on suosikkiharrastukseni
64
29%
Metsästän satunnaisesti
28
13%
Olen joskus metsästänyt, mutta en enää
23
11%
En metsästä, muut saavat puolestani metsästää
81
37%
En ymmärrä metsästämistä
13
6%
Vihaan metsästämistä ja metsästäjiä
8
4%
 
Ääniä yhteensä: 217
Avatar
boueme
Viestit: 2997
Liittynyt: 21 Marras 2007 21:41
Paikkakunta: Kajaani

Metsästys on **** harrastus

Viesti Kirjoittaja boueme »

Mitäpä mieltä kanssasavusilmät ovat metsästyksestä? Toisaalla meinaa kehittyä vääntöä tästä aiheesta, joten eiköhän ole aika avata kunnon vääntöketju.

-Boueme
Viimeksi muokannut boueme, 10 Loka 2011 22:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.


Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
K-nen

Viesti Kirjoittaja K-nen »

Itse tunnen osaavia metsästäjiä ja syön myös mielelläni saaliista laitettua ruokaa.
Avatar
boueme
Viestit: 2997
Liittynyt: 21 Marras 2007 21:41
Paikkakunta: Kajaani

Viesti Kirjoittaja boueme »

Kyllä riistaruoka voi olla todella hyvää, mutta itse en pystyisi tappamaan eläintä. Paitsi kaloja olen tappanut ruoakseni. En osaa selittää, miksi minulla menee raja tuossa.

-B
Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
tyy

Viesti Kirjoittaja tyy »

Ostin juuri hirven jauhelihaa 14.90 kilo. Ei sillä hintaa kannata itse metsästää.

On mulla vielä haulikko, vieläköhön tuon joku huolisi. 25 vuoteen ei ole laukaistu.
Avatar
OS
Viestit: 8142
Liittynyt: 28 Helmi 2006 19:19
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja OS »

Olen joskus metsästänyt, mutta en enää. Olen joskus myös kalastanut varsin ahkerasti, sekä kesällä että talvella, mutta sekin on jäänyt. En tunne enää minkäänlaista pyyntiviettiä enkä saaliinhimoa. Paitsi kameran läpi katsottuna.

Muut saavat puolestani metsästää, eipä siihen ole mitään sanomista. Tietenkin ärsyttää ja raivostuttaakin kaikki sekoilut (salakaadot, tieltä ja autosta ampumiset ym. ym.), mutta tämmöisiä ylilyöntejä löytyy myös muista harrastuksista. Asiallisesti toteutettuna metsästys on ihan kelpo hommaa.
erakkorapu
Viestit: 314
Liittynyt: 06 Loka 2011 20:43
Paikkakunta: Loppi

Viesti Kirjoittaja erakkorapu »

kaveripiirissä on metsästystä harrastavia,mutta en ole koskaan saanut kiksejä heidän metsästys kertomuksistaan.Jos elääkseen sitä tekee ehkä OK,muuten k####n jatketta.
ei kuljettu matka,vaan saavutettu ajattomuus
Avatar
boueme
Viestit: 2997
Liittynyt: 21 Marras 2007 21:41
Paikkakunta: Kajaani

Viesti Kirjoittaja boueme »

Perhepiirissä ilmestyy metsästyaiheinen aikakauslehti. Siitä olen joskus lukenut metsästyskertomuksia ja kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka usein eläimen tappamiseen suhtaudutaan suurella ilolla. Jos minä olisin siinä tilanteessa (nälkään kuolemassa), että joutuisin tappamaan saadakseni syödä, surisin tapetun eläimen kohtaloa. Toisaalta syön huoletta kaupasta ostettua lihaa. Nurinkurista luonnosta erkaantumistahan tämä on metsästäjien mielestä. Ehkä itsenikin mielestä.

-B
Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
heluna74
Viestit: 3302
Liittynyt: 03 Syys 2008 08:15
Paikkakunta: Pirkanmaa

Viesti Kirjoittaja heluna74 »

No, onhan tänne viiva vedettävä. Vetäsin tuon "vihaan", vaikka se on voimakkaasti ronskimpi ilmaisu siitä, mitä tunnen metsästämistä ja metsästäjiä kohtaan. Oikeampi on: en arvosta yhtään! Se, että metsästystä kutsustaan harrastukseksi, tökkii minua erityisesti, koska harrastushan on jostain asiasta nauttimista, miten voi nauttia tappamisesta?

En voisi missään tapauksessa tappaa mitään eläintä. Kun huushollistani katosi kärpäslätkä, tytär sanoi, "mitäh täh eiks täällä saa enää edes kärpäsiä tappaa?"

Vuosia vähensin lihan syömistä eettisistä (ja ympäristö-) syistä ja nyt enää syö lihaa. Lapsenlapsille voin laittaa jotain liharuokaa, koska he syövät lihaa. Kalat on vaikea juttu. Kalastaja Linkola sanoi kerran, että jos kalat huutaisivat ääneen, kun niitä revitään koukuista irti, hänen kalastuksensa loppuisi siihen (jotenkin näin meni ilmaisu).

Mä olen joutunut tekemään monia vaikeita päätöksiä eläimieni kanssa; en missään tapauksessa voinut viedä hevostani teuraaksi (teurastamot ovat aivan kammottavia paikkoja nykyisin; eläin voi joutua odottamaan verenhajussa jopa viikkoja), vaan pollen lopetti eläinlääkäri ja tuolla on hauta pihassa, samoin kaksi vanhaa vuoheani, 3 koiraani, 2 kissaani. Pihani on varsinainen hautausmaa.

Se, että saattaa rakkaita eläimiään kuopan reunalle (hevonen, vuohet), on niin rankkaa, että ajatuskin siitä, että väijyisin metsässä ja odottaisin eläimen tulevan tähtäimeen ja posauttaisin, on aivan liian vaikea juttu minulle. Ja sitä paitsi etelässä metsästäminen on aivan kamalaa teurastamista, kun eläimiä ajetaan ajomiesketjujen avulla satimeen.
erakkorapu
Viestit: 314
Liittynyt: 06 Loka 2011 20:43
Paikkakunta: Loppi

Viesti Kirjoittaja erakkorapu »

Enpä tiedä erkaantumisesta,jos nälkäänsä metsästää,se on vähän eri juttu kun huvikseen.Hieman niinkuin minkki suomen luonnossa,tappaa tappamisen ilosta.
ei kuljettu matka,vaan saavutettu ajattomuus
jaakko33
Viestit: 532
Liittynyt: 06 Helmi 2009 15:07

Viesti Kirjoittaja jaakko33 »

Ei välttämättä kaikkein herkkäsieluisempien harrastus, mutta jotenkin reilua ja tervettä verrattuna teolliseen lihan tuotantoon. Vaikka periaattessa kai sielläkin eläimiä käsitellään kunnialla.
HeikkiS
Viestit: 518
Liittynyt: 29 Tammi 2010 21:58
Paikkakunta: etelä

Viesti Kirjoittaja HeikkiS »

Jep, vaikea kysymys.

Itse olen niin elämästä vieraantunut etten ole tappanut kuin pienen osan niistä eläimistä mitä olen syönyt.

Lehmiä en ole tappanut ainoatakaan, omatuntoni on niiltä osin puhdas.
Kanoja olen joitakin syönyt mutta en tappanut. Sama koskee sikoja,
menisi varmaa ruokahalu jos tällainen kaupunkilainen alkaisi sikoja suolistamaan ja kalttaamaan. Lampaan tappo on tekemättä, samoin hevosen.

Tarkemmin ajatellen tapot ovat rajoittuneet kaloihin, pariin satunnaiseen teereen
ja yleensä hyttysiin sekä muihin terävänokkaisiin iholle käyviin.

On se metsästäminen kohtuutonta, tappavat perkele ja vielä syövät ne.

Etiikka edelle :!:
Avatar
boueme
Viestit: 2997
Liittynyt: 21 Marras 2007 21:41
Paikkakunta: Kajaani

Viesti Kirjoittaja boueme »

heluna74 kirjoitti:...tuolla on hauta pihassa, samoin kaksi vanhaa vuoheani, 3 koiraani, 2 kissaani. Pihani on varsinainen hautausmaa.
Minun kotitaloni takametsä on myös lemmikkien hautausmaa. Sinne on kuopattu vaikka minkälaisia kotieläimiä hevosesta koiraan ja kissasta lintuun. Varmaan parisenkymmentä yhteensä, ellei enemmänkin. Lisäksi mökillä on ainakin kaksi koiraa haudattuna.. Koira haudattuna... Siskolle ei hevosmakkara sattuneesta syystä maistu, koskapa omistaa hevosia, itse syön kyllä kaikkea hyvää lihaa. Aikoinaan olin jonkin aikaa vegaaninakin.

-B
Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
Avatar
rautu
Viestit: 6662
Liittynyt: 26 Tammi 2006 23:03

Viesti Kirjoittaja rautu »

Olen metsästänyt siitä asti, kun aseenakantoluvan olen ikäni puolesta saanut.

Syön kaiken, minkä tapan. Yleensä riistaliha on juhlaruokaa, ja vain hirvenlihaa käytän ns. arkiruokana.
Olen tarkka sitä, että ammun vain "varmoja" laukauksia, sillä haluan välttää eläinten kärsimystä. Se on tiukka periaatteeni.

Ensi viikon pidän lomaa ja aion käyttää koko loman metsästykseen. Viikonloput hirvien ja arkipäivät lintujen metsästykseen. Tiedossa on runsaasti ulkoilmaa sisältävä viikko. Paljon nuotiotuokioita ja aamuhämärien hetkiä teerisuolla lintuja kuvastaessa. Hirvimetsällä pääsee todelliseen suurriistajahtiin, jossa jännitystä piisaa. Kun taas pyyn pillityksessä testataan hermoja pyyn lähestyessä pillittäjää milloin oksalta oksalle tai jalkaisin maata pitkin.

Toivottavasti viikon lopulla on jonkin verran luomuruokaa pakkasessa talven varalle. Ja vaikka ei olisikaan, niin mukavia hetkiä luonnossa on kuitenkin tullut vietettyä.
Kuva
Ei oo häränpäivää!!
Avatar
rellusitikka
Viestit: 2645
Liittynyt: 21 Marras 2010 10:35
Paikkakunta: Toholampi

Viesti Kirjoittaja rellusitikka »

Heluna viskasi minut niskaperseotteella tänne tuolta lapista asti, en edes ole
ehtinyt lukea mitä täällä meinataan, tämän sain tempaistua mukaani:

Puutun keskusteluun, koska olen asianosainen tähän keskusteluun.
Olen metsästänyt, jostain syystä se tuntuu nykyään vastenmieliseltä,
puhun nyt vain siitä miltä minusta tuntuu, en kykene hengiltä
ottamaan hyttystä lukuunottamatta, elävää.
Onko tuo ötököiden tappaminen sitten sen kummempaa, mutta hämähäkit sun muut
kiinnisaatavat saatellaan meillä pihalle, hengissä.

ps. Onhan riistanhoito tärkeää työtä, minkä metsästäjät yleensä hoitaa,
kukapa muu sen tekisi, minusta ei vain ole painamaan muuta kuin kameran liipasinta.
Aina eksyssissä, missä olen nyt ?
Parikolmetonnia
Viestit: 727
Liittynyt: 03 Syys 2010 11:19

Viesti Kirjoittaja Parikolmetonnia »

rautu kirjoitti:Syön kaiken, minkä tapan.

Olen tarkka sitä, että ammun vain "varmoja" laukauksia, sillä haluan välttää eläinten kärsimystä. Se on tiukka periaatteeni.
Hyvä hyvä! Tällä tavoin toteutettu metsästys lienee viisain tapa hankkia lihansa. Huonoin on ostaa se marketin altaasta.

En vastusta edes sitä, että metsästyksen jännityksestä saa nautintoa, kunhan se ei vaikuta eläinten ja luonnon kunnioitukseen. Valitettavasti metsästäjissäkin on joukko ihmisiä, jotka eivät näitä asioita pohdi. Kunhan räiskivät.

Minulla on tutkinto, mutta sen verran pitsihelma olen, että ase puuttuu. Vaikka tiedän, että luonnossa tapahtuu alati suurissa määrin julmia, kärsimystä aiheuttavia kuolemia, niin silti jostain syystä aseen taakse asettuminen ei houkuttele.

Jos tarjolla olisi keinolihaa, mitä saattaa tulevaisuudessa hyllyille tullakin, suhtautuisin metsästykseen kielteisesti. Metsästyksen täytyy siis mielestäni liittyä ensisijaisesti ravinnon hankintaan. Pelkän nautinnon vuoksi en sitä hyväksy.
Vastaa Viestiin