Vaarallisimmat virheet vaelluksella

[TREKKING]

Näyttää siltä että vaijerit ovat vain löystyneet, jolloin kulkulankut ovat pettäneet. Eli voimakkaita rynkytyksiä joka suuntaan ja sormituntuman perusteella varmaankin menisin yli.
Noita muuten Norjassa on vuosien varrella tullut vastaan useitakin erilaisia viritelmiä, siellä kun tuo teiden ja siltojen tekeminen ei ole sitä vahvinta osaamista.... Vain yhdestä huojusillasta on jäänyt menemättä yli.

[Metsän Omena]

Itse päättelin että tulvan aikana jääteli on ruhjonut siltaa osumalla käsijohdevaijerin lähimpään ylävirranpuoleiseen ansaspalkkiin ja katkaissut sen ja samalla vääntänyt sillan nykyiseen muotoonsa.

[TREKKING]

Itse päättelin että tulvan aikana jääteli on ruhjonut siltaa osumalla käsijohdevaijerin lähimpään ylävirranpuoleiseen ansaspalkkiin ja katkaissut sen ja samalla vääntänyt sillan nykyiseen muotoonsa.

Ehkä niinkin, mutta se tärkein, eli menit varmaan kuitenkin yli?

[peurakorva]

Tuommoisesta yksi porukka meni yli 1993:

silta
paikka

Hengissä selvisivät. Me emme menneet tästä.
Ai niin, tämä oli Meekon tupien lähellä.

[TREKKING]

Vaikka oli lähes ehjä, en huteruutensa puolesta pystynyt menemään yli, kaiteet oli lähes käyttökelvottomat, myös vaijereiden kiinnitykset näyttivät siltä, että voisivat pettää minä hetkenä tahansa.
(Varmaan on vieläkin paikoillaan.... )(Børgefjell)

https://www.vastavalo.net/displayimage.php?pos=-592356

[hannes]

Miten toimit? Joen toiselle puolelle tähän kohtaan on päästävä.
Silta vaurioitunut kuvanmukaisesti. Joki virtaa vahvasti 5km molempiin suuntiin, kahluusyvyys metri. Seuraavaksi lähin silta 5km päässä.

Ensimmäisenä varmaan rynkyttäisin raskaasti siltaa, jotta kuulisin ja näkisin miten se reagoi. Jos päätyisin sltaa pitkin ylittämiseen niin pohjaan ulottuva seiväs tueksi.
Luultavimmin silta on liian vaarallinen, jos se pettää , saa lankut ja parrut niskaansa.

Varmaan alkaisin kuitenkin etsiä sopivampaa ylityspaikkaa, koska harvoin virta samanlaisena kilometritolkulla jatkuu. Parempi mennä kiertotietä jos on joka paikassa vaikea ylitys - tunnissa pääsee toiselle sillalle.

[tst]

Vaelluksen vaarallisin vaihe on automatka. Mennessä on usein liian kiire päästä perille ja palatessa ei reissusta väsyneenä malta levätä ennen kotiin ajamista. Vuosia sitten 90-luvulla syyskuussa aamulla klo 7 heräsin kaverin kanssa Muorravaarakassa. Sieltä jokivartta tallusteltiin Jyrkkäväärään ja sieltä Snellmannin majalle. Kummalakin tuvalla oli muita ennestään. Ensinmainitulla emme kokeneet itseämme tervetulleeksi ja toisella olivat jo kännissä ryyppäämässä. Jatkettiin siis matkaa Aittajärvelle. Kun kerran oltiin iltakahdeksalta Aittajärvellä, lähdettiin samantien ajamaan kotiin. Kaveri jäi Pyhäjokivarteen klo 4 ja itse jatkoin yksin ajaen toista sataa kilometriä etelän suuntaan. Aamuyön sumusta ja silmien väkisin aikupitämisestä huolimatta olin kotona 5.30. En lähtisi tuollaiseen urakkaan enää! Nyt saatan jo mennessä yöpyä välillä, samoin palatessa. Sitä suosittelen myös muille liian pitkiä matkoja ajaneille. Jos ei tuttuja majoittajia ole välillä tai hilloa maksulliseen sisämajoitukseen, niin yövy edes jonkun matkan päässä tieltä teltassa ja nuku kunnolla.
Omien voimien ja jaksamisen yliarviointi on suurin virhe niin tiellä kin maastossa.

Ainakin sivulla 6 oli ainakin juttua väsyneenä ajamisesta. Taas tuli syyllistyttyä siihen ja huonona perusteluna sama kuin aiemmin eli palo reissuun kontra tiukka aikataulu ja vaakahan kallistuu aina tiettyyn suuntaan. Yksi iso vaaratekijä ovat mopoautoilijat jotka ainakaan etelämmässä eivät ylensä anna tietä vaan euroopan omistajina köröttelevät hissukseen keskikaistaa kamikazemaiseen tyyliin oikeuksistaan tietoisina. Naapurimaassa oli pari vastaavaa nuorta 20 km/h köröttelijää joilla oli iso oranssi varoituskolmio sinällään turvallisemman normi auton takaluukussa. Näistä toinen oli oikea pissisten prototyyppi eli kun lopulta pitkä jono pääsi tämän tapauksen ohittamaan niin huomasin, että neiti meikkasi körotellessään naama kiinni taustapeilissä. Omia lapsia en olisi päästänyt mopoauton rattiin ja kaikkihan me tiedetään, että peräänajaja on syyllinen. Samaan syssyyn mainittakoon, että todellisia ruuhkien synnyttäjiä ovat vaikkapa pitkän rekan takana 10 m päässä roikkujat joilla ei ole tarkoitustakaan ohittaa ja tätä voi jatkua kymmeniä kilometrejä. Jättäisivät ies kunnon turvavälin niin jonojakaan ei syntyisi.

[Metsän Omena]

Itse päättelin että tulvan aikana jääteli on ruhjonut siltaa osumalla käsijohdevaijerin lähimpään ylävirranpuoleiseen ansaspalkkiin ja katkaissut sen ja samalla vääntänyt sillan nykyiseen muotoonsa.

Ehkä niinkin, mutta se tärkein, eli menit varmaan kuitenkin yli?

Kahlasin ylävirrassa puolen kilometrin päässä.
Osaan arvioida riskit paremmin kahluussa kuin sillassa.

[jääleinikki]

^Noita tulee vastaan Norjassa toisinaan, korjausaikataulu vaihtelee. Missä muuten sijaitsi tuo silta

[Usmi]

Tuommoisesta yksi porukka meni yli 1993:

silta
paikka

Hengissä selvisivät. Me emme menneet tästä.
Ai niin, tämä oli Meekon tupien lähellä.

Tuosta menin yli ekalla yksin vaelluksellani heinäkuun alussa -93. Hieman pelotti, mutta nuorena kuolemattomana riski ei pahalta tuntunut. Meekon tuvan vieraskirjan mukaan siitä oli jo moni muukin tosin yli mennyt.

Myöhemmin samalla retkellä meinasin kyllä tyhmänrohkeana hukkua tulvivaan Vuomakasjokeen. Silloin ei vielä kalottireittiä ja siltaa joen yli ollut. Se jäi vahvasti mieleen ja opetti etsimään kahluupaikat tarkemmin myöhemmillä vaelluksilla

[tst]

Yksi vaaranpaikka näkyy linkissä 19:00 alkaen. Ite käytän yleensä crocsin tapaisia uidessa jos ollaan kauempana pöpelikössä. Varautumista ja varmistelua kuten värikkäisiin vaatteisiin pukeutuminen maastossa metsästysaikana. Kumpaankaan ei ole pakko "nöyrtyä", mutta on se vaan pitkä ja kivulias matka taaperrella ihmisten ilmoille jos ja kun jotain sattuu. https://areena.yle.fi/1-3314281?seek=1150

[Ursus]

Vihoviimeinen temppu mennä paljain jaloin tuntematonta pohjaa kävelemään kivikkoon. No hiekkaranalla voinee kävellä ilman jalkineita. Crocksit minullakin on mukana kahlaamista varten. Kenkiä en kastelisi.

[Nuortti]

Minä olen oppinut ylittämään joet saappaat jalassa. Jos saappaan varret eivät riitä, niin riisun sukat pois jaloista. Ja kun joki on ylitetty, kaadan vedet pois. Sitten sukat jalkaan.

[Hanu]

Muutama askel saapasvartta syvemmässä vedessä voi onnistua myös housut saapasvarren päällä. Puntit kastuu, mutta saapas saattaa säilyä vedettömänä. Joskus laiskuuksissani tullut noin mentyä, kun on tiennyt, että saappaat saa kuivattua myöhemmin tai viimeinen päivä retkestä.

[Eräkulkuri]

Muutama askel saapasvartta syvemmässä vedessä voi onnistua myös housut saapasvarren päällä. Puntit kastuu, mutta saapas saattaa säilyä vedettemänä. Joskus laiskuuksissani tullut noin mentyä, kun on tiennyt, että saappaat saa kuivattua myöhemmin tai viimeinen päivä retkestä.

Toimii aika hyvin, kun kiristää lahkeet irtohihnoilla nilkan ympäri.