Vaimon ja säänkestävän koiran kanssa ollaan lähdössä alkukeväästä kahdeksi viikoksi vaellukselle. Paikka melko varmasti tulee päätettyä viimetipassa lumitilannetta seuraillen.
Suunnitelmissa on olla tuo pari viikkoa ilman täydennyksiä. Koira kantaa omat eväänsä.
Joku viehätys tässä vissiin on, kun ensimmäisen retkeilyvarusteen kantoi punnittavaksi niin uteliaisuudesta tuli sitten punnittua muitakin. Samalla sitten aika tarkkaan grammojen (ja kilojen) kerääntyessä tuli arvioitua niiden tarpeellisuutta. Huippukevyet kamat eivät ole tavoitteena, vaan muuten miettiä mikä on tarpeellista. Tässä on ensimmäinen yritys rinkan keventämisessä ja omia ajatuksia valinnoista.
-Osprey Atmos Ag65, 1922g.
Poistettu sadesuoja, huppu ja muuta turhaa. Tämähän on melko raskaasta päästä nykymittapuulla, mutta itselleni tämä on ollut niin ylivoimaisen hyvin istuva, että toistaiseksi en harkitse vaihtamista.
-Osprey 30l kuivapussi 2kpl. 128g
Aiemmin oli useita pienempiä kuivapusseja joista tuli yllättävän paljon painoa.
-Hilleberg Nallo 3GT. 2392g.
Tästä vaimon kannettavaksi kiilat ja kepit (792g, kok 3200g). Teltta on kyllä turhankin järeä, mutta ei raskita toiseenkaan vaihtaa. Koira nukkuu absidissa ja tykätään että lieppeet tulevat maahan asti, niin koira säästyy räkkä aikaan kiusankappaleilta. Anjanissa kuvien perusteella lieppeet jättää melkoisen raon?
-Marmot Fulcrum 30 Makuupussi. 815g.
Tällä olen tarjennut useammalle pakkasasteelle, joskus joutunut käyttämään taukotakkia peittona.
-Thermarest ridgerest. 159g.
Lyhennetty kaula - takamus pituiseksi. Tuota Evazote alustaa olen harkinnut, jos liimaisi tai jotenkin muuten kinnittäisi lisäksi hartioiden ja takamuksen kohdalle palat.
-Evazote makuualusta. 139g.
Noin 15cm leveämpi kuin tuo ridgerest ja kokopitkä.
-S2S Tyyny. 107g.
Tarvin tyynyn, mutta tuo ridgerest riittää kaulapituisena tämän takia.
-Nalgene 1l. 170g.
Käytän tätä joskus makuupussin lämmikkeenä, tai kipeiden lihasten rullaamiseen. Siksi toistaiseksi menty tällä. Voisin ottaa esim tennispallon ja kevyemmän juomapullon, mutta minkä uskaltaisi ottaa makuupussiin?
-Keittiö 398g
1.2l kattila, 0.8l muki, pussi, rätti, luha, keitin. Vaimolla oma muki ja lautanen.
-Calazo kartta, Suunto peilikompassi. 114g.
-Leatherman Style CS. 41g.
Sakset, viila, pinsetit jne. Mietinnässä pitäisikö ottaa sittenkin jokin jossa pihdit, jos koira saa tassuunsa jotain tms.
-Lyijytäytekynä. 14g.
Karttaan piirtelyä.
-Puhelin silikonikuorella. 207g.
Varakartta, suurimman osan ajasta kiinni.
-Lompakko ja autonavaimet. 128g.
Pieni lompsa jossa pelkät kortit.
-Kuminaru ja karabiinihaka. 17g.
Itsetehty viritys, joka käy vyöksi sadeviitan kanssa, varusteiden sitomiseen, kuivausnaruksi jne. Karabiineri on riittävän kestävä (200kg), koiran kiinnittämistä varten jne.
-Virtapankki 10 000mah. 207g.
-Aurinkokenno. 425g.
Tämä on vähän hankalampi tapaus, kun vaimo käyttää puhelinta enemmän, pokkaria olisi tarkoitus ladata jne. Tämä malli todettu kyllä ihan toimivaksi, mutta en tiedä tarvitaanko oikeasti.
-Otsalamppu. Petzl Zipka. 54g.
Ladattavalla akulla. Vaihdoin todella järeän otsalampun tähän ja todennut yllättävän hyväksi.
-Puuvillaharso. 30g.
Teltan kuivaaminen, tiskaaminen jne.
-Huoltosetti. 124g.
Kaksi Bic sytkäriä (toinen siirtyy taskuun), varalta lithium paristot otsalampulle, pieniä mutta hyvälaatuisia nippusiteitä metallilukolla, neuloja, lankaa, hakaneuloja, kutistesukkaa erikokoisia, gorilla tape, paikkaustarvikkeita, ohutta dyneemanyöriä n. 10m.
-Ensiapupakkaus, itsekasattu, kuivapussissa. 207g.
-Hammasharja. 13g.
-S2S Sadeviitta, tarp. 203g.
Vaihdoin sadehousut ja takin tähän. Yltää polvien korkeudelle ja käytän kumppareita, tuulisille paikoille on yllämainittu vyö, mahdollisesti pidän rinkan tämän päällä, kun kaikki rinkan sisällä on sadesuojattu. Ei ole testattu tositoimissa. Ajatuksia?
-Merell paljasjalkakengät. 339g
Leikkasin "läpät" pois ja korvasin nauhat kuminauhalla. Taukokengät, ylityksiin jne.
-Joutsen taukotakki. 598g.
Aivan liian lämmin talvikauden ulkopuolelle, mutta ei raski nyt kevyempääkään ostaa. Yöllä joskus peittona makuupussin päällä. Mielestäni yllättävän kevyt kokoonsa ja lämpimyyteensä nähden. Mahtuu myös vetskari osaksi kiinni laitettuna vetämään makuupussin yli "toiseksi makuupussiksi".
-Pitkähihainen aluspaita, merinoa. 242g.
-Sukat, merino. 62g.
-Bokserit, merino. 75g.
Näistä tulee yhteensä 9349g.
Päällä olevia vaatteita en ole punninnut, mutta listattuna:
-Kaksi ohutta merinopipoa (tarvittaessa päällekkäin
-Takki, Fjällräven.
-Housut, Sasta.
-Vyö, Itsetehty joustovyö.
-Fleece hanskat.
-Liner hanskat, merino.
-Kengät, kumpparit (sievi).
-Villasukat, kotitekoiset.
-Sukat, merino.
-Bokserit, merino.
-T-paita, merino.
-Putkihuivi, merino.
-Villapaita, ei paksu, mutta sopiva välikerros.
-Pitkät alushousut, merino.
-Puukko.
-Vaellussauvat.
Rinkan paino ilman mitään kulutustavaraa olisi siis 9349g.
14 päivän ruoka (arvio) olisi noin 11kg.
Kaasun määrä vielä mietinnässä, kun ei ole tarkoitus säästeliäästi käyttää. Mutta esim 2x450g ja 1x230g. Vaimolle jätän tuon yhden 450g purkin kannettavaksi niin itselle tulisi 1058g.
WC paperia pari rullaa, pesuainetta, hammastahnaa n. 300g.
Koko roska tyhjällä vesipullolla 21707g.
Hommaa helpottaisi kyllä kovasti jos reissun puoliväliin järkkäisi täydennyksen ja mahdollisuuden ladata virtapankkia jne.
Ehdotuksia, mietteitä, kritiikkiä?
Esittele täällä grammattu reppusi
Kevensin ja yksinkertaistin kantolaitetta hieman. Hiljalleen Exped Thunderin monet ärsytyksenkohteet kumuloituivat, sekä perheessä alkoi olla tarvetta kahdelle isommalle rinkalle, joten tarjouksesta viime vuoden puolella löytyi Sierra Designin Flex Capacitor 60-75 (tilavuus säädettävissä). Exped jääköön laina/kakkosrinkaksi koska siinä ei ole mitään fataaleja vikoja kuitenkaan.
FC on melko tarkkaan kilon painoinen rinkka, jonka alumiiniranka kuitenkin pitäisi riittää jopa yli 20 kilon taakkaan. Rakenne on vähän samanlainen kuin Expedeissä, eli tukevahko lantiovyö sekä T/Y-kirjaimen mallinen tukiranka josta lähinnä roikkuu kuivasäkkimäinen pääosasto. Erikoisuutena säätöjen puutteet, eli selän mitta joko sopii tai ei sovi, viillekkeiden kiinnitystä ei säädetä. Itselleni rinkka oli liian suuren rajamailla, mutta kevyen käytön myötä rakenteet ja materiaalit ovat asettuneet ja laskeutuneet sen verran että rinkan selkämys ei tunnu enää ylikorkealta.
Kantamuksista lähti Expediin verrattuna pois reilut puoli kiloa, ja samalla pääsin eroon Expedin tympeistä metallisoljista ja turhana painona olleista kyljen vetskareista. Voittopuolella ovat kerrankin riittävän isot lantiotaskut, nopea vetoketjullinen pääsy suoraan pääosastolle, sekä olkaimissa olevat pikkutaskut juomapullolle tai eväille.
https://sierradesigns.com/flex-capacitor-60-75/
FC on melko tarkkaan kilon painoinen rinkka, jonka alumiiniranka kuitenkin pitäisi riittää jopa yli 20 kilon taakkaan. Rakenne on vähän samanlainen kuin Expedeissä, eli tukevahko lantiovyö sekä T/Y-kirjaimen mallinen tukiranka josta lähinnä roikkuu kuivasäkkimäinen pääosasto. Erikoisuutena säätöjen puutteet, eli selän mitta joko sopii tai ei sovi, viillekkeiden kiinnitystä ei säädetä. Itselleni rinkka oli liian suuren rajamailla, mutta kevyen käytön myötä rakenteet ja materiaalit ovat asettuneet ja laskeutuneet sen verran että rinkan selkämys ei tunnu enää ylikorkealta.
Kantamuksista lähti Expediin verrattuna pois reilut puoli kiloa, ja samalla pääsin eroon Expedin tympeistä metallisoljista ja turhana painona olleista kyljen vetskareista. Voittopuolella ovat kerrankin riittävän isot lantiotaskut, nopea vetoketjullinen pääsy suoraan pääosastolle, sekä olkaimissa olevat pikkutaskut juomapullolle tai eväille.
https://sierradesigns.com/flex-capacitor-60-75/
Viimeksi muokannut cobbo, 20 Huhti 2021 14:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Itse heittäisin aurinkokennon ja taukokengät samantien pois ja harkitsisin vaihtoehtoa taukotakille, noin pikavilkaisulla.Punkki kirjoitti:Vaimon ja säänkestävän koiran kanssa ollaan lähdössä alkukeväästä kahdeksi viikoksi vaellu...
Ellei ole varmuutta että aurinkokennosta oikeasti saa virtaa ja sitä ehtii käyttää lataamiseen, saa samaan painoon tai allekin esim. 20000mAh virtapankin. Jos vaihtaisitte tuon 10000 mAh varavirran tuplaten isompaan, ja jättäisitte aurinkokennon, säästyisi noin puoli kiloa. Pokkarin lisäakut ovat monesti pikkuruisia sekä painosuhteeltaan tehokkaampia kuin yhden akun lataaminen reissun aikana. Jos niitä olisi mukana niin varavirtalähde venyisi vielä pidemmälle.
Halpismerkeiltä saa kevytuntuvatakkeja välillä tosikin halvalla, eikä taukotakilta kauheasti toiminnallisuutta tai edes kestävyyttä vaadita.
Taukokengät ovat vaan älyttömän painavan tuntoiset, esim. Crocs-kopiot taitavat olla selkeästi kevyemmät?
Kaasua teillä on hirveä määrä mielestäni, mutta jos todellinen kulutus tyylisellänne kokkailulla on noin paljon niin sitten on
Hyvä setti kahdelle viikolle, kun mennään niillä varusteilla jotka ovat jo olemassa. Jos niitä uusii, niin sitten miettiii paremmin.
Minun silmiin kaasun määrä oli hyvä kun telttaillaan kerran enimmäkseen.
Puuvillavaippa pyyhkeenä oli minullakin ennen, nyt se on keittiötavaraa- jotain Viledaa tms. Imee ja kuivuu!
Koiralle ottaisin ainakin pari varatossua, jos ei jo käytä. Haavat ym. suojaantuvat tossun sisällä jos kävely sattuu.
Myös tassurasvaa mukaan - varmaan onkin- . Hätätilassa käy ruokaöljykin mutta koira voi nuolla sen pois.
Jokunen kevyt puruluu on koirasta mukava.
Itse paistoin ja kuivasin omalle koiralleni jauhelihaa hetken herkuksi (ilman mitään mausteita,suolaa).
Sadeviitan värkkäsin koiralle kevyestä aluminisoidusta peitteestä, oli se sateella kulkiessa tarpeen jos ei viitsinyt kesken pysähtyä sadetta pitämään.
Koira kantoi repussaan varsinaisen ruokansa - Jahti Vahti , se kaikista tuhdein. Oli joskus eläinlääkäriltä jotain erikoisen hyvää nappulaa ja erikoisen kallista mukana mutta JahtiVahti voitti.
Teltan absidi on hyvä suoja koiralle. Se on silmällä pidon alla ja suojassa. Itikka-aikaan suoja on tärkeä.
Nauttimaan tuonne mennään, että jos vaimo haluaa käyttää paljon puhelinta niin siitä vaan!
ps. varmaan selviö, mutta ennen vaellukselle lähtöä koira kannattaa totuttaa maasto-olosuhteisiin kotopuolessa. Tassujen nahkakin vahvistuu ja tottuu.
Minun silmiin kaasun määrä oli hyvä kun telttaillaan kerran enimmäkseen.
Puuvillavaippa pyyhkeenä oli minullakin ennen, nyt se on keittiötavaraa- jotain Viledaa tms. Imee ja kuivuu!
Koiralle ottaisin ainakin pari varatossua, jos ei jo käytä. Haavat ym. suojaantuvat tossun sisällä jos kävely sattuu.
Myös tassurasvaa mukaan - varmaan onkin- . Hätätilassa käy ruokaöljykin mutta koira voi nuolla sen pois.
Jokunen kevyt puruluu on koirasta mukava.
Itse paistoin ja kuivasin omalle koiralleni jauhelihaa hetken herkuksi (ilman mitään mausteita,suolaa).
Sadeviitan värkkäsin koiralle kevyestä aluminisoidusta peitteestä, oli se sateella kulkiessa tarpeen jos ei viitsinyt kesken pysähtyä sadetta pitämään.
Koira kantoi repussaan varsinaisen ruokansa - Jahti Vahti , se kaikista tuhdein. Oli joskus eläinlääkäriltä jotain erikoisen hyvää nappulaa ja erikoisen kallista mukana mutta JahtiVahti voitti.
Teltan absidi on hyvä suoja koiralle. Se on silmällä pidon alla ja suojassa. Itikka-aikaan suoja on tärkeä.
Nauttimaan tuonne mennään, että jos vaimo haluaa käyttää paljon puhelinta niin siitä vaan!
ps. varmaan selviö, mutta ennen vaellukselle lähtöä koira kannattaa totuttaa maasto-olosuhteisiin kotopuolessa. Tassujen nahkakin vahvistuu ja tottuu.
Ensinnäkin, kuten hannes jo sanoi, erinomainen periaate on käyttää niitä ihan kelpo varusteita jotka jo on, eikä lähteä aina ostamaan muutaman kymmentä tai sataa grammaa kevyempiä.Punkki kirjoitti:-Nalgene 1l. 170g.
Käytän tätä joskus makuupussin lämmikkeenä, tai kipeiden lihasten rullaamiseen. Siksi toistaiseksi menty tällä. Voisin ottaa esim tennispallon ja kevyemmän juomapullon, mutta minkä uskaltaisi ottaa makuupussiin?
-Keittiö 398g
1.2l kattila, 0.8l muki, pussi, rätti, luha, keitin. Vaimolla oma muki ja lautanen.
Suunto peilikompassi. 114g.
-Virtapankki 10 000mah. 207g.
-Aurinkokenno. 425g.
Tämä on vähän hankalampi tapaus, kun vaimo käyttää puhelinta enemmän, pokkaria olisi tarkoitus ladata jne. Tämä malli todettu kyllä ihan toimivaksi, mutta en tiedä tarvitaanko oikeasti.
-S2S Sadeviitta, tarp. 203g.
Vaihdoin sadehousut ja takin tähän. Yltää polvien korkeudelle ja käytän kumppareita, tuulisille paikoille on yllämainittu vyö, mahdollisesti pidän rinkan tämän päällä, kun kaikki rinkan sisällä on sadesuojattu. Ei ole testattu tositoimissa. Ajatuksia?
Muutama hajakommentti noihin ylle kopioimiini:
-Minä olen nukkunut 0,5 litran limsapullojen kanssa paljon makuupussissa, koskaan ei ole vuotanut. On niissä varmaan pehmeyseroja, mutta esimerkiksi Jaffa-tyyliseen pulloon luotan kyllä. Nyt tälle talvelle ostin kokeiluun Plastexin 0,5 litran LDPE-pullon, tuntuu luotettavalta. Nalgenenkin omistan, mutta se tuntuu isolta ja kolholta ja jää aina lopulta kotiin. Itse en sulan maan reissuilla kaipaa 0,5 litran pulloa isompaa, mutta nesteen kulutuksessa on suuria eroja, joten ei passaa kaikille.
-Kun olen kevytasenteella liikkeellä (aina en ole), keittiööni ei kuulu mukia tai lautasta. Pullo ja kattila riittävät hyvin minulle. Kevytkattilassani on kansi, joka tarvittaessa toimii paistinpannuna, eli siinä voi tehdä vaikka kastikkeen tai paistaa jotain samalla kun makaronit/riisit/tms. kiehuvat kattilassa - johon on lisäkantena pannupitsafoliosta leikattu kansi.
-Peilikompassi on myös sellainen laite, jonka omistan, mutta joka jää aina kotiin. Kevyempi ja pienempi levykompassi lähtee mukaan.
-10 000 mAh virtapankista lataa kolmisen kertaa puhelimen. Onko aurinkokenno tosiaan vielä lisäksi tarpeen? Kai puhelimet ovat lentotilassa? Vain silloin tällöin tsekataan olisiko kenttää ja viestitään ehkä kotiväelle ja tarkastetaan sääennuste. Jos käytetään karttana&gepsinä, niin offline-kartoilla lentotilassa.
-Minä käytin yhteen aikaan sadeviittaa ja kumppareita, mutta lisäksi kyllä puin myös sadelahkeet. Ehkä juuri ja juuri normisateessa ilman lahkeita olisi pärjännyt, mutta navakan viistotuulen sateessa ei mahtaisi reidet/polvet pysyä kuivina? Mutta ehkä oleellisempi asia on kädet. Minulla oli itse tehty sadeviitta ja ompelin siihen hihat. Näin pystyin käyttämään käsiäkin (kartanlukuun, leirin pystytykseen, kaikkeen), eikä niitä tarvinnut koko ajan pitää sadeviitan sisällä hyödyttöminä. Hihojen takia sadeviitta ei levinnyt yhtä laajaksi mini-tarpiksi, mutta koin vaihtokaupan erittäin voitolliseksi. Käytin muuten sadeviittaa juuri niin kuin kaavailet: sadeviitta kehon suojana, ja irtohihnasta vyötärökiristys, ja vesitiiviisti pakattu rinkka sadeviitan ulkopuolella.
-Niin, ja polttoainetta en itse juuri kanna, mutta tämä tietysti riippuu hurjasti siitä, millä ja kuinka usein haluaa keitellä. (Keittelytyylistäni sun muusta juttua blogissani, englanniksi:
Vaellus kevyehköillä, mutta monin osin vanhoilla kamoilla)
Juuri niin kuin hannes jo toteaa, nauttimaanhan sinne mennään. Eli jos peilikompassi, lautanen, aurinkokenno, leirikengät tms. lisää selvästi nautintoa, niin kannattaa ne ottaa. Minulle tuolla em. reissulla esimerkiksi Crocsit ja teltta (eikä tarppi) olivat nautinnon hakua, ja olin jälkikäteen erittäin tyytyväinen niihin lisäpainoihin. Tasapainoiluahan se aina on.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Hyviä pointteja.
Voi tässä pienempiä hankintoja tehdä, mutta isompia ei ehkä nyt tälle reissulle.
Itse syön siis kattilasta/mukista. Vaimolla sitten oma kuppi ja lautanen.
Mitä puhelimella räpeltämiseen tulee, niin puoliso tykkää puhelimella kuvata paljon ja tallentaa kellon kanssa sykkeitä, liikuttua matkaa jne. Reissun jälkipyykki tuntuu olevan hänestä kivaa, itse en niin välitä, mutta siinäpä touhuaa.
Jonkinlaista laskelmaa päässäni tein virran tarpeesta.
-Oma puhelin 1-2 latauskertaa.
-Puolison puhelin 3-5 latauskertaa.
-Pokkari 1-2 latauskertaa.
-Puolison kello 2 latausta.
-Otsalamput 0-1 latausta.
Eli luulisin että 20 000MaH virtapankki riittäisi? Sellainen taloudesta jo löytyy ja painoa näyttäisi olevan 376g. Eli jättämällä pienemmän pankin ja kennon pois ja ottamalla tuon tilalle painoa säästyisi 255g. Tai jos tuon aurinkokennon ottaa, niin voisi hankkia jonkun todella pienen virtapankin.
Pitääpä katsoa tuollaista plastexin 0.5 litraista pulloa, harvoin on litrainen pullo tyhjentynyt, kun uusi vedenottomahdollisuus on jo tullut. Tuota litraista nalgenea oon käyttänyt jalkapohjien, kantapaiden ja pohkeiden rullailuun (istumatyön tuomia vaivoja). Punnitsin tuollaisen fascia pallon, jota voisi sen tilalta käyttää niin se painaisi 30g. Sitä vois vaikka koiralle heitellä jos kepit kyllästyttää.
Hyviä huomioita sadeviitasta. Käsien kastuminen kyynärpäistä alaspäin ei itseäni haittaa, mutta tuo polvien kastuminen/kylmettyminen voi olla ongelma. Vinkkejä sadelahkeiden tekoon?
Nuo taukokengät on kyllä harmillisen painavat, itseasiassa crocsit oli lähdössä mukaan kun niitä oon ennenkin käyttänyt ja pitänyt keveinä. Vaaka kuitenkin näyttä (aidoille) crocseille 45 kokoisena 375g. Vaimon 38 kokoiset feikki versiot painoi 225g. Eli luulisin että 45 kokoisena tuskin alle 300g kopioita löytyy? Siksi kaivoin tuollaiset vanhat paljasjalkakengät kaapista ja tein pieniä modauksia. Nämä menee myös todella pieneen tilaan verrattuna crocseihin. Tuota Evazote patjaa on jäljellä aika paljon, niin siitä voisi ehkä yrittää tehdä leirikengät. Mutta ne pitäisi soveltua myös syvempien paikkojen ylityksiin, kun kumppareissa loppuu vara.
Tämä koirayksilö ei ole vielä pidemmällä retkellä ollut mukana. Rinkkaan ollaan totutettu päivittäisillä lenkeillä, painoa ollaan lisäilty pikkuhiljaa. Varusteina mukana on tissirasvaa (ollut hyvä tassujen hoidossa), kipulääkettä, kuppi, sade/lämpöviitta, ohut alusta, tossut (varalta). Ruokapuoli vielä mietinnässä, tutustutaan tuohon Jahti Vahtiin.
Kävin hypistelemässä ohuempia untuvatakkeja, olen aika leveäharteinen, niin kokona on yleensä xl. Paino hieman yllätti näissä, kun vaikka ovat selkeästi ohuempia kuin tuo joutsen (L koko 598g), niin painoivat silti yleensä yli 400g. Ihan hyvä säästö siis painossa, mutta jotenkin ajattelin että olisi merkittävämpi ero. Vai katsonko vääriä malleja?
Voi tässä pienempiä hankintoja tehdä, mutta isompia ei ehkä nyt tälle reissulle.
Itse syön siis kattilasta/mukista. Vaimolla sitten oma kuppi ja lautanen.
Mitä puhelimella räpeltämiseen tulee, niin puoliso tykkää puhelimella kuvata paljon ja tallentaa kellon kanssa sykkeitä, liikuttua matkaa jne. Reissun jälkipyykki tuntuu olevan hänestä kivaa, itse en niin välitä, mutta siinäpä touhuaa.
Jonkinlaista laskelmaa päässäni tein virran tarpeesta.
-Oma puhelin 1-2 latauskertaa.
-Puolison puhelin 3-5 latauskertaa.
-Pokkari 1-2 latauskertaa.
-Puolison kello 2 latausta.
-Otsalamput 0-1 latausta.
Eli luulisin että 20 000MaH virtapankki riittäisi? Sellainen taloudesta jo löytyy ja painoa näyttäisi olevan 376g. Eli jättämällä pienemmän pankin ja kennon pois ja ottamalla tuon tilalle painoa säästyisi 255g. Tai jos tuon aurinkokennon ottaa, niin voisi hankkia jonkun todella pienen virtapankin.
Pitääpä katsoa tuollaista plastexin 0.5 litraista pulloa, harvoin on litrainen pullo tyhjentynyt, kun uusi vedenottomahdollisuus on jo tullut. Tuota litraista nalgenea oon käyttänyt jalkapohjien, kantapaiden ja pohkeiden rullailuun (istumatyön tuomia vaivoja). Punnitsin tuollaisen fascia pallon, jota voisi sen tilalta käyttää niin se painaisi 30g. Sitä vois vaikka koiralle heitellä jos kepit kyllästyttää.
Hyviä huomioita sadeviitasta. Käsien kastuminen kyynärpäistä alaspäin ei itseäni haittaa, mutta tuo polvien kastuminen/kylmettyminen voi olla ongelma. Vinkkejä sadelahkeiden tekoon?
Nuo taukokengät on kyllä harmillisen painavat, itseasiassa crocsit oli lähdössä mukaan kun niitä oon ennenkin käyttänyt ja pitänyt keveinä. Vaaka kuitenkin näyttä (aidoille) crocseille 45 kokoisena 375g. Vaimon 38 kokoiset feikki versiot painoi 225g. Eli luulisin että 45 kokoisena tuskin alle 300g kopioita löytyy? Siksi kaivoin tuollaiset vanhat paljasjalkakengät kaapista ja tein pieniä modauksia. Nämä menee myös todella pieneen tilaan verrattuna crocseihin. Tuota Evazote patjaa on jäljellä aika paljon, niin siitä voisi ehkä yrittää tehdä leirikengät. Mutta ne pitäisi soveltua myös syvempien paikkojen ylityksiin, kun kumppareissa loppuu vara.
Tämä koirayksilö ei ole vielä pidemmällä retkellä ollut mukana. Rinkkaan ollaan totutettu päivittäisillä lenkeillä, painoa ollaan lisäilty pikkuhiljaa. Varusteina mukana on tissirasvaa (ollut hyvä tassujen hoidossa), kipulääkettä, kuppi, sade/lämpöviitta, ohut alusta, tossut (varalta). Ruokapuoli vielä mietinnässä, tutustutaan tuohon Jahti Vahtiin.
Kävin hypistelemässä ohuempia untuvatakkeja, olen aika leveäharteinen, niin kokona on yleensä xl. Paino hieman yllätti näissä, kun vaikka ovat selkeästi ohuempia kuin tuo joutsen (L koko 598g), niin painoivat silti yleensä yli 400g. Ihan hyvä säästö siis painossa, mutta jotenkin ajattelin että olisi merkittävämpi ero. Vai katsonko vääriä malleja?
Joo, jos puhelinta käyttää kuvaamiseen ja karttoihin, niin väkisinkin se imee akkua vaikka kuinka säästeliäs olisi. Itsekin joudun latailemaan ehkä vajaan puolikkaan latauksen verran akkua per päivä, mutta se johtuu pitkälti videokuvaamisesta. GPS-jäljen kellolla tallentaminen taas ei juuri puhelimen akkua vie, jos vain pistää puhelimen lentotilaan jotta kello ei juttele koko aikaa luurin kanssa. Itse kellon akku on niin pieni, että lataaminen ei paljon virtapankkia kuluta.
Taloudessa on oikeita crocseja ja sitten muutaman euron kopioita; jälkimmäiset ovat selkeästi kevyempiä. Tiedä sitten onko merkittävästi Merrellejäsi kevyempiä, ja Merrellit ovat toki paremmat kahlauskengät.
Mulla on kiinalainen halpisuntsari joka ei paina kolmeasataakaan grammaa, mutta sen materiaalit ja vetskarit ovat tosi rimpuloita. Toisaalta se pakkautuu ihan olemattomaan tilaan. Toisessa ulkoilumerkin tekemässä kevytuntsarissa on jo arkikäyttöä kestävät materiaalit, mutta sen paino nouseekin lähelle 400 grammaa L-koossa.
Sadelahkeiden sijasta voi kokeilla sadehametta. Ajaa saman asian, suojelee polvia ( + yltänee kumppareiden päälle) ja on neliömäisenä monikäyttöinen varuste. Varmaan helpompi tehdä itse kuin lahkeet. Tietysti hameen kanssa olisi varmaan fiksumpi käyttää oikeaa sadetakkia, koska viitan alemmaksi ulottuva helma ei ole enää tarpeen...
Taloudessa on oikeita crocseja ja sitten muutaman euron kopioita; jälkimmäiset ovat selkeästi kevyempiä. Tiedä sitten onko merkittävästi Merrellejäsi kevyempiä, ja Merrellit ovat toki paremmat kahlauskengät.
Mulla on kiinalainen halpisuntsari joka ei paina kolmeasataakaan grammaa, mutta sen materiaalit ja vetskarit ovat tosi rimpuloita. Toisaalta se pakkautuu ihan olemattomaan tilaan. Toisessa ulkoilumerkin tekemässä kevytuntsarissa on jo arkikäyttöä kestävät materiaalit, mutta sen paino nouseekin lähelle 400 grammaa L-koossa.
Sadelahkeiden sijasta voi kokeilla sadehametta. Ajaa saman asian, suojelee polvia ( + yltänee kumppareiden päälle) ja on neliömäisenä monikäyttöinen varuste. Varmaan helpompi tehdä itse kuin lahkeet. Tietysti hameen kanssa olisi varmaan fiksumpi käyttää oikeaa sadetakkia, koska viitan alemmaksi ulottuva helma ei ole enää tarpeen...
Itsekin olen kaipaillut sadelahkeitani tässä aina joskus, kun olen miettinyt, että olisi näppärä tehdä uudet sellaiset. Sadelahkeet ovat kuitenkin olleet useampia vuosia kadoksissa. Kyllä ne täällä jossain ovat, mutta... Joo, eli kevyillä sadehousuilla olen viime aikoina mennyt.
Sinänsä ollenkaan aina sateessa ei tule sadehousuja puettua jalkaan, kun on mukavampi antaa jalkojen vähän kastua kuin hikoilla sadehousuissa. Mutta toisaalta taas Hossan Erävaelluksen SM-kisoissa opin, että ei sadehousuja voi poiskaan jättää. Siellä oli lämpötila lähellä nollaa ja satoi rankasti. Kävellä viipotettiin kovaa vauhtia ilman sadekamppeita, ajateltiin että aina ennenkin on tässä vauhdissa tullut niin lämmin, että sade ei haittaa. Nyt vaan oli niin kylmä ilma, että jonkun ajan päästä oltiin ihan horkassa. Sitten vedettiin sadetakit ja sadehousut ylle ja vaikka sadekamppeiden alla oli märät vaatteet, niin nyt kehon tuottama lämpö alkoi pysyä kehon lähellä, ja lämpö palasi. No, vaelluksella toki mieluummin vältetään läpimäräksi kastumista, kisameininki on joskus vähän toinen.
Ne sadelahkeet olivat itse tehdyt. Olisikohan meillä ollut jostain kaavat, vai olisiko vain mitattu jostain toisista housuistani ja arvattu sitten yläosa, eli mistä katkaisee ja millainen kiinnitys vaellushousujen vyölenkkeihin? Tästä on jo niin kauan.
Sinänsä ollenkaan aina sateessa ei tule sadehousuja puettua jalkaan, kun on mukavampi antaa jalkojen vähän kastua kuin hikoilla sadehousuissa. Mutta toisaalta taas Hossan Erävaelluksen SM-kisoissa opin, että ei sadehousuja voi poiskaan jättää. Siellä oli lämpötila lähellä nollaa ja satoi rankasti. Kävellä viipotettiin kovaa vauhtia ilman sadekamppeita, ajateltiin että aina ennenkin on tässä vauhdissa tullut niin lämmin, että sade ei haittaa. Nyt vaan oli niin kylmä ilma, että jonkun ajan päästä oltiin ihan horkassa. Sitten vedettiin sadetakit ja sadehousut ylle ja vaikka sadekamppeiden alla oli märät vaatteet, niin nyt kehon tuottama lämpö alkoi pysyä kehon lähellä, ja lämpö palasi. No, vaelluksella toki mieluummin vältetään läpimäräksi kastumista, kisameininki on joskus vähän toinen.
Ne sadelahkeet olivat itse tehdyt. Olisikohan meillä ollut jostain kaavat, vai olisiko vain mitattu jostain toisista housuistani ja arvattu sitten yläosa, eli mistä katkaisee ja millainen kiinnitys vaellushousujen vyölenkkeihin? Tästä on jo niin kauan.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Kaasun tarve riippuu tietysti käytöstä. Jos keittää vain kuuman veden, jonka kaataa ruokapussiin , tarve on pienempi. Haudutuksessa, ja jos kolme neljä kertaa päivässä keittää, kuluu enemmän kaasua.
Sadelahkeita joskus käytin , kastui siinäkin haarat kun märkä kasvillisuus oli korkealla. Tilalla on ollut nyt Marmotin sadeasu.
Ainakin minun Sievin kumisappaissa ei ole kiristysremmiä ja saappaan suulla tilaakin , joten vesi valuu sisälle kun sadetakin helma on liian lyhyt. Pystyykö helmaa pidentämään saappaan varren alapuolelle jollain nepparisysteemillä? Paino ei juuri lisääntyisi.
Minulla oli koiran turkin kuivaamiseen oma pyyhe - tuota keittiölaatua- . Rankkasateessa koira kastuu varotoimista huolimatta.
Koira tykkäsi myös kuivaamisesta, vaikka on itsekin tehokas turkin ravistelija.
Minulla oli pieni absidi, joten koira oli teltan sisällä vieressä nukkumassa. Kun turkin saa kuivaksi, se ei kastele varusteita.
Sadelahkeita joskus käytin , kastui siinäkin haarat kun märkä kasvillisuus oli korkealla. Tilalla on ollut nyt Marmotin sadeasu.
Ainakin minun Sievin kumisappaissa ei ole kiristysremmiä ja saappaan suulla tilaakin , joten vesi valuu sisälle kun sadetakin helma on liian lyhyt. Pystyykö helmaa pidentämään saappaan varren alapuolelle jollain nepparisysteemillä? Paino ei juuri lisääntyisi.
Minulla oli koiran turkin kuivaamiseen oma pyyhe - tuota keittiölaatua- . Rankkasateessa koira kastuu varotoimista huolimatta.
Koira tykkäsi myös kuivaamisesta, vaikka on itsekin tehokas turkin ravistelija.
Minulla oli pieni absidi, joten koira oli teltan sisällä vieressä nukkumassa. Kun turkin saa kuivaksi, se ei kastele varusteita.
-
Maxwell
Tuo on todella kiinnostava rinkka. Sitten kun kertyy kokemusta, niin laita tarkempia tuntojacobbo kirjoitti: Sierra Designin Flex Capacitor 60-75
https://sierradesigns.com/flex-capacitor-60-75/
-
MrKnowItAll
- Viestit: 137
- Liittynyt: 16 Tammi 2021 18:46
- Paikkakunta: Espoo
-
Metsän Omena
- Viestit: 3073
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Suurin osa lämmöstä karkaa keskikehon (ja pään) kautta. Pelkistetyn varustuksen vuoksi makuualustan kun kääräisee takin alle keskikehon ympärille irtohihnan avulla, niin horkassa suurin lämpövuoto lakkaa justiinsa. Yksikankainen reppukin saa makuualustatötterön sen sisältä poistuttua olla muhkurainen, koska makuualusta siirtyy vain tavaroiden ympäriltä kehon ympärille. Irtohihnathan ovat vyötäröllä jo valmiina. Näin toimintakyky säilyi trendikkäästi myös silloin siellä Selkoskylän itäpuolella.Jouni kirjoitti: Siellä oli lämpötila lähellä nollaa ja satoi rankasti. Kävellä viipotettiin kovaa vauhtia ilman sadekamppeita, ajateltiin että aina ennenkin on tässä vauhdissa tullut niin lämmin, että sade ei haittaa. Nyt vaan oli niin kylmä ilma, että jonkun ajan päästä oltiin ihan horkassa. Sitten vedettiin sadetakit ja sadehousut ylle ja vaikka sadekamppeiden alla oli märät vaatteet, niin nyt kehon tuottama lämpö alkoi pysyä kehon lähellä, ja lämpö palasi.
Solumuovipatjastahan saisi lämpö sadeasun kun leikkaisi puoliväliin pään mentävän reiän (jäisi jostain reunasta vielä kiinni) ja pää läpi, toinen puoli patjasta selkäpuolelle ja toinen mahapuolelle, rinkan lannevyö ja viilekkeet pitäisi paikallla ja sivutuuletukset huippuluokkaa.Metsän Omena kirjoitti:Suurin osa lämmöstä karkaa keskikehon (ja pään) kautta. Pelkistetyn varustuksen vuoksi makuualustan kun kääräisee takin alle keskikehon ympärille irtohihnan avulla, niin horkassa suurin lämpövuoto lakkaa justiinsa. Yksikankainen reppukin saa makuualustatötterön sen sisältä poistuttua olla muhkurainen, koska makuualusta siirtyy vain tavaroiden ympäriltä kehon ympärille. Irtohihnathan ovat vyötäröllä jo valmiina. Näin toimintakyky säilyi trendikkäästi myös silloin siellä Selkoskylän itäpuolella.Jouni kirjoitti: Siellä oli lämpötila lähellä nollaa ja satoi rankasti. Kävellä viipotettiin kovaa vauhtia ilman sadekamppeita, ajateltiin että aina ennenkin on tässä vauhdissa tullut niin lämmin, että sade ei haittaa. Nyt vaan oli niin kylmä ilma, että jonkun ajan päästä oltiin ihan horkassa. Sitten vedettiin sadetakit ja sadehousut ylle ja vaikka sadekamppeiden alla oli märät vaatteet, niin nyt kehon tuottama lämpö alkoi pysyä kehon lähellä, ja lämpö palasi.