Vaelluskalastus - huonoa hommaa
-
- Viestit: 6129
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
Ei ne tunnelmaa pilanneet, olihan minulla tuo karhunjälestäjä mukana.sahamies kirjoitti:Mites ne karhut... , onnistuivatko pilaamaan tunnelmaa?
Hiukan tarkemmin toki tuli jälkimaailmaa tutkailtua ja olinkin löytävinäni jokivarresta sopivan kokoisia, sekä muotoisia painumia, eli sorkkajäljistä poikkeavia.
Hiukan ihmettelin, kun kukaan ei kertomaani kommentoinut. Ilmeisesti nuo karhujen kohtaamiset ovat nykyään niin tavanomaisia, etteivät ne hetkauta sitäkään vertaa mitä jonkun sopulin epänormaali menehtyminen. Itse kyllä olin täpinöissäni tuosta omasta kokemuksestani.
Tänään ostin Honkkarista tietyn norjalaisen lusikkauistimen johon törmäsin aivan vahingossa ja siinä se tuijotti minua, luulenpa että se oli johdatusta. Korkkaan paketin vasta ensi vuonna tietyssä paikkaa eräällä hienolla joella. Kaverilla on tosin etuoikeus tämän paikan ensiheittoihin koska hänellä on ollut kontakti vanhukseen kaksi kertaa, mutta jos peto ei hänelle nappaa niin sitten... Voi olla että mummo on jo vanhuuttaan kuollut mutta se on iso! Väitän että tähän täytyy laittaa 10cm lisää : http://www.siilasmajankilta.com/Perhot% ... unelma.htm
Hepuilla on ollut hieno ja rento reissu mahtaviin maisemiin ja mikä auringonlasku! Olen odottanut porukan tämän vuotista pätkää mutta ei ainakaan vielä ole näkynyt. Tähän paikkaan pitäisi vielä ennättää, n. 10 km alempana joella ollaan käyty mutta siellä ei ole vielä näitä mahtimaisemia jotka nykyisin kuuluu mieluusti kriteereihin.
Tänään olin koiran kanssa lenkillä ja huomasin että kylän urheilukentällä oli kaveri huiskimassa perhovehkeillä. Menin tietysti juttelemaan ja toivottelin kireitä siimoja , heppu oli ostanut uuden siiman ja testaili sitä ja ties mitä muuta, mittanauhankin oli viritellyt kentälle. Inarijoella, Tenolla ja Norjassa oli ainakin käynyt ja ensi kesän keikka olisi myös Inarijoelle ja lohen perässä reissasi, oli tutun näköinen heppu vaikka kylälle vasta muuttanut ja nyt tuli mieleen että olisiko ollut tv:stä tuttu. Täytyy katsella huomenna vanhoja Erätulia koska siellä taidan olla hepun nähnyt.
^Jo vain, mutta terve harrastus kuitenkin. Jännä juttu että melkoisen monta heittoa olen koneongella tehnyt mutta en ainuttakaan perhovehkeillä, heittotarjouksia on kyllä tullut. Tänään tuo touhu näytti jopa ensimmäistä kertaa kiinnostavalta, alkaakohan uusi harrastus ja täysin nollilta? Eppäilen kuitenkin.
Ainakin täällä Napapiirillä tuommoinen ruohikolla tapahtuva perhonheittoharjoittelu on ollut käytössä jo pitkään. Paikalliset seurat järjestävät heittokursseja (ovat ainakin aiemmin järjestäneet) ja avonainen ruohokenttä on oikein hyvä harjoittelupaikka. Perhokalastuksessahan heitetään siimaa, joten harjoittelussa perhon voi jättää pois.tst kirjoitti:Tänään olin koiran kanssa lenkillä ja huomasin että kylän urheilukentällä oli kaveri huiskimassa perhovehkeillä. Menin tietysti juttelemaan ja toivottelin kireitä siimoja , heppu oli ostanut uuden siiman ja testaili sitä ja ties mitä muuta, mittanauhankin oli viritellyt kentälle. Inarijoella, Tenolla ja Norjassa oli ainakin käynyt ja ensi kesän keikka olisi myös Inarijoelle ja lohen perässä reissasi, oli tutun näköinen heppu vaikka kylälle vasta muuttanut ja nyt tuli mieleen että olisiko ollut tv:stä tuttu. Täytyy katsella huomenna vanhoja Erätulia koska siellä taidan olla hepun nähnyt.
-
- Viestit: 196
- Liittynyt: 08 Touko 2015 10:41
Tarkoitus lienee harjoitella perhosiiman heittämistä, eli siiman pitämistä koko ajan ilmassa sen laskeutumatta nurmikolle.
Nurmikko on vain turvaamassa siimaa kulumiselta, kun se harjoittelun jossakin vaiheessa kuitenkin kohtaa maanpinnan.
Kelalta vapautetaan takaheittovaiheessa metrin verran ( tai kuka minkäkin verran) uutta siimaa jo lennossa olevan jatkeeksi. Näin opetellaan saamaan riittävän pitkä pätkä siimaa pysymään ilmassa, jotta perho saataisiin putoamaan paikkaan jossa kuvitellaan kala nappaavan.
Itse ainakin aikoinani harjoittelin näin, ilmankos minusta ei oikeata perhomiestä koskaan tullutkaan.
Nurmikko on vain turvaamassa siimaa kulumiselta, kun se harjoittelun jossakin vaiheessa kuitenkin kohtaa maanpinnan.
Kelalta vapautetaan takaheittovaiheessa metrin verran ( tai kuka minkäkin verran) uutta siimaa jo lennossa olevan jatkeeksi. Näin opetellaan saamaan riittävän pitkä pätkä siimaa pysymään ilmassa, jotta perho saataisiin putoamaan paikkaan jossa kuvitellaan kala nappaavan.
Itse ainakin aikoinani harjoittelin näin, ilmankos minusta ei oikeata perhomiestä koskaan tullutkaan.
Itsekin ekan kerran kokeilin perhonheittoa juuri edellä kuvatusti nurmikolla. Ja koukkuunhan siihen jäin, kun aikanaan pääsin harrien kanssa koskessa telmimään.
Itse kyllä annan heittoon siimaa yleensä etuheitossa, ettei jää jollekin nyt väärä kuva tuosta hassunnäköisestä huiskuttamisesta. Vai lienenkö tässäkin erreyksessä?
Itse kyllä annan heittoon siimaa yleensä etuheitossa, ettei jää jollekin nyt väärä kuva tuosta hassunnäköisestä huiskuttamisesta. Vai lienenkö tässäkin erreyksessä?
Lappi on vapautta kalenterin ja kellon orjuudesta.
-
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36
Joo, etuheitossa on helpompaa kasvattaa siimapituutta, koska noston haitat ovat takana.sepeteus kirjoitti: Itse kyllä annan heittoon siimaa yleensä etuheitossa, ettei jää jollekin nyt väärä kuva tuosta hassunnäköisestä huiskuttamisesta. Vai lienenkö tässäkin erreyksessä?
Sivutuuli on ehdottomasti hankalin asia perhon tarjoilussa. Oikeakätiselle oikealta tuleva tuuli on hankala. Pitäisi silloin osata heittää vasurilla. En osaa, vaikka lapioin soraa yhtä helposti molemmilta puolilta
Kuvailutulkki
-
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36