Terveiset Sarekista!
Kävimme retkitoverin kanssa viikkomoisen reissun Sarekissa 7.-15.8. välissä. Auto jätettiin Suorvaan, siitä bussilla Ritsemiin 25kr/lärvi ja Ritsemistä Enonjalmmeen laivalla 180kr/hlö. Reitti kiersi Ahkkan ja Sjnjunjuvtjudiksen välistä Nijakriehppejavrin kautta Ruohttesvaggiin ja Bielavalldan kautta Niendoon ja siitä Suorvaan. Ei pidetty kiirettä. Nijakille oli meininki nousta, mutta pilvinen/sateinen/luminen keli sai luopumaan ajatuksesta. Nousimme sitten Vuojnestjåhkkålle katselemaan maisemia, kun siinä vaiheessa oli hyvä keli. Kannatti kiivetä, rinne oli erittäin helppo, varmaankin helpoin koko alueella ja maisemat mahtavat, Sarekin huiputkin paljastuivat hetkeksi pilvien seasta.
Välissä satoi kolme päivää vettä ja lunta ja oli hyvinkin kylmää ja tuulista, alku ja loppupäässä oli aurinkoista keliä. Kaikkiaan oikein onnistunut reissu, varusteet toimivat ja tunnelma oli hyvä, vaikka ruohtesvaggessa olikin porukkaa reilun puoleisesti. Viime vuonna Guhkesvaggen puolella ei näkynyt yhtään retkeilijää viikkoon, nyt puolenkymmentä seuruetta päivässä, nimenomaan Ruohtesin reitillä. Heti, kun loikkasimme sivuun polulta, joka vei ehkä noin Kisurisstuganilta Bastavaggeen jne, ei näkynyt enää ketään.
Sitten yksi kysymys. Mikkastuganilla oli paljon porukkaa, kai ruotsalaisia, telttoja oli illansuussa sillan kupeessa varmaan kymmenkunta ja kun oli sadekeli, kaikki näyttivät menevän laittamaan ruokansa ja kuivaamaan kamansa tupaan. Kuitenkin kaikessa saamassani informaatiossa kerrotaan tuvan olevan lukittu. Mistähän mahtaa olla kyse? Saaneeko tupaan jostain avaimen, vai mahtoikohan paikalla olla jokin erityisryhmä? Moikkailin siinä pihalla muutamaa ruotsalaista, mutta köyhänä en tohtinut kysellä sen tarkemmin mistä kuviosta oli kysymys. Tietääkö joku?
Ensi vuonna ehkä taas uudestaan tai sitten Padjelantan suunnalle tai johonkin muualle lähialueilla. Seutu on hienoa.
SAREK!
Sarekista ja Stora Sjöfalletista kotiuduimme pe-la yönä. Enimmäkseen reissu meni jälkimmäisen puiston puolella. Suorvasta suoraan rinnettä ylös. Sieltä hitusen huonosti valittua reittiä pitkin Akkan juurelle. Akka oli tarkoitus huiputtaa, mutta jäi kesken kun reitinvalintani vei hitusen huimaavaan paikkaan ja reissun kauniimpi osapuoli alkoi olla sen verran peloissaan että totesin homman jäävän siihen. Sieltä sitten kaakon suuntaista laaksoa etelämmäs ja sitten takas Suorvaan.
Alkureissu tuulinen, välillä erittäin tuulinen ja yksi yö niin tuulinen etten uskaltanut nukkua kuin vasta viiden jälkeen aamusta kun koko yö meni pelätessä että teltta hajoaa. Mulla ei oikein ole noin kovista tuulista vertailukohtaa tai ymmärrystä paljonko teltta kestää, mutta pelottavaa oli. Onneksi olin juuri vaihtanut vanhan Jack Wolfskin Alpine Domen pois ja tilanne Hilleberg Jannun joka kolmella kaarella ja runsailla naruilla kesti ainakin tuon koettelemuksen.
Loppureissu olis sitten tuulettomampaa / täysin tyyntä mutta sateisempaa. Alkoi olla haasteita saada kamoja kuivaksi.
Ruska oli hieno, parempien kelien vallitessa varmaan häikäisevä. Sopuleita oli runsaasti, mutta mielestäni viime vuonna Kilpisjärvi - Pältsän kulmilla oli ihan yhtä paljon. Muutama myyrä (oletan) tuli nätyä, poroja yllättävän vähän. Linnuista riekkoja ja kiirunoita näkyi ja monia tunnistamattomia pieniä ja vähän isompia. Yksi riekko päästi reilun metrin päähän ottamaan valokuvia. Reissun sympaattisin otus oli lumikko, Akkan rinteillä (~1300m) hauskuutti meitä taukomme aikana monen monta minuuttia. Oli muuten astetta haastavampi valokuvata. Pari kuvaa sentään sain kohtuu tarkoiksi.
Viimeiset kilometrit koivikon läpi olivät märkiä! Polku oli muuttunut monin paikoin puroksi ja mutaa oli paljon.
Alkureissu tuulinen, välillä erittäin tuulinen ja yksi yö niin tuulinen etten uskaltanut nukkua kuin vasta viiden jälkeen aamusta kun koko yö meni pelätessä että teltta hajoaa. Mulla ei oikein ole noin kovista tuulista vertailukohtaa tai ymmärrystä paljonko teltta kestää, mutta pelottavaa oli. Onneksi olin juuri vaihtanut vanhan Jack Wolfskin Alpine Domen pois ja tilanne Hilleberg Jannun joka kolmella kaarella ja runsailla naruilla kesti ainakin tuon koettelemuksen.
Loppureissu olis sitten tuulettomampaa / täysin tyyntä mutta sateisempaa. Alkoi olla haasteita saada kamoja kuivaksi.
Ruska oli hieno, parempien kelien vallitessa varmaan häikäisevä. Sopuleita oli runsaasti, mutta mielestäni viime vuonna Kilpisjärvi - Pältsän kulmilla oli ihan yhtä paljon. Muutama myyrä (oletan) tuli nätyä, poroja yllättävän vähän. Linnuista riekkoja ja kiirunoita näkyi ja monia tunnistamattomia pieniä ja vähän isompia. Yksi riekko päästi reilun metrin päähän ottamaan valokuvia. Reissun sympaattisin otus oli lumikko, Akkan rinteillä (~1300m) hauskuutti meitä taukomme aikana monen monta minuuttia. Oli muuten astetta haastavampi valokuvata. Pari kuvaa sentään sain kohtuu tarkoiksi.
Viimeiset kilometrit koivikon läpi olivät märkiä! Polku oli muuttunut monin paikoin puroksi ja mutaa oli paljon.
Suorva-Ritsem -välinen bussi kustansi 70kr/naama. 25kr kuulostaa aika vähältä? Onhan siinä kilometrejäkin vaikka kuinka. Suorvan parkkiksella ei ollut kuin suomalaisia autoja. Minne lie hävinneet, sillä ne vastaantulijat joihin oli jokin kontakti tuntuivat olevan pääsääntöisesti hej-kansaa. Reissussa nähtii n. 5henkeä/päivä, osa lähempää osa kauempaa.
Kyllä Hillet kestää. Kunnolla vaan pystyyn ja kiviä/lunta lisäksi jos oikein villiksi menee. Itellä on (vasta) kolme myrskyä takana, joista yhdessä Kebnellä jäätiköllä meni teltoista kaaria. Niitä poksahti sekä Hillen tunnelista että North Facen geodeeteista. Oli vähän villi tunne saada kaaret yöllä nukkuessa naamalle, mutta teltta kyllä pysyi paikallaan vaikka kaari menikin.
Pahin tuuli oli kaiketi Jotunheimenissä Norjassa, jossa termarista sai "kaataa" vettä vaakasuoraan jotta osui mukiin. Talvella teltan sai kaivettua ihan hyvin tuulisuojaan eikä käynyt kuinkaan.
Ja joo, Sarekissa oli märkää. Oisin kaivannut edes yhtä suomalaista vastaantulijaa kun autojakin oli useita. Palaneella Mikkastuganilla kateltiin teltasta kun ohi käveli iltasella yksinäinen talebaani rinkkansa kanssa, jonka yläosassa oli keltainen makuualusta. Sen oli pakko olla suomalainen.
Tunnustaako joku? Ajankohta jossain viikon 36 alussa.
Kyllä Hillet kestää. Kunnolla vaan pystyyn ja kiviä/lunta lisäksi jos oikein villiksi menee. Itellä on (vasta) kolme myrskyä takana, joista yhdessä Kebnellä jäätiköllä meni teltoista kaaria. Niitä poksahti sekä Hillen tunnelista että North Facen geodeeteista. Oli vähän villi tunne saada kaaret yöllä nukkuessa naamalle, mutta teltta kyllä pysyi paikallaan vaikka kaari menikin.
Pahin tuuli oli kaiketi Jotunheimenissä Norjassa, jossa termarista sai "kaataa" vettä vaakasuoraan jotta osui mukiin. Talvella teltan sai kaivettua ihan hyvin tuulisuojaan eikä käynyt kuinkaan.
Ja joo, Sarekissa oli märkää. Oisin kaivannut edes yhtä suomalaista vastaantulijaa kun autojakin oli useita. Palaneella Mikkastuganilla kateltiin teltasta kun ohi käveli iltasella yksinäinen talebaani rinkkansa kanssa, jonka yläosassa oli keltainen makuualusta. Sen oli pakko olla suomalainen.
Tunnustaako joku? Ajankohta jossain viikon 36 alussa.Mava kirjoitti:Suorva-Ritsem -välinen bussi kustansi 70kr/naama. 25kr kuulostaa aika vähältä? Onhan siinä kilometrejäkin vaikka kuinka. Suorvan parkkiksella ei ollut kuin suomalaisia autoja. Minne lie hävinneet, sillä ne vastaantulijat joihin oli jokin kontakti tuntuivat olevan pääsääntöisesti hej-kansaa. Reissussa nähtii n. 5henkeä/päivä, osa lähempää osa kauempaa.
....
Ja joo, Sarekissa oli märkää. Oisin kaivannut edes yhtä suomalaista vastaantulijaa kun autojakin oli useita. Palaneella Mikkastuganilla kateltiin teltasta kun ohi käveli iltasella yksinäinen talebaani rinkkansa kanssa, jonka yläosassa oli keltainen makuualusta. Sen oli pakko olla suomalainen.
En ollu minä / me.
Me ei nähty koko reissun aikana ketään muuta ihmistä. Jos ei lasketa patoalueella vastaan tulleita. Suomalaisia autoja oli Suorvan parkkis täynnä lähtiessä, vähemmän tullessa. Silti ei ketään nähty. Tosin me tietoisesti kuljettiin poissa pääreiteiltä. Tosin ihmettelen ettei edes paluumatkalla sillalta (en nyt muista minkä joen yli) Suorvaan tullut ketään vastaan.
Vaellustarina
Kyllä Siperia opettaa!
-
Isä Carillo
- Viestit: 351
- Liittynyt: 25 Tammi 2008 22:32
-
Isä Carillo
- Viestit: 351
- Liittynyt: 25 Tammi 2008 22:32
http://a1.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
http://a1.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
http://a6.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
http://a8.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
http://a1.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
http://a6.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
http://a8.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos- ... n.jpg?dl=1
Viimeksi muokannut Isä Carillo, 27 Maalis 2012 20:16. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
TarjaDimmu
- Viestit: 5
- Liittynyt: 01 Touko 2012 20:05
Tere!
Tulevana kesänä, heinäkuun puolivälissä 13.-21.7. olisi tarkoitus lähteä ensimmäistä Sarekiin patikoimaan. Arvelin kysyä täältä kokeneemmilta Sarekin kävijöiltä mielipidettä suunnitellusta reitistämme..
Änonjalme->Rakkasjåhkå(->Akka borgtoppen sään salliessa)->Suottasjåhkån kautta Sarekin pohjoispuolta Sarek Nordtoppenin alapuolelle ja sen huiputus. Sieltä edelleen Guhkesvaggejåhkaa seuraillen Niendoon ja siitä Suorvaan. Aikaa on varattu paljon ja tarkoitus on edetä rauhallisesti ja sään mukaan.
Millainen tuo Sarekin pohjoisen puoleinen laakso on kulkea? Ja mikähän lienee jokien vesitilanne tuohon aikaan?
Toinen vaihtoehto lienee mennä eteläpuolista laaksoa pitkin, mutta silloin jäänee Sarekin huiputus haaveeksi..
Kiitos kommenteista jo etukäteen!
Tulevana kesänä, heinäkuun puolivälissä 13.-21.7. olisi tarkoitus lähteä ensimmäistä Sarekiin patikoimaan. Arvelin kysyä täältä kokeneemmilta Sarekin kävijöiltä mielipidettä suunnitellusta reitistämme..
Änonjalme->Rakkasjåhkå(->Akka borgtoppen sään salliessa)->Suottasjåhkån kautta Sarekin pohjoispuolta Sarek Nordtoppenin alapuolelle ja sen huiputus. Sieltä edelleen Guhkesvaggejåhkaa seuraillen Niendoon ja siitä Suorvaan. Aikaa on varattu paljon ja tarkoitus on edetä rauhallisesti ja sään mukaan.
Millainen tuo Sarekin pohjoisen puoleinen laakso on kulkea? Ja mikähän lienee jokien vesitilanne tuohon aikaan?
Toinen vaihtoehto lienee mennä eteläpuolista laaksoa pitkin, mutta silloin jäänee Sarekin huiputus haaveeksi..
Kiitos kommenteista jo etukäteen!
-
tapani vaeltaja
- Viestit: 571
- Liittynyt: 08 Helmi 2012 10:37
Kovin paljoa ei noita laaksonpohjia ole tullut kuljettua, mutta Marko on kirjoitellut jotain juurikin noilta alueilta. Myös kahlauksista on jotain. Vesitilannetta ei voi ennustaa, eli se riippuu lähinnä sateista.TarjaDimmu kirjoitti:Tere!
Tulevana kesänä, heinäkuun puolivälissä 13.-21.7. olisi tarkoitus lähteä ensimmäistä Sarekiin patikoimaan. Arvelin kysyä täältä kokeneemmilta Sarekin kävijöiltä mielipidettä suunnitellusta reitistämme..
Änonjalme->Rakkasjåhkå(->Akka borgtoppen sään salliessa)->Suottasjåhkån kautta Sarekin pohjoispuolta Sarek Nordtoppenin alapuolelle ja sen huiputus. Sieltä edelleen Guhkesvaggejåhkaa seuraillen Niendoon ja siitä Suorvaan. Aikaa on varattu paljon ja tarkoitus on edetä rauhallisesti ja sään mukaan.
Millainen tuo Sarekin pohjoisen puoleinen laakso on kulkea? Ja mikähän lienee jokien vesitilanne tuohon aikaan?
Toinen vaihtoehto lienee mennä eteläpuolista laaksoa pitkin, mutta silloin jäänee Sarekin huiputus haaveeksi..
Kiitos kommenteista jo etukäteen!
http://trekking.nettisivu.org/2008-stora-sjofallet/
http://trekking.nettisivu.org/2009-sarek/
Tuosta ajasta olisin sitä mieltä, että jos tuosta vähennetään ajopäivät (2)? ja tehdään pari huiputusta, niin sitä ei ole juurikaan liikaa, (paitsi jos olette tosi hyväkuntoisia ja sää on puolellanne), jos huiput jää väliin, sitten sitä riittää.
Reittihän on ihan hyvä, Nordtoppenia en jättäisi väliin, joten kierto Mikkastuganin kautta "valtatietä" tuntuu turhalta.
Guhkesvaggen sillalta menee jonkinlainen poropolku ylöspäin, en tiedä kuinka pitkälle, mutta laaksohan ei ole kovin vaikea kulkea.
Edit. tuossahan tosiaan on myös reitin loppupäätä.
http://trekking.nettisivu.org/2007-sarek/
Kyllä Siperia opettaa!
-
Sarekretkeilijä
- Viestit: 1665
- Liittynyt: 26 Tammi 2006 13:12
Rakkasjåhkalla ei juuri ole telttapaikkoja ja miksi Borgtoppen? Menkää ihmeessä Vardojärvelle tai solaan ennen Boavtsosjavrea ja menkää Stortoppenille. Kolmen vierekkäisen jäätikön kahden läntisimmän välistä ylös harjannetta pitkin. Lopuss vähän joutuu kädellä välillä tulemaan, mutta helppoa kuin heinän teko.
Sitten Gassalahkon kautta Sareklapptåån tai Sarekvarsjille telttailemaan niin ei tarvitse väkisin Suottasta ylittää. Helpomaa ensin Tjervajavrilla purot ja sitte Vardasjåhka.
Eikä todellakaan kannata mennä etelälaksoa, jossa on helkutisti kulkijoita. Mieluummin Guhkesvaggea.
Niendonkautta pääsee ja voi käydä myös Vuonjestshokkalal. Atek-järvien kautta pääsee suoraan Suorvaan eikä tule porukkaa. Sluggaa ihaillen Niendojen kautta on lisäksi tylsählö reitti.
Sitten Gassalahkon kautta Sareklapptåån tai Sarekvarsjille telttailemaan niin ei tarvitse väkisin Suottasta ylittää. Helpomaa ensin Tjervajavrilla purot ja sitte Vardasjåhka.
Eikä todellakaan kannata mennä etelälaksoa, jossa on helkutisti kulkijoita. Mieluummin Guhkesvaggea.
Niendonkautta pääsee ja voi käydä myös Vuonjestshokkalal. Atek-järvien kautta pääsee suoraan Suorvaan eikä tule porukkaa. Sluggaa ihaillen Niendojen kautta on lisäksi tylsählö reitti.
En tiedä millaisiin reissuihin Tarja et ryhmä on tottunut, mutta päivätaipaleen mitoituksessa kannattaa laittaa "maastolisää" joku 50% tavalliseen maastopolkuun verrattuna (15km "suomalaisessa maastossa" <=> 10km Sarekissa teidän reitillä. Keskemmällä Sarekissa on kyllä tosi helppokulkuisiakin laaksoja).
Makuja on monia, mutta jos minun pitäisi valita Akkan ja Sarek-massiivin jonkun huipun välillä, niin valitsen kiipeämiskohteeksi ehdottomasti Sarekin. Jos pääsette hyvällä säällä näkemään joltakin Sarektjåkkån huipulta (eikä tarvitse olla noita 2-tonnisia, läntisemmätkin käy hyvin, jopa paremmin kuin Nordtoppen) etelään yli koko Sarekin alueen, niin voin vakuuttaa, että polte päästä alueelle uudelleen tulee olemaan suuri!
Olen kulkenut alueella eri vuosina ristiiin rastiin yhteensä n. 30 pv (tosin en yhtään heinäkuussa), suuren osan laaksoja pitkin, ja nähnyt yhteensä ehkä viitisentoista ihmistä, joista puolenkymmentä tervehdysetäisyydeltä, joten en usko etteikö tuolla saisi olla hyvin rauhassa, valitsipa minkä reitin tahansa Eriävä mielipide Kauheamieshelle: minusta laaksot todella mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Mutta Sarekin pohjoispuolen reitti on hyvä sekin.
Kauheamiehen kanssa samaa mieltä Suottasjjåhkåsta: pari vuotta sitten ylitin sen sadepäivänä joen leveän alueen kohdalta, ja kun en uskaltanut loikkia kiveltä toisella niin vietin jääkylmässä, kohisevana virtaavassa, vyötärönsyvyisessä vedessä rapian vartin etsien jalansijoja vastarannalle. Olin silloin yhden vaellussauvan kanssa liikkeellä, ja toista oli kova ikävä.
Heinäkuussa vettä on todennäköisesti riittävästi ilman sateitakin ja kenkien riisuminen voi tulla eteen useastikin
Makuja on monia, mutta jos minun pitäisi valita Akkan ja Sarek-massiivin jonkun huipun välillä, niin valitsen kiipeämiskohteeksi ehdottomasti Sarekin. Jos pääsette hyvällä säällä näkemään joltakin Sarektjåkkån huipulta (eikä tarvitse olla noita 2-tonnisia, läntisemmätkin käy hyvin, jopa paremmin kuin Nordtoppen) etelään yli koko Sarekin alueen, niin voin vakuuttaa, että polte päästä alueelle uudelleen tulee olemaan suuri!
Olen kulkenut alueella eri vuosina ristiiin rastiin yhteensä n. 30 pv (tosin en yhtään heinäkuussa), suuren osan laaksoja pitkin, ja nähnyt yhteensä ehkä viitisentoista ihmistä, joista puolenkymmentä tervehdysetäisyydeltä, joten en usko etteikö tuolla saisi olla hyvin rauhassa, valitsipa minkä reitin tahansa Eriävä mielipide Kauheamieshelle: minusta laaksot todella mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Mutta Sarekin pohjoispuolen reitti on hyvä sekin.
Kauheamiehen kanssa samaa mieltä Suottasjjåhkåsta: pari vuotta sitten ylitin sen sadepäivänä joen leveän alueen kohdalta, ja kun en uskaltanut loikkia kiveltä toisella niin vietin jääkylmässä, kohisevana virtaavassa, vyötärönsyvyisessä vedessä rapian vartin etsien jalansijoja vastarannalle. Olin silloin yhden vaellussauvan kanssa liikkeellä, ja toista oli kova ikävä.
Heinäkuussa vettä on todennäköisesti riittävästi ilman sateitakin ja kenkien riisuminen voi tulla eteen useastikin