SAREK!

[diver]

Muistanko oikein että ritsemistä on mahdollista saada kyyti järven yli tarvittaessa.

[akallio]

^Kyllä se ainakin ennen vanhaan oli mahdollista, joku paikallinen yrittäjä kyyditsi kelkalla. Normaaleissa olosuhteissa ei kyllä mielestäni maksa vaivaa, ei siinä nyt kauan nokka tuhise kun hiihtää tasaisen jään yli. Kyytiä odotellessa ja välpätessä menee aikaa kuitenkin siinäkin.

[tumssi]

Moikka. Taas ollaan siinä pisteessä että ois tarkotus lähteä Sarekiin 6 päivää ois aikaa. Reittisuosituksia kaivattaisiin.
Ensin mietittiin suorvasta lähtöä ja ahpparin kiertoa mutta bastavaggen lumivyöryriski kuumottaa.
Oiskos heittää muita reittineuvoja.
Viime vuonna lähdettiin ritsemistä ja hiihdettiin sarekmassiivin ympäri. Noin viikossa lähtien ritsemistä

[Hattu]

Täällä kans sama suunnitelma. Pääsiäisen tienoilla maastoon ja noin yhdeksän päivää aikaa. Vinkkejä otetaan vastaan ja erityisesti kiinnostaa Suorvan padolta reitti tunturiin. Tai toisin päin. Siinä kun kuvittelisi olevan monta huonoa vaihtoehtoa tarjolla ja joku muita parempi myös. Todennäköinen reitti kulkisi Suorvan pado ja Ritsemin väliä, mutta suunta ei ole vielä päätetty. Onkohan joku käyttänyt kelkkakyytiä Ritsemistä Akkastuganin suuntaan?

[Timppa_M]

Sarek on ollut pääsiäissuunnitelmissa täälläkin, nyt vähän arveluttaa täytyykö vaihtaa kohdetta kun lumitilanne on aika heikko, jos ei muutosta tule niin huhtikuun puolivälissä voi olla jo todella huono.
Tarkoitus oli startata Ritsemistä Akkajärven yli ja siitä Sarekin sydämeen.

[Hattu]

Tuo lumen määrä on kyllä aika kriittinen tekijä. Windystä kun katsoo, niin näyttää tuntureilla olevan ihan hyvin lunta. Mikä lie sitten normaali määrä. Onko joku toinen palvelu, josta näkee paremmin paikallisen lumitilanteen?

https://www.windy.com/-Snow-depth-snowc ... ,m:flMagUU

[Tunnelivaeltaja]

SeNorge:n (https://www.senorge.no) kartat ulottuvat myös Ruotsin tunturialueiden puolelle (vasemmasta laidasta Kartvalg-valikosta Snö, ja sitten esim. Snömengde i prosent). Tuon perusteella Sarekin lumimäärät ovat lähellä normaalia. Esim. Sarekin itä- ja eteläpuolella alavilla alueilla lunta on vähän.

Lumen määrää ei tietenkään oikeasti pystytä mittaamaan kilometrin hilassa, Tuo on jonkinlainen kombinaatio lämpötila- ja sadehavaintoja ja hydrologista mallitusta.

[Micke]

Pääsiäisenä pitäisi olla itsekin Sarekissa noin 12 päivää. Windyn mukaan lunta on vähintään tarpeeksi. Lähtö on liki 100% varmuudella Ritsemistä, josta ehkä Kutjauren kautta Sarekin sydämeen. Tai jos oikein hyvä jälki lähtee kulkemaan lähempää Akkaa, niin sitten ehkä siitä.

[Hattu]

Kaverilta tuli just alustava raportti maastosta. Oli kulkenut Suorvasta Ritsemiin Ålkatjin, Ruohtesin ja Sarekin tunturimassiivit kiertäen. Tunturissa oli ollut lunta, mutta meno tunturiin ja paluu sieltä olivat olleet kuin kevään viime lumilla kikkailua. Säätiedotus lupaa onneksi lumisateita alueelle. Toivottavasti tulee reilusti ja sopiviin paikkoihin. Pistän lisää infoa kaverin reissusta kunhan saan tarkemman raportin.

[Hattu]

Kuinka moni teistä käyttää teltoissa tuplakaaria kun hiihtelette Sarekissa? Oletteko saaneet, tai kuulleet jonkun saaneen, telttaa hajalle Sarekin myrskyissä?

[Micke]

En ole käyttänyt tuplakaaria Sarekissa, mutta tapanani on tehdä melkoinen lumilinna teltan ympärille, jos ei sada lunta järjettömästi. Omasta mielestäni lumimuuriin käytetty energia tulee moninverroin takaisin hiljaisemman nukkumaympäristön myötä.

En ole kuullut teltan hajoamisista, mutta olenkin "synkkä Seppo sooloaja", tai kahdestaanhan aina kumppanien kanssa kuljen. EN juuri tunne muita Sarekissä hiihtäneitä.

[Hanu]

Ekalla syyskuun reissulla Sarekiin opiskeeluporukalla Fjällrävenin Akan kaari katkesi tuulesta ja myös kangas repesi. Myöhemmillä reissuilla on Nallo vain kaatunut tuulesta, muttei hajonnut.

[akallio]

Minulla on hajonnut kaari Sarekin myrskyssä. Se tosin hajosi kun pimeässä, myrskyssä ja aika upottavassa lumessa pystytettiin telttaa ja astuin (tai vaimo astui) vahingossa kaaren päälle. Talviteltan kaarisarjan olen kerran uusinut kun oli niin mutkaiseksi vääntynyttä keppiä jo siinä vaiheessa - pitkälti Sarekin myrskyjen johdosta, ehkä vähän siinä oli Kilpparin tuuletkin osallistuneet.

Kriittinen vaihe on pystytys, varsinkin kupolissa/geodeetissa. Sitten kun teltta on pystyssä, kiristetty, liepeet haudattu ja kaikki narut kireäksi viritetty niin kestää kyllä melkein mitä vaan, varsinkin geodeetti. Kerran Sarekin myrskyssä käytin tunnin lumimuurin lapioimiseen. Sattui olemaan myös plussalla ja kostea puhuri käytännössä söi sen muurin aika nopeasti pois. En ole sen jälkeen jaksanut vaivautua, teltta vaan kireälle ja tulpat korvaan.

[hannes]

Sarekissa oli kerran niin kova myrsky, että jouduin nojaamaan teltan seinää tuulta vastaan. Teltta oli halpis, ja sen reissun jälkeen ostin kunnon teltan ja aloin käyttää tuplakaaria niin talvi-kuin kesäteltassa.
Muutaman kerran on varmaan ollut tuplakaarista hyötyä, koska muilla ei ollut kestänyt samalla myrskykelillä.

[diver]

Jonniinmoisia tuulia sarekissa on koettu mutta ei ole teltat eikä kaaret rikkoontuneet.En ole käyttänyt tuplakaaria ja teltat on olleet ns. laatumerkkejä.