Kivi kököt

[Umpihanki]

Tässä malliksi oikein iso kökkö, norjalainen malli.
ruokhtu

Komee !

[NGC223]

Jos nuo kivikasat on rumia niin entäs punatiiliset ok-talot sitten?

Tuulimyllyjähän nuo huiput kaipaavat, mutta ei kannata kun ovat liian kaukana sähkön tarvitsijoista. Observatorioita voisi laittaa, mutta ei kannata kun on liian kosteaa ja pilvistä.

Eli minun puolestani saakoon jäädä nuo kivikasat merkiksi ihmisapinoiden asutuksesta.

[Pirunportti]

Tuulimyllyjähän nuo huiput kaipaavat, mutta ei kannata kun ovat liian kaukana sähkön tarvitsijoista.

Älähän huoli. George todisteli juuri toisessa säikeessä, että siirtokustannus on merkityksetön sähköbusineksessa.

[Korvapuoli]

Tästä aiheesta kirjoitellaan nyt melkein joka keskustelussa, vaikka tämä oma säiekin on ja melkein kymmenen vuotta edellisestä kommentista.
Olen pannut merkille, että kaupungin lähimetsiin on alkanut kertyä samanlaisia kivikasoja kuin Lapin tunturihuipuille. Toisin paikoin vieri vieressä muutaman metrinkin välein. Tuli mieleen, että liekö saanut ideansa pohjoisen vaellusreissuilta. Vaikka olen muutaman kymmenen kertaa tuntureilla käynyt ja kasoja nähnyt ei ole itselle tullut koskaan himoa nostella kiviä toistensa päälle. Luultavasti nämä näkemäni ovat perhelähiretkeläisten aikaansaannoksia. Varmasti kiva leikki lapsestakin asetella kiveä toisen päälle. Tosin isommissa on tarvittu isomman apua. Onhan noissa joissakin myös näköä. Usein kivinen lierihattu huipulla.

[tst]

Itseäni ei ole kivikököt (eikä kullankaivanta, toisen ihmisen vilahtaminen omassa onnelassa tms.) koskaan haitanneet ja auttaahan ne tietynlaisissa paikoissa reitillä pysymiseen, mihin tarkoitukseen niitä on alunperin rakenneltukin eli noissa paikoissa ovat myös turvatekijä. https://aijaa.com/0LXP8t

[omat polut]

Välimerellä könynneenä noita jopa arvostaa, usein maasto niin kivistä ettei tunnistettavaa polkua synny, kartatkin usein vähän mitä sattuu, silloin arvostaa että joku muukin ilmoittaa valinneensa saman reitin.

[Korvapuoli]

Ei mikään turvatekijä keskisuomalaisessa rantametsikössä viiden metrin välein olevat huterat kivikasat, mutta niitä ei tst tarkoittanutkaan.

[OS]

Linkin takaa löytyvässä jutussa myös näihin kivikasoihin liittyvä kommentti:
https://yle.fi/uutiset/3-10997630

– Esimerkiksi Kellostapulin päällinen on käytännössä soralla, kun ihmiset ovat keränneet sinne niitä kivikasojaan. Siinä on kyse luonnosta vieraantumisesta ja siitä, että ei tiedetä esimerkiksi kansallispuiston sääntöjä, Kuru sanoo.

[Metsän Omena]

Erilaisten kivirakennelmien arvo. Ikä-asiaa syvemmin miettiessä herää kysymys siitä missä kohtaa arvotonkin muuttuu arvokkaaksi, jos ollenkaan. Kivilatomuksista esimerkiksi jatulintarhat tai nyt jo rakennussuojeltu Itä-Pasila. Ranskassa oli suojeltu keskiaikainen kivirakenteinen huussinpohja. Lain mukaan moni asia muuttuu suojelluksi viimeistään sata vuotta vanhennuttuaan. Mielestäni pelkkä ikä ei voi olla syy arvokkuuteen. Siihen tarvitaan jotakin muuta.

[Hanu]

Ihan samaa miettinyt. Moni asia on tosi arvokasta, kun on tarpeeksi ikää. Sama nyt valmistettuna, taas tuomittavaa. Kalliomaalaukset, kivikököt, maastoon hylätyt tavarat, autiotuvan seinäkaiverrukset yms.

Samoin hieman ihmettelen purkukuntoisten rakennusten kunnostamista eli käytännössä uudelleen rakentamista.

[Metsän Omena]

^Siinäpä arvoitus: Miksi kaikki nyt vielä jäljellä oleva tuhat vuotta vanha ihmisperäinen on poikkeuksetta ankarasti suojeltu, mutta tuhannen vuoden päästä kaikki tämän hetkinen ei ole?

[omat polut]

Tuhannen vuoden päästä nykyisestä on niin vähän jäljellä, että sitä todennäköisesti vaalitaan lähes yhtä lailla kuin nyt tuhatvuotisia.

[Resupekka]

Tosin ajassamme dokumentoidaan tietoa triljoonakertaisesta verrattuna tuntemaamme tuhannen vuoden takaiseen maailmaan. Se mitä säilytetään tulevaisuudessa, onkin eri asia. Puhumattakaan rakennetusta infrasta.

[OS]

Muinaiset nuotionjäänteetkin ovat arvokkaita arkeologisia löytöjä.

[Normanton]

Itse en kyllä ymmärrä näiden kivikasojen funktiota ja miksi niitä pitää rakennella. Mielestäni se on rinnastettavissa puumerkkeihin laavujen seinissä ja tupien pöydissä. Ihmisellä jokin tarve jättää merkki että minä olin täällä. Jos jokainen kävijä tekisi kivikasan niin kaikki tunturit olisivat täynnä kivikasoja vierivieressä.

Itse en ole kokenut että niitä tarvitaan reitin seuraamiseen, jos reitillä haluaa pysyä niin onhan minulla kartta ja kompassi (ja gps...) ja jos polku on niin heikko että sen seuraamiseen tarvitsee kivikasoja niin siinä vaiheessa siitä polusta ei ole mitään hyötyä ja voi kulkea mistä parhaiten pääsee.

Erikseen sitten jos halutaan tehdä johonkin merkitylle reitille aloittelijoita tukevia merkkejä maastoon missä muu tapa ei onnistu. Mutta silloinkaan se ei ole retkeilijöiden tehtävä alkaa niitä itse rakentamaan tai muuttelemaan, kun pahimmillaan aiheutetaan hämmennystä ja sekaannusta reitistä ja merkeistä.