Minä ymmärrän hyvinkin koska osaan samaistua suuren osaan kulkijoista jotka kenties ovat ensimmäisellä ja viimeisellä lapinvaelluksella. Halutaan jättää jotain muitoa itsestään.Normanton kirjoitti:Itse en kyllä ymmärrä näiden kivikasojen funktiota ja miksi niitä pitää rakennella.
Kivi kököt
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5bd5 ... 78db1415a9
(Taisihan tuossa vielä aiemmin vierähtää jokunen vuosituhat ettei karttaa ja kompassia ollut vielä edes keksitty, eikä sitä myöhemminkään ihan joka kulkijalla ollut taskussa, mutta kauppaa käytiin ja muitakin asioita hoideltiin.)
(Taisihan tuossa vielä aiemmin vierähtää jokunen vuosituhat ettei karttaa ja kompassia ollut vielä edes keksitty, eikä sitä myöhemminkään ihan joka kulkijalla ollut taskussa, mutta kauppaa käytiin ja muitakin asioita hoideltiin.)
Kyllä Siperia opettaa!
Mistähän kaikista kivikasoista tässä säikeessä on vuosien mittaan keskusteltukaan, en jaksa tutkailla... Tunturien huipuille rakennetuista "voitonmerkeistä" en pidä, mutta toisaalta joidenkin tunturien huipuilla on arvokkaita vanhoja rajapyykkejä tms., joten en kyllä lähtisi huippukummelia purkamaankaan. Ja ne Ruijan polun vanhojen kivikasamerkkien hajottamiset olivat täysin tuomittavaa touhua.
Sitten on tämä näkökulma, jonka Normanton nosti esille. Itse vaellan paljon merkittyjen reittien ulkopuolella, mutta toisinaan kuljen myös eritasoisia merkittyjä reittejä pitkin. Kyllä ei ole yksi tai viisi kertaa, kun vähän kuljettu reitti on muuten suurin piirtein seurattavissa, mutta hakkuu, tuore ajoura tai joku muu syy hävittää reitin muutaman sadan metrin matkalla, tai yhdestä reitin mutkasta on kadonnut pari kriittistä reittimerkkiä. Jos olen liikkeellä sillä mielellä että haluan seurata kyseistä reittiä, usein etsin reitin käsiini katoamispaikan jälkeen ja sitten laitan siihen välille juurikin muutaman pienen kivipyykin, tai muuten koetan ohjata seuraavan kulkijan katsomaan oikeaan suuntaan.
Tänä syksynä olen kävellyt asiakseni monia vähän kuljettuja reittejä, joissa kävijöitä on niin vähän että polku on hyvin hento. Vanhat reittimerkit kuitenkin vielä ohjaavat kulkua suurimman osan aikaa, vain paikoin edellä kuvatun tapaisesti hetkeksi kadoten. On aina ilo löytää edellisten kulkijoiden tekemiä merkkejä hankalissa paikoissa, ja itse tosiaan lisäilen tarpeen mukaan myös. Optimitilanne tietysti olisi, että reitillä olisi
a) riittävä huolto ja
b) riittävästi kulkijoita että polku pysyy vahvana.
Näin ei aina ole sellaisillakaan reiteillä, jotka maisemiensa ja luontonsa puolesta sen ansaitsisivat.
Sitten on tämä näkökulma, jonka Normanton nosti esille. Itse vaellan paljon merkittyjen reittien ulkopuolella, mutta toisinaan kuljen myös eritasoisia merkittyjä reittejä pitkin. Kyllä ei ole yksi tai viisi kertaa, kun vähän kuljettu reitti on muuten suurin piirtein seurattavissa, mutta hakkuu, tuore ajoura tai joku muu syy hävittää reitin muutaman sadan metrin matkalla, tai yhdestä reitin mutkasta on kadonnut pari kriittistä reittimerkkiä. Jos olen liikkeellä sillä mielellä että haluan seurata kyseistä reittiä, usein etsin reitin käsiini katoamispaikan jälkeen ja sitten laitan siihen välille juurikin muutaman pienen kivipyykin, tai muuten koetan ohjata seuraavan kulkijan katsomaan oikeaan suuntaan.
Tänä syksynä olen kävellyt asiakseni monia vähän kuljettuja reittejä, joissa kävijöitä on niin vähän että polku on hyvin hento. Vanhat reittimerkit kuitenkin vielä ohjaavat kulkua suurimman osan aikaa, vain paikoin edellä kuvatun tapaisesti hetkeksi kadoten. On aina ilo löytää edellisten kulkijoiden tekemiä merkkejä hankalissa paikoissa, ja itse tosiaan lisäilen tarpeen mukaan myös. Optimitilanne tietysti olisi, että reitillä olisi
a) riittävä huolto ja
b) riittävästi kulkijoita että polku pysyy vahvana.
Näin ei aina ole sellaisillakaan reiteillä, jotka maisemiensa ja luontonsa puolesta sen ansaitsisivat.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
No siis ymmärrän kyllä tämän pointin että ihminen haluaa jättää itsestään merkin että on käynyt täällä, mutta toisaalta tämä on juuri se syy miksi niitä ei saa tehdä. Ensimmäinen kestävän retkeilyn sääntö on "älä jätä itsestäsi mitään jälkeen". Ihan sama asia kun ihmiset kaivertavat nimet tupien pöytään ja laavujen seiniin puukolla. Tarpeeksi moni kun niin tekee niin pöytä ja laavu on pilalla ja tarpeeksi monta kivikasaa niin kansallispuisto alkaa muistuttamaan enemmän jotain kivipuutarhaa kuin erämaata. Etenkin nuo tietyt tunturien laet on ihan täynnä noita kasoja.StefanG kirjoitti:Minä ymmärrän hyvinkin koska osaan samaistua suuren osaan kulkijoista jotka kenties ovat ensimmäisellä ja viimeisellä lapinvaelluksella. Halutaan jättää jotain muitoa itsestään.
Mitä Jouni kirjoitti niin tietyissä paikoissa reittimerkit voivat olla asianmukaisia ja varmasti hyvää tarkoittaen tehty. On paikkoja missä ne ovat ihan hyödyllisiä, mutta edelleen haastaisin että ovatko ne tarpeellisia. No vaikka sovittaisiin että reittimerkit tarpeellisissa paikoissa ovat hyvä asian niin ihmiset kuitenkin innostuvat kokoamaan itse lisää niitä ties mihin ja kohta siellä on merkkejä joka suunnassa. Mihin se polku silloin menee? Miten suunnistat tunturin yli reittimerkkejä seuraten sumussa, kun yhtäkkiä siellä on kymmeniä kivikasoja joka puolella? (aiemmin ketjussa esitetty tilanne)
Ja tosiaan paljon on hyödyllisiä merkkejä historiasta joita ei missään nimessä saa tuhota. Ja tämän takia mitään kasoja ei saa tuhota, kun vahingossa voi tuhota jotain oikeasti merkityksellistä. Mutta eikö sekin ole tuhoamista kun kyseisiin lisätään omia kiviä ja hetken päästä se historiallinen reittimerkki tai kummeli onkin vain kasa kiviä. Tai vieressä on niin isot röykkiöt että ei sitä enää erota maastosta.
Mutta summa summarum omasta mielestäni
- Funktionaaliset (reitti)merkit ovat ok, jos tehty asiallisesti vaikka mielestäni eivät usein tarpeellisia.
- Kummelit, rajapyykit, kolmiomittausmerkit yms sitten asia erikseen ja ovat tietysti ok.
- Kivikasat jotka vain merkkaavat omaa käyntiä paikalla eivät ole ok missään muotoa.
Viittojen, merkkien ja merkintöjen jättäminen luontoon kuuluu vain viranomaisille tai heidän valtuuttamilleen toimijoille. Virallisten viitoitusten tarkoitus ei ole vain ohjata kulkijoita jonnekin, vaan toisinaan myös pysymään jostain muualta pois.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
^Ei niin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Inuksuk
Siitä lähdetään että luonto pidetään koskemattoman näköisenä kun siellä liikutaan. Mikä ihmeen pakko on hinkua harjoittelemaan alueille, joissa ei osata liikkua (=suunnistaa). Menkää vaikka iltarasteille, sieltä löytyy jokaiselle taitonsa mukainen rata. Ja ymmärtäkää ettei sinun kivikasoinesi tarvitse pelastaa eksyviä vaeltajia. Esim. Didnun nuoli jne.Normanton kirjoitti:Itse en kyllä ymmärrä näiden kivikasojen funktiota ja miksi niitä pitää rakennella. Mielestäni se on rinnastettavissa puumerkkeihin laavujen seinissä ja tupien pöydissä. Ihmisellä jokin tarve jättää merkki että minä olin täällä. Jos jokainen kävijä tekisi kivikasan niin kaikki tunturit olisivat täynnä kivikasoja vierivieressä.
Itse en ole kokenut että niitä tarvitaan reitin seuraamiseen, jos reitillä haluaa pysyä niin onhan minulla kartta ja kompassi (ja gps...) ja jos polku on niin heikko että sen seuraamiseen tarvitsee kivikasoja niin siinä vaiheessa siitä polusta ei ole mitään hyötyä ja voi kulkea mistä parhaiten pääsee.
Erikseen sitten jos halutaan tehdä johonkin merkitylle reitille aloittelijoita tukevia merkkejä maastoon missä muu tapa ei onnistu. Mutta silloinkaan se ei ole retkeilijöiden tehtävä alkaa niitä itse rakentamaan tai muuttelemaan, kun pahimmillaan aiheutetaan hämmennystä ja sekaannusta reitistä ja merkeistä.
Kun eksyn, lähden kotiin.
Pekka on tutun "ärtyisä" näiden kivikasojen kanssa mutta siinä aivan oikeassa että ei sinne pitäisi jättää jälkiä kun kuljetaan.Ei kivikasoja eikä kaiverella mitään puukolla mihinkään.Roskat kotiin ja maatuvat piiloon jos ei kompostoria ole paikoilla.
Toistoahan nämä on ja samalla turhia toiveita.
Toistoahan nämä on ja samalla turhia toiveita.
-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-
Jokaisesta askeleesta jää jälki, ja useammasta jopa polku.amatööri kirjoitti:Pekka on tutun "ärtyisä" näiden kivikasojen kanssa mutta siinä aivan oikeassa että ei sinne pitäisi jättää jälkiä kun kuljetaan.Ei kivikasoja eikä kaiverella mitään puukolla mihinkään.Roskat kotiin ja maatuvat piiloon jos ei kompostoria ole paikoilla.
Toistoahan nämä on ja samalla turhia toiveita.
Vaikka olisin väärässä, niin olen silti oikeassa.
Osa yhdellä retkellä näkemästäni opastaulusta:
Edit: Tässä oli alun perin kuva kärpästä, joka kävelee "käsillään" ja kysyy, miten ihmeessä voi liikkua jälkiä jättämättä. Kun myöhemmin osuin sattumalta nettisivulle, jolla oli kovin saman oloisia piirroksia ja löysin sieltä tuon jälkiä jättämättä -piirroksenkin, korvaan ottamani kuvan linkillä piirtäjän sivulle:
http://www.seppo.net/piirrokset/display ... 5&pid=1027
Edit: Tässä oli alun perin kuva kärpästä, joka kävelee "käsillään" ja kysyy, miten ihmeessä voi liikkua jälkiä jättämättä. Kun myöhemmin osuin sattumalta nettisivulle, jolla oli kovin saman oloisia piirroksia ja löysin sieltä tuon jälkiä jättämättä -piirroksenkin, korvaan ottamani kuvan linkillä piirtäjän sivulle:
http://www.seppo.net/piirrokset/display ... 5&pid=1027
Viimeksi muokannut tiku, 30 Joulu 2020 02:19. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Totta kai jää jälki,toiset jäljet katoaa heti,toiset hetken päästä ja jotkut ei koskaan.Mutta polun varressakaan ei tarvita energiapatukoiden kääreitä,tupakan tumppeja,appelsiinin kuoria,ei puukolla tehtyjä kaiverruksia rakenteissa,ei uusia kivikasoja,ei tuulessa lepattavia paskapapereita,ei peltipurkkeja.Eikä mielellään sellaisia kulkijoita joilla on vain oikeuksia eikä velvollisuuksia.Harda1 kirjoitti:Jokaisesta askeleesta jää jälki, ja useammasta jopa polku.amatööri kirjoitti:Pekka on tutun "ärtyisä" näiden kivikasojen kanssa mutta siinä aivan oikeassa että ei sinne pitäisi jättää jälkiä kun kuljetaan.Ei kivikasoja eikä kaiverella mitään puukolla mihinkään.Roskat kotiin ja maatuvat piiloon jos ei kompostoria ole paikoilla.
Toistoahan nämä on ja samalla turhia toiveita.
-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-
Kivikököt liittyvät hiukan tähänkin viestiin.
Pitkässä paikoittan erittäin syvässä vesistöön liittyvässä järvessä rantoja kiertäessä huomasimme vastarannan ikipetäjässä kirveellä veistetyn pilkan. Vähän ajan kuljettuamme huomasimme samanlaisen myös pilkan omalla puolellamme.
Lähellä oli hyvä yöpymispaikka, joten yövyimme siinä, yöllä ihmettelin porotokan ääntelyä pitkin valoisaa yötä ja noustuani katsomaan mistä oikein oli kyse, niin huomasin että porot kahlasivat juuri niiden merkittyjen paikkojen kohdalta järven yli. Aamulla päätimme myyöskin mennä samasta kohtaa, päästäksemme nopeammin majapaikkaamme ja yllätys oli melkoinen, kun vesi oli sateidenkin jälkeen noin 0,6 - 0,8 metriä korkealla, vaikka kymmenkunta metriä suuntaansa se syveni jo metritolkulla. Kartoistaan ei ole löytynyt sitä kahluupaikkaa.
Pilkat olivat tosi vanhoja, osittain umpeenkasvaneita ja niitä olivat paikalliset vahvistaneet valkoisella maalilla.
Olisiko minun pitänyt tervata ne? Sehän olisi vastannut näitä ikiaikaisia kivisiä reittimerkkien tuhoamista.
Pitkässä paikoittan erittäin syvässä vesistöön liittyvässä järvessä rantoja kiertäessä huomasimme vastarannan ikipetäjässä kirveellä veistetyn pilkan. Vähän ajan kuljettuamme huomasimme samanlaisen myös pilkan omalla puolellamme.
Lähellä oli hyvä yöpymispaikka, joten yövyimme siinä, yöllä ihmettelin porotokan ääntelyä pitkin valoisaa yötä ja noustuani katsomaan mistä oikein oli kyse, niin huomasin että porot kahlasivat juuri niiden merkittyjen paikkojen kohdalta järven yli. Aamulla päätimme myyöskin mennä samasta kohtaa, päästäksemme nopeammin majapaikkaamme ja yllätys oli melkoinen, kun vesi oli sateidenkin jälkeen noin 0,6 - 0,8 metriä korkealla, vaikka kymmenkunta metriä suuntaansa se syveni jo metritolkulla. Kartoistaan ei ole löytynyt sitä kahluupaikkaa.
Pilkat olivat tosi vanhoja, osittain umpeenkasvaneita ja niitä olivat paikalliset vahvistaneet valkoisella maalilla.
Olisiko minun pitänyt tervata ne? Sehän olisi vastannut näitä ikiaikaisia kivisiä reittimerkkien tuhoamista.
^
Ei ainakaan mun mielestä...jos sillä nyt on mitään merkitystä.Tuollaiset on ns.hyötykäyttöön tehtyjä.Eri asia kun porukat kasaa kiviä huvikseen,"minä kun muutkin,minäkin olin täällä" tyyliin.
Ei ole tapana kasata eikä purkaa kivikökköjä tai vastaavaa ja yritän muutenkin olla niin ettei kukaan huomaa että tässä on joku ollut/mennyt.Mikä ei tarkoita että luikin karkuun jos joku tulee jossain vastaan,mukava vaihtaa muutama sana.
Ei ainakaan mun mielestä...jos sillä nyt on mitään merkitystä.Tuollaiset on ns.hyötykäyttöön tehtyjä.Eri asia kun porukat kasaa kiviä huvikseen,"minä kun muutkin,minäkin olin täällä" tyyliin.
Ei ole tapana kasata eikä purkaa kivikökköjä tai vastaavaa ja yritän muutenkin olla niin ettei kukaan huomaa että tässä on joku ollut/mennyt.Mikä ei tarkoita että luikin karkuun jos joku tulee jossain vastaan,mukava vaihtaa muutama sana.
-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-