Saamenkielistä sanastoa

[tst]

^Kiitos tiedosta! Omasta kirjastosta nimelläsi näkyy löytyvän kolme kirjaa. Tuo on lainattuna 9.7. asti, olisin varannut mutta täytyy pyytää ensin salasana kirjastosta. Ps. Tuon kirjan kohdalla on maininta 'arvoteos, käsiteltävä varovasti'.

[tst]

Keikkaa suunnitteilla ja mahdollinen leiripaikka löytyikin. Ettei nyt ihan käärmeenpesään tuppaudu niin mitä tarkoittaa Luspesuolo? Suolo on saari, mutta mitä tarkoittaa luspe?

[seppo]

^Luspe ~ luusua, koskenniska

[tst]

^Kiitos taas! Karttakuvasta zoomailemalla tuota koskea ei näy, mutta juuri sellaista virtaa haettiinkin joten lupaava paikka. Galdak - sanan sainkin käännettyä ja se viittaa tukinuittoon. Lähijärvi on Silbak..., joten käännöksestä ymmärtäisin siinä olevan kirkasta vettä tai olisiko sitten löydetty hopeaa. EDIT Munkkejakin tuolla on pyörinyt, käännytystöissäkö lienevät hääränneet vaiko mahdollisen hopean perässä?

[Topi]

Onko Vongoivan kupeella sijaitsevalle Pirravatselmalle (yhdyssana?) suomennosta? Pirravatselman lavakin löytyy Vuotsosta. Etsin netistsä turhaan.

[tiku]

Birra pohjoissaameksi tai pirrâ inarinsaameksi on nettisanakirjojen mukaan ympäri, ympärillä, ympäriltä; jostakin asiasta, jotakin koskien. Mutta mikä se on tuo vatselma?

[tiku]

Tupla poistettu

[peurakorva]

Vázzit = kävellä

Onko siellä kävelty tokkaa ympäri tai jotain muuta?

[Ikihippi]

Kauan kauan sitten satuin juuri Pirravatselman merkitystä kysymään edesmenneeltä kielimieheltä Martti Montoselta, Lapinkorven kuvaajalta. Viiden vuosikymmenen takaisissa kartoissa nimi taisi olla Pirravaatselma. Montosen mukaan nuo Saariselän paikannimet ovat usein muinaisen metsäsaamen ja Perä-Pohjolan sekakieltä, esim. tässä hiukan suomettunutta Kemin Lappia. Nuo mainiot maastonkuvaukset: tieva, morosto, rova, niva, kuolpuna jne. ovat sellaista saamelaisperäistä Suomea eikä se Saame välttämättä tarkasti nyt elävien kieltä. Ja Pirravaatselma oli pyöreä tietynsorttinen vaara, ihan eilisentarkasti en enää muista. Vaatselma, vadda, kielas, rikasta ja tarkkaa on pohjoisen kieli. Noin sivumennen, aina pikkuisen ihmettelen, kun nykyään suomi-äidinkieliset kirjoittelevat retkikertomusten luonnonkuvauksia Englanniksi. Mitä on kuolpuna englanniksi?

[Topi]

Kiitos vastauksista. Useinmitenhän karttanimet ovat syntyneet suoraan maastosta, mutta toisinaan niiden takana on jokin vanha, unhoon jäänyt tapahtuma tms. jota ei enää pystytä selvittämään.

[Ikihippi]

Juu totta. Esimerkiksi Huuhkajanpäänpaistaman nimen syntytapahtumasta lukisin mielelläni silminnäkijän kertomuksen. No, pitää vain sulkea silmät ja ryhtyä kuvittelemaan vähän pieleen mennyttä metsästysreissua.

[omat polut]

^Voihan tuossa maastonmuotokin muistuttaa huuhkajanpäätä tai jospa siellä on asustanut huuhkain ja sen pää siellä näkynyt, "paistanut".

[Metsän Omena]

Juu totta. Esimerkiksi Huuhkajanpäänpaistaman nimen syntytapahtumasta lukisin mielelläni silminnäkijän kertomuksen. No, pitää vain sulkea silmät ja ryhtyä kuvittelemaan vähän pieleen mennyttä metsästysreissua.

Joskus näitä selvittelin. Huuhkajan Jussilta paloi niillämain lakki. Osa karttojen paikannimistä juontaa siihen milloin ja keneltä on satuttu kysymään. Silloin yksittäiset tapahtumat ovat päätyneet nimiksi. Esimerkiksi Vellinsärpimä. 1930 luvulla Pokka-Arviiti haki pulajauhoja Venäjältä ja palatessaan kohtasi Kivipään rinteessä poromiehiä. Keittivät siinä heti vellin. - Saamenkielinen nimistö vanhempaa ja osuvampaa.

[tiku]

Toisesta ketjusta:

Sinä se jaksat muotkata (tai taivaltaa, joka meillä päin ennen tarkoitti samaa).

Tuosta tuli mieleen viimeaikainen radio-ohjelma, jossa ruodittiin eri kieliä, ja yksi huomio siinä oli suomen ja saamen kielten välinen vokaalimuuntuma a <-> uo. Eli muotka olisi matka eli taival, ja karttanimistössä muita vastaavia ovat esim. suolo - saari ja buollan - palo. Ehkä suomalaiset ja saamelaiset ovat antaneet toisilleen kielennimet suomi ja saame?

[OS]

^ Suolo- eli Suoli- eli Saarijärviä löytyy Suomesta useita.