Saamenkielistä sanastoa

[seppo]

Juu, kirja on Pekka Sammallahden Sámi - suoma - sámi sátnegirji. Girgegiisá 1993

[Appis]

Facebookissa on tällainen

Leena opettelee kanssasi saamea

https://www.facebook.com/Lenaopettelee
Leena opettelee kanssasi saamea

aika kiva tapa joka päivä opetella muutama sana.

[OS]

Täältä löytyy monenlaista kiinnostavaa kieliasiaa, myös saamenkieltä koskevaa.

[tinder]

Ja oaivi on sitten vastaavasti naalinpesäjoenpää?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 29&lang=fi

johgeaš lienee johka-sanan genetiivi?

Johka-sanan genetiivi-akkusatiivi on joga.
Johgeaš- sanassa se geaš käsittääkseni tarkoittaa joen päätä (siis kohtaa josta joki alkaa)

kuten tässä gaš http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi
se tarkoittanee rotkon eli Ávžin päätä (siis alku- tai loppukohtaa) > Rotkonpäänpää (=Rotkonpäänlaki).

[Tämä ei ehkä ole faktaa vaan kotitekoista fiktiosaamea]

[tyy]

Ja oaivi on sitten vastaavasti naalinpesäjoenpää?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 29&lang=fi

johgeaš lienee johka-sanan genetiivi?

Johka-sanan genetiivi-akkusatiivi on joga.
Johgeaš- sanassa se geaš käsittääkseni tarkoittaa joen päätä (siis kohtaa josta joki alkaa)

kuten tässä gaš http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi
se tarkoittanee rotkon eli Ávžin päätä (siis alku- tai loppukohtaa) > Rotkonpäänpää (=Rotkonpäänlaki).

[Tämä ei ehkä ole faktaa vaan kotitekoista fiktiosaamea]

Kuulostaa loogiselta. Mutta nyt en enää tiedä miten tuo voitataisiin suomentaa

Vissiin parempi kun ainakaan mie en yritä. Ehkäö on paree, jos ei ollenkaan suomenna.

[johttimo]

Toivottavasti en vie teiltä keksimisen riemua, mutta Ilmari Mattus on koonnut pohjoisimman Lapin paikannimistöt. Linkkien takaa löytyy vastauksia Utsjoen paikannimistöä ja Itä-Inarin paikannimistöä

[tyy]

Toivottavasti en vie teiltä keksimisen riemua, mutta Ilmari Mattus on koonnut pohjoisimman Lapin paikannimistöt. Linkkien takaa löytyy vastauksia Utsjoen paikannimistöä ja Itä-Inarin paikannimistöä

Kappas. Tuo on itse asiassa tuttu, mutta olin sen unohtanut

Kiitos

[Peurat]

Itä-Inarin paikannimistöä löytyy myös kansiin sidottuna.
On metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja : Sarja A 186. ( Ilmari Mattus )
Julkaistu 2010 ja löytyy esim. Inarin Siidasta, maksoi 20 rahaa.

[tyy]

Mattuksen mukaan Njálabiedjojohgeašoaivi voitaisiin suomentaa "Naaliluolajoenlatvanpää".



Parempi jättää vaan kartoissakin alkukieliseen asuunsa.

[tst]

Kielikurssi kiinnostaa

Sama juttu. On alkunut yhä enemmän ja enemmän kiinnostaa saamenkielen alkeiden hallitseminen.

Sama juttu täälläkin. Reissua suunnitellessa löysin kalastusmielessä mielenkiintoisen järven, mutta toivottavasti sen nimi ei viittaa haukeen. Yritin kääntää nettisanakirjoilla vaan eipä kääntynyt. Mitä Guovddelisjavrre mahtaa tarkoittaa?

[seppo]

Algussa: guovddáš = keskellä ; guovddáš = keskus, keskusta, keskipiste ; guovdẹlaš = keskellä ; guovdẹlis = keskempänä, keskempää

Keskimmäinen järvi?

[tst]

Sepolle taas kiitoksia! Suattaapi ollakkii ja varmaan onkin. Tässä tapauksessa järviä on kuitenkin jokunen, onneksi sana ei ole kuitenkaan hauki. Mikä lie kaivertanut isot urat maaperän peruskallioon Abmon kohdalla? https://kso.etjanster.lantmateriet.se/? ... rto_noauth

[Pepi]

Vaikuttaa tarkoittavan "välijärveä". Pitkän järven ja järvijonon eli reittivesien välissä.

Tähän tapaan samankantaista nimeä näytään käytettävän muuallakin.

[tst]

Hyvinkin voi olla kuten Pepi kirjoitti. Tunturisaamelaiset ovat päässeet vettä pitkin vaikka kesäksi Arjeplogiin humputtelemaan tuon välijärven kautta. Nykyisinkin tuota Piteåjoen reittiä käytetään melontaan eli lähtöpaikkana lähdejärvet Norjan rajan tuntumassa ja siitä ainakin Örnvikiin asti. Kerran kuulin tuolla, että olikohan hollantilainen pariskunta joka oli lähtenyt Örnvikistä kanooteilla alaspäin. Abmofalletia ennen on muutama virta ja yksi koskikin, mutta nämä, kuulema ensikertalaiset, olivat laskeneet vahingossa Abmoon. Kartalla tuossa kohtaa on ulkomuistista putouskorkeutta 12 m, mutta jossain on ollut maininta että se niskan jälkeinen varsinainen tiputus olisi 17 m. Niin tai näin niin karvat nousee pystyyn kun tuossa niskalla ajattelee sitä. Olivat selvinneet hengissä, mutta kertoja oli ollut pelastamassa heitä alempaa koskesta kun olivat pyörineet siellä. Siitä hekolla sairaalaan.

[AnttiH]

Allekirjoittaneen ja Pekka Sammallahden kirjoittamassa kirjassa Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta löytyy liitteenä "Pohjoissaamen karttasanastoa" sekä lista kartoissa käytettävää pohjoissaamenkielistä sanastoa ja niiden merkityksiä sekä nimiesimerkkejä.