kokemuksia packraftingista

[tst]

^Oikea Onassis, joo. Kun halavalla saa niin on iskun paikka. Pakkohan tuollainen mukana kannettava lulla on hommata jotta selviää erään kosken loppuliu'un matalan pakan salaisuus, eli nappaako hyppäävä taimen vai onko sama tilanne kuin haukkuvalla koiralla josta sanotaan ettei se pure. Hyppypaikka on sen verran kaukana ettei sitä tavoita painavalla lusikallakaan. Pitää yrittää kuitenkin ammentaa tietoa tuon vetskarin eli cargo flyn kestävyydestä sekä vedenpitävyydestä ja valkata sellaisella varustettu tai normilulla.

[Daddy]

Onko kellään kokemusta näistä spalv:n crafteista?


https://www.splav.ru/catalog/snaryazhen ... keboat-w1/

[jatta]

millainen packrafti sopisi aloittelijalle? onko kokemuksia melomon microkaftista ja tuosta extra long mallista?

[Esuli]

Minulla on soolokäytössä Adventure 2 otin etupenkin pois, on tilaa ja mahtuu pyörä kyytiin.
Hyvä meloa ja vakaa järvillä.

[LauriA]

Samalla voisitte avata hieman tuota kantosysteemiä. Vai kunka monta km sitä pidätte selässä / reissu? Hieman kiinnostunut aiheesta mutta selkä ratkaisee

[akallio]

Yleensä reissut koittaa tehdä niin, että liikutaan lähinnä meloen. Siksi me kannetaan lauttoja useimmiten selkään tulevilla isoilla Ortliebin kuivasäkeillä. Niihin on helppo heittää kamat sisään ja toisaalta ne on helppo rullata veneeseen mukaan. Kantomukavuus ei ole toki hyvä, koska kyseessä ei ole rinkka. Kantomatkat ovat muutaman kilometrin luokkaa korkeintaan. Pyörällä on tehty toki pidempiä osuuksia säkki selässä.

Jos tarvitsee kantaa enemmän, niin sitten lautta pakataan rinkkaan. Esimerkiksi Vätsärissä meillä oli kevyet rinkat (Bergans Helium), jotka mahtuvat tyhjänä lautan ponttooniin. Lautta kiinnitettiin rinkan ulkopuolelle, eli tälläkään tavalla kantomukavuus ei ole vielä paras mahdollinen, mutta toisaalta vaihdokset ovat nopeita ja selviää pienellä rinkalla. Ja pienikin rinkka on kuitenkin oikea kantolaite ja paljon parempi kuin viilekkeellinen säkki. Siirtymät olivat enimmillään 5 kilometrin luokkaa ja ne menivät sujuvasti.

Jos reissulla pitäisi kantaa lauttaa täysiä päivämatkoja (20 km), niin sitten ottaisin ehkä kaapista sadan litran rinkan, jonne saanee mahtumaan veneen ja kevyet vaellusvarusteet sisälle, niin että painopiste on hyvässä paikassa ja tietysti ison rinkan kanto-ominaisuudet käytössä.

[LauriA]

^Toivottavasti joskus joku meloja osuu retkellä kohdalle ja pääsisi läheltä näkemään ko. touhua ja minkälaisella varustuksella menevät. Juutuubista ei aina selviä aivan kaikkea ja asiat jäävät hieman oletustasolle. Ehkä tuo 5km yliraskaalla repulla vielä voisin kulkea. Jollain olen nähnyt myös jonkin sortin kärryn mutta kun tavaraa alkaa olemaan, niin painokin lisääntyy "exponentiaalisesti".

[akallio]

Tosiasia on, että tavallinen reppulautta on vielä vähän liian painava, jotta ajatus vaelluksen ja melomisen saumattomasta yhdistämisestä toteutuisi täydessä mitassa. Painoa tulee se nelisen kiloa tai vähän alle (kun laskee kaikki tarvikkeet). Kevyt versio menee kolmeen kiloon, joka alkaa olla jo aika hyvä, tavallaan yksi ylimääräinen raskas teltta. Ultrakevyt menee kahteen kiloon, mutta sellaisella lähinnä ylitetään vesistöjä, ei enää harrasteta melontaa. Jos kulkee kaksikolla, niin sitten saa kahteen kiloon per nuppi jo aika melottavan kokonaisuuden.

[hummelo]

Viitisen vuotta olen retkeillyt koiran kanssa Alpackaraftin Explorerilla. Olen etsinyt reittejä, joissa melonta ja jalanvaellus jakaantuisivat noin puoliksi. Normaali viikon rinkkani painaa 20-25 kiloa, packraftin kanssa sitten 25-30kiloa. Vanhemmalle kulkijalle mukava päivämatka meloa on kelistä ja vesistöstä riippuen 20-25 km ja vastaavasti rinkan kantamiselle 15-20 km. Mukavimpia ovat ympyräreitit vedenjakaja-alueilla pieniä jokia käyttäen ilman isompia järvenselkiä. Välillä saa nousta kiertämään poroaitoja tai kaatuneita puita, joskus koskipaikkoja. Kävelyosuuksille etsii mielellään jonkunlaisia polkuja tai kohtuudella kuljettavaa maastonkohtaa. Packraft-vaellus antaa tilaisuuden katsella paikkoja ja maisemia, esim. soita eri perspektiivistä. Onnistuneimmat retket ovat olleet keväisin suht korkealla vedellä, kesäkuun alkupuolella. Nyt keväälle on mielessä lenkki Kemijoelle, sen latvahaaroille, Pihtijoelle ja Jaurulle; joku ympyrä siellä.
Tarvittavia varusteita on monenlaisia, helposti ovat löytyneet itselleni sopivat. Melontaan tarvittavat välineeni painavat 6-7 kiloa. Käytössä on ollut 100-litrainen vedenpitävä rinkka (Exped), johon mahtuvat melkein kaikki tavarat sisälle. Mela, liivit ja makuualusta ehkä ulkopuolella. Nyt kun koira ei enää kulje mukana ajattelin selvitä pienemmällä painolla ja 80-litraisella repulla (SeekOutside).

[Raato]

Tuollahan Vätsärin Kairacrossissa viime kesänä vedettiin max 300km/5vrk packraft/vaellusvarusteilla. Tuohon ei tartte päästä, mutta hitaammatkin porukat teki hienoja suorituksia. Numerolappu päällä kehitys ja innovointi on yleensä hyvin tehokasta, kilpailutilanteessa oppimisen motivaatio on huipussaan joten packraftin käyttö ja varsinkin pakkaamisen ja täytön opit meni ihan uusiksi.

[LauriA]

Löytypä tuollainenkin info. No pitääpä ihmetellä joskus
https://avotunturit.fi/packraft/

[hummelo]

Kävin viime viikolla keväisen packraft-vaellukseni, joka kuitenkin keskeytyi odottamattomaan tapahtumaan. Meloin illalla yöpymispaikalle, vedin lautan maihin ja käänsin sen täytettynä ylösalaisin sekä köytin puuhun kiinni. Alle nakkasin pelastusliivit ja melan. Teltan pystytin jyrkkäreunaisen rannan takia vajaan sadan metrin päähän rantautumispaikasta. Yön nukuin rauhassa teltassa. Aamulla leirin purettuani kävelin lautalle. Se oli kuitenkin riekaleina, ponttooni poikki, istuin irti ja pohjapatja viilletty rikki. Erityisiä jälkiä ympärillä ei ollut. Kaksi mahdollisuutta: ilkivaltaa tai karhu. Jälkimmäinen lienee totta, koska alueella ei yleensä liiku ihmisiä eikä se ole osa mitään reittiä. Eli karhu oli tullut vettä pitkin ja leikkinyt lautan kanssa tai hakenut syötävää. Kynsien käsittelyssä lautasta tuli entinen ja sain kävellä kiertoteitä ihmisten ilmoille. Onneksi en ollut saaressa. Edellisenä iltana näin kaukaa kahden otuksen meiskaavan järvessä.

[tst]

Koitapa saada vakuutuksen piikkiin (kaiketi koti-sellaisen). Itse en epäile, mutta mielenkiintoista olisi tietää kuinka rahakirstun vartijat suhtautuvat karhu olettamaan.

[akallio]

On kyllä hurja juttu! Maailmalta on vastaavia kuullut, mutta Suomessa ei ole tainnut aikaisemmin tapahtua. Karhuilla taitaa olla taipumus tutkia ja penkoa ja rikkoa kaikkea ympäristöstä erottuvaa.

[Janne Pyykkö]

Kävin viime viikolla keväisen packraft-vaellukseni, joka kuitenkin keskeytyi odottamattomaan tapahtumaan .. Aamulla leirin purettuani kävelin lautalle. Se oli kuitenkin riekaleina, ponttooni poikki, istuin irti ja pohjapatja viilletty rikki. Erityisiä jälkiä ympärillä ei ollut. Kaksi mahdollisuutta: ilkivaltaa tai karhu. Jälkimmäinen lienee totta .. Edellisenä iltana näin kaukaa kahden otuksen meiskaavan järvessä.

Tämä kertomus menee sillä lailla ihon alle, että ryhdyin miettimään, miten minä säilytän kanoottia Lapissa yön yli. Vastaus: Kanootti on käännetty alassuin ja veden lähistöllä, alla melat, melontaliivi ja kanoottikärryt. Myös minun kanootti on kumia, joskin paksumpaa kumia kuin packraft, mutta kaipa senkin karhu voi puhkoa? Jatkokysymys: mikä oli packraftin väri? (Mun kumikanootin pohja on musta.)

Mietin tässä, että vaikka todennäköisyys tälle onnettomuudelle on pieni, miten siitä voisi tehdä vieläkin pienemmän?