Leipä pieneen tilaan

[Pepi]

Eipä ollut ylhäisten näkkäri yhtä hyvää kuin ennen tuotantolinjan muutosta.Oli jotenkin hötömpää kuin aikaisemmin ja vielä hintakin noussut. Reissu näkkärit vaihtuu meidän pirtissä johonkin toiseen merkkiin.

Koekorkkasin juuri pikkupaketin tätä uutta "Ylhäisten leipää". Jo pakettia avatessa nenään tullut tuoksu kertoi, että ihan eri tavaraa on. Suutuntuma ei ollut ollenkaan tutun jämäkkä, vaikka näkkileiväksi tukevan oloista onkin. Maku paljasti, että vanha taikinajuuri on epäilemättä hukattu. Tai resepti. Ja sama vika kuin viimeisissä "alkuperäisissä" Ylhäisten leivissäkin: kumina puuttuu. Se olisi kuivassa leivässä ihan välttämätöntä.

[hannes]

Linkosuon varrasleipä maistuu minusta hyvälle. On siinä kuminaakin, muttei onneksi häiritsevästi. Minulle mieluummin ilman kuminaa!

[Pepi]

Varrasleipä on hyvää, mutta aika huonoa pakata reissuun. Kauppaketjujen hyllyssä on usein rinnakkain samaa tavaraa kuminalla ja ilman: toinen valmistajan ja toinen kaupan merkillä. Ainakin joskus Linkosuo oli kuminalla ja Pirkka ilman, Rainbow kuminalla ja jokin toinen vieressä ilman. Joo, kyllä sitä kuminaa saisi hiukan rohkeamminkin olla. Kun se kuulemma juuri Suomessa on niin laadukastakin.

Alkuperäisessä Ylhäisten leivässä oli kuminaa. Oliko se joskus 1980-luvulla, kun huomasin sen rinnalle ilmestyneen paketteja, joissa oli iso lätkä "ilman kuminaa". Sitten, kun Vaasa peri merkin, kuminan käyttökin loppui. Joillakin seesamin siemenillä ne kyllä prosessilinjastoansa tahrivat.

[Korvapuoli]

Se on tuo kuminan maku kuten muutkin tottumuksesta kiinni. Joskus muinaisuudessa olen sitä sisältävää näkkäriä maistanut ja luultavasti jopa syönytkin. En kuitenkaan mieltynyt niin, että kaipaisin.
Samoin jossain kekkereissä on isäntä tai emäntä ylpeänä esitellyt kokin taitojensa tuloksia, mutta aina ei ole selvinnyt mikä siinä on niin erinomaista. Varmasti toisinkin päin. Kaikki ei pidä samoista mauista, kuten ei asioistakaan. Tottumuksella tai niiden puutteella niihin on osuutensa.

[Heikki]

Viisikymmenluvun loppupuolella olin vuoden maatalousharjoittelija Salon läheisyydessä. Tällä maatilalla harjoitettiin kuminan viljelyä ja kaikki sato meni tietysti Ylhäisten leipomolle. Tehtaalta tuli aina sopivin välein tuhtia kuminalla maustettua näkkileipää. Miellyin tuohon makuun sen vuoden aikana, mutta en muista ko. leipää paljonkaan jälkeenpäin syöneeni. Olisikohan ollut saantovaikeuksia, tai muuten maailma vieroitti. Muistiini on jäänyt, että kumina oli siihen aikaan melko ylivoimainen rahanlähde muihin viljelykasveihin verrattuna. Nykyäänhän kuminaa menee ulkomaille niin paljon kuin sitä saa kasvatettua ja meille syötetään seesaminsiemeniä.

[PeteBee]

Mä ihastuin Myllyn leivän Kyrösjärven Kippari näkkäriin. Tosin siinä(kään) ei ole kuminaa mutta muuten mukava maku ja sopivan järeetä.

[lumipyry]

Ylhäisen näkkäristä sama huomio kuin pepillä.
Ei vedä vertoja sille mitä se oli ennen ja hintakin taitaa olla korkeampi.
Täytyy etsiä uusi tuote.

[Mustola]

Oma tekemääni juureen leivottua ruisleipää otan evääksi. Ehkä limppuakin, mutta taidan tehdä ohuita leipiä jotka kuivataan. Normi leivän lisäksi vielä verileipää.
Pohjoispohjalaisena ymmärrän verileivän päälle. Se maistuu sellaisenaankin mutta paloiksi sipullettuna ja veden, sipulin ja kuivapotun kaa saa melekosen ruokasaa "punaspaistia".
Verileipääkin saa itse rehtyä ja jos ei leipominen nappaa saa ainakin pohjanmaan kaupoista.
Tavallisista ruisleivän kuivista kannikoista saa melekosen tukevaa evästä kun tekee tuolla punaspaistia reseptillä "leipäressun". Kunnon voisilmän kaa vetää napaan, jaksaa talsia..