Makuupussin kostuminen ja sen ehkäiseminen

[vetta]

Aleksander Gammen (http://areena.yle.fi/tv/2173038) kolmen kuukauden retkellä etelänavalla näytti makuupussin kuivattaminen olevan helppoa: sitaisi sen vain ahkion päälle sellaisenaan, ilman mitään suojaa. Toimisi kuivana pakkaspäivänä varmaan täälläkin.

[Korpijaakko]

Aleksander Gammen (http://areena.yle.fi/tv/2173038) kolmen kuukauden retkellä etelänavalla näytti makuupussin kuivattaminen olevan helppoa: sitaisi sen vain ahkion päälle sellaisenaan, ilman mitään suojaa. Toimisi kuivana pakkaspäivänä varmaan täälläkin.

Toimii kuivassa ilmassa varsinkin jos aurinko paistaa. Aina vaan ei ole kuiva ilma tai aurinko paista. Joskus olen kesällä jopa pyöritellyt tunturissa makuupussin rinkan päälle tuulettumaan.

Gammella muuten oli kyllä suojapussi makarilleen. Tuolla ei makarit varmaan edes kovin pahasti kostu kun ilma on niin kuivaa ja aurinko lämmittää telttaa huomattavasti jos sää vaan on yhtään parempi.

Pystyisikö joku vääntämään fysiikkaa huonosti hallitsevalle ihan simppelin perussäännön rautalangasta?
- -
Vai onko mitään simppeliä perussääntöä mahdoton sanoa, kun kastepisteen muodostuminen on niin monen tekijän yhteissumma

Valitettavasti vastasit itse kysymykseesi. Muuttujia on liikaa, mutta ole oikeilla jäljillä siinä, että paremmin kosteutta kestävän eristeen kannattaa olla lähempänä kastepistettä, siksi yleensä untuvapussi ja sisempänä ja kuitu päällimmäisenä jos sellaisella yhdistelmällä mennään. Karkeasti tuntuisi, että sopivan kuitupusin pitää olla yli puolet untuvapussin painosta, jotta homma toimii. Eli esim. 1,5kg untuvapussin päälle 900-1000g kuitupussi. lähes 2kg untuvapussin päälle 1,5kg kuitu. Tämä siis peukalotuntumalla omalta kohdaltani.

[akallio]

Pystyisikö joku vääntämään fysiikkaa huonosti hallitsevalle ihan simppelin perussäännön rautalangasta? Olenko käsittänyt oikein, että kun makuupussin ulkopuolella on huomattavasti pussin sisusta kylmempi (ja näin huonommin kosteutta "vastaanottava") ilma, kosteus kumminkin tiivistyy aina enimmäkseen ulommaisiin kerroksiin ? Eli jos käyttää vaikka kahta pussia, niin sisempänä kannattaa käyttää sitä, jonka haluaa pysyvän kuivana?
Vai onko mitään simppeliä perussääntöä mahdoton sanoa, kun kastepisteen muodostuminen on niin monen tekijän yhteissumma

Kun kostea ilma pussin sisältä kulkee kerrosten läpi, niin se jäähtyy ja jossain vaiheessa alkaa tiivistymään vedeksi. Tähän vaikuttaa lähtökosteus, ilman kulkunopeus, pussien eristävyys ja ulkolämpötila, ainakin. Mitään teoreettista perussääntöä ei pysty sanomaan. En tiedä voiko käytännön kokemuksen pohjalta näin tehdä - oman kokemuksen pohjalta en ainakaan osaa.

Jos haluaa, että kosteus tiivistyy kuitupussiin, niin ainoa varma temppu on valita paksu kuitupussi ja ohut untuvapussi. Silloin kastepiste osuu suuremmalla todennäköisyydellä kuitupussin kohdalle.

Itse vähän ajattelen niin, että edellä mainitusta syystä hyvä kuitupussin koko on 1,5 kiloa. Varsinaiset päällyspussit ovat yleensä kilon luokkaa, mikä tuntuu naftilta. Pakkasella sellainen tarvitsee kaveriksi reilusti yli kiloisin untuvapussin, eli eristävyys on silloin aika suurelta osin untuvan puolella ja helpommin tiivistyy sinne. Puolitoistakiloisen kuidun voi sen sijaan parittaa noin kiloisen untsikan kanssa ja eristävyydet menee suunnilleen tasan. Ja toisaalta vielä isompi kuitupussi sitten alkaisi olla överi päällyspussiksi.

[Pepi]

Kun kostea ilma pussin sisältä kulkee kerrosten läpi, niin se jäähtyy ja jossain vaiheessa alkaa tiivistymään vedeksi.

Mutta kun se ilma ei juurikaan kulje (ei niissä eristeissä veto käy). Kosteus kulkee pussin eristeiden sisältämässä ilmassa kosteammasta kuivempaan päin. Samalla se kulkee lämpimästä kylmään päin. Kastepisteen muodostuminen pussin rakenteisiin riippuu siitä, ehtiikö kosteus alentua riittävästi jäähtymiseen nähden. Yhtälö on tosiaan aika monimuuttujainen.

[akallio]

Totta, huonosti ilmaistu. Kosteus kulkee.

[sisko]

Summa summarum: asialla ei kannata vaivata liikaa päätä. Kaipaamani rautalankamalli taitaa olla jotain tyyliin Kokeile, kärsi ja kuivata milloin mahdollista.

[Korpijaakko]

Summa summarum: asialla ei kannata vaivata liikaa päätä. Kaipaamani rautalankamalli taitaa olla jotain tyyliin Kokeile, kärsi ja kuivata milloin mahdollista.

Jos päällimmäinen pussi on sisempää painavampi, homma toimii erittäin todennäköisesti. Silloin kyllä menettää joitain muita systeemin etuja, ainakin painossa. Mutta toiset tekevät niinkin: järeä kuitupussi ja lisälämmikkeeksi kylmille öille ohuempi untvapussi. Hyvänä puolena leutoon ja kosteaan keliin sopiva kuitupussi. Paksulla untuvalla ja kiloisella kuidulla homma ei toimi koskaan kovin hyvin leudolla kelillä.

[jääleinikki]

Jos käyttää untuvapussin päällä fleesestä tehtyä pussia, auttaako untsikan kostumisongelmaan talvella?

[Korpijaakko]

Jos käyttää untuvapussin päällä fleesestä tehtyä pussia, auttaako untsikan kostumisongelmaan talvella?

En usko, että fleece riittää ellei kyseessä ole ultrakevyt-kesäuntsikka. Tai sitten tosi paksu fleece.

[Mr_C]

Jos käyttää untuvapussin päällä fleesestä tehtyä pussia, auttaako untsikan kostumisongelmaan talvella?

Jos päällimmäinen pussi on liian ohut, niin kylmä pääseen syvemmälle ja kosteus jää sisäpussiin.
Oikean / riittävän paksulla päällimmäisellä pussilla kosteus pysyy tarpeeksi lämpimänä kunnes se on siirtynyt sisemmästä pussista ulompaan, missä jäähdyttyään tarpeeksi se tiistyy nesteeksi ja kastelee pussia.
Yksinkertaisesti ilmaistuna.

Liian ohut päällimmäinen pussi ei siis auta sisemmän pussin kostumisongelmaan, mutta tuo lämpimyyteen lisähyötyä paksuutensa verran.
Sisäpussin kuivana pysyminen antaa kuitenkin enemmän lämpöhyötyä pitkässä juoksussa, varsinkin jos kuivattelu ei onnistu.

[jääleinikki]

^ Kyseessä Joutsen 1500 untuvapussi. Mitenkä järeä pitäisi päälipussin olla? Voisiko asiaa arvioida esim päälipussin (siis kuitupussi) painon, ext-lämpötilan tms. avulla. Tai vaikkapa heittää esimerkkinä merkin/mallin. Ensisijaisesti kiinnostaa tuo mahdollinen kosteusongelman pienentäminen, toissijaisena on lisälämpö.

[Reissu Pete]

Kevätretkillä (alkaen 15.3. ) käytän nykyään Joutsenen 1500 pussia ja lisänä sellaista markettikuitupussia, jonka paino on noin 900 grammaa. Tarkenee mainiosti päälekkäin telttayöt, tuonne -15 keleihin, etenkin jos ovat lähtökohtaisesti kuivia, kuten keväisin yleensä ovatkin.

Tähän järjestelmään on kaksi syytä. Pussit pakkautuvat huomattavasti paremmin ahkioon, mutta etenkin rinkkaan. Kämpillä voi valita mukavimman vaihtoehdon kanssatovereiden kaminankäytön perusteella.

[hannes]

Minulla on aika järeä systeemi:Joutsen 2000 sisäpussina ja joku 2 - 2,5kg:n Fjällrävenin kuitupussi päällä. Tähän asti sisäpussi on pysynyt kuivana ja ulkopussissa on vain joitakin kohtia joskus ollut jäässä/kohmeessa.

Aiemmin oli enemmän sydäntalven reissuja ja siitä tuo on jäänyt. Kiskon noita yhdessä pelkästään ahkiossa.

Ja kuten jo aiemmin kirjoitin:
tykkään nukkua lämpimässä. Mikä on sen mukavampaa kun väsyneenä , paikat kolottaen ja maha täysi, vetäytyy makuupussiin syvälle sisälle ja sulkee maailman pois.
On tossa systeemissä onnettomuudenkin varalle lämpövara: mulimista, sairastumista...

[sisko]

Miksi ihmeessä sitten on olemassa goretex-päällyspusseja yms. makuupussin suojapusseja? Niidenhän luulisi maksimoivan kosteusongelman kelillä kuin kelillä, kun aina vähemmän kosteutta pääsee haihtumaan pois pussista. Mikä niiden idea on? Ei se gorekaan niin kummoisesti hengitä.

[Pepi]

^ Koska ihmiset ostavat niitä.

Niin, olen itsekin käyttänyt Gore-Tex-bivyä, joka oli niin tyköistuva, että sitä voi yhtä hyvin nimittää makuupussin suojukseksi. Se suojasi makuupussia sateelta, kun taivasalla semmoisella kelillä makoilin. Eikä ulkolämpötilan takia tarvinnut kamalasti miettiä kastepistettä. Kun pussin eristeissä ilmankosteus oli 90 % luokkaa, ei iholtakaan enää juuri mitään haihtunut.