telttalämmitin
Säteilylämmitin suuntaa koko tehon säteilykeilaansa, joka on murto osa koko puolipalloon säteilevästä "liekistä". Eli ihminen teltassa sattaisi saada 5-10 kertaisen säteilylämpäannoksen jos säteilijän keila suunnilleen kattaisi teltassa istujan. Koko teltan ilmatila ilmeisesti lämpenisi suunnnilleen saman verran molemmilla lämmitystavoilla. Siis aurinkoisena kesäpäivänä löytyykö lämpöä enemmän auringosta, varjosta vai puolivarjosta- auringon lämpöteho on vakio.
Ymmärtääkseni se lämpösäteilyn määrä on melko suoraan verrannollinen siihen säeilevän lähteen lämpötilaan. Siten nuotion 1000 asteen kekäke on eri juttu kuin keittimen 600 asteen liekki.hannes kirjoitti:Piti tarkistaa. Nuotiokin lähettää lämpösätelyä, miksei sitten keitinkin. Lämpöpuhaltimeen ei ainakaan voi verrata. Tietysti ilma-aukkojen koko pitää suhteuttaa tarpeeseen ettei tule läpivetoa.
No, joka tapauksessa Aaron vinkkaama kaasulämmitin on käytössä paljon turvallisempi kuin avotuli (benskeitin mm.)
Bensakeittimen kanssa olen aina ollut kuin "kusi sukassa", ettei tuli tartu johonkin väärään .
Onhan se talvitelttailu minusta vähän semmoista kärvistelyä ollut silloin kun on enemmän pakkasta, vaikka hyvin lämpimässä makuupussissa ja raikkaassa ilmassa yön nukkuukin .
Kota on tilavampi jos jaksaa raahata.
Yhden hengen teltassa syksyisin olen aamulla lämmittänyt ja kuivannut telttaa kaasutrangialla. Se on mukava tällaiselle vähemmän karskille.
Trangia nestemäisellä käytettynä(tenu) on paljon vaarallisempi - sen näki jo joidenkin autiotupien pöytälevystä kun oli roiskahtanut ja syttynyt mutta ehditty sammuttaa.
Bensakeittimen kanssa olen aina ollut kuin "kusi sukassa", ettei tuli tartu johonkin väärään .
Onhan se talvitelttailu minusta vähän semmoista kärvistelyä ollut silloin kun on enemmän pakkasta, vaikka hyvin lämpimässä makuupussissa ja raikkaassa ilmassa yön nukkuukin .
Kota on tilavampi jos jaksaa raahata.
Yhden hengen teltassa syksyisin olen aamulla lämmittänyt ja kuivannut telttaa kaasutrangialla. Se on mukava tällaiselle vähemmän karskille.
Trangia nestemäisellä käytettynä(tenu) on paljon vaarallisempi - sen näki jo joidenkin autiotupien pöytälevystä kun oli roiskahtanut ja syttynyt mutta ehditty sammuttaa.
Ihan KAIKKI kappaleet lähettävät lämpösäteilyä. Kylmä lumihanki säteilee tai jopa hyvin paljon kylmemmätkin asiat, mutta toki se on ihan olemattoman pientä verrattuna siihen läämpöön mitä itse säteilet pois ja mitä johtuu kylmään ilmaan.hannes kirjoitti:Piti tarkistaa. Nuotiokin lähettää lämpösätelyä, miksei sitten keitinkin. Lämpöpuhaltimeen ei ainakaan voi verrata. Tietysti ilma-aukkojen koko pitää suhteuttaa tarpeeseen ettei tule läpivetoa.
Lämpösäteilyn määrä riippuu suoraan lämpötilasta ja pinta-alasta. Tästä syystä viileämpi nuotio lähettää enemmän lämpösäteilyä, kuin kuumempi kaasuliekki, koska se on usein todella paljon isompi.mkalima kirjoitti:Ymmärtääkseni se lämpösäteilyn määrä on melko suoraan verrannollinen siihen säeilevän lähteen lämpötilaan. Siten nuotion 1000 asteen kekäke on eri juttu kuin keittimen 600 asteen liekki.
Tuollainen toimii autoreissuilla, mutta alkaa olemaan liian iso kaikkeen lihasvoimalla kuljettamiseen.Aaro kirjoitti:Jos paino ei ole aivan noko nuukaa niin hanki 2,5 kg nestekaasupullo (propaani), siihen päälle laitettava hehkulämmmitin ja keitin niin riittävästi halpaa lämpöä kylmemmälläkin kelillä ja soppa lämpenee.mkalima kirjoitti:Miten vanhasta bensakeittimestä saisi tehtyä lämmittimen? Joku ohutmetallinen ritilä vaan päälle hehkumaan? ja käyttö varmaan absidissa, josta mahdollinen häkäkin poistuu.
Tuossa 5kg komposiittipullo lienee se fiksuin. Ei eroa täyttömaksu juurikaan 2kg pullosta ja saatavuus parempi.
Tuottahan tuo. Liekin lämpö menee ilman lämmitykseen, joka jää niin viileäksi, ettei enää säteile merkittävästi. Kun liekin päälle asetetaan joku kappale, joka lämpiää 1000 asteeseen, niin se puolestaan säteilee ikään kuin nuotion kekäle.Normanton kirjoitti: Lämpösäteilyn määrä riippuu suoraan lämpötilasta ja pinta-alasta. Tästä syystä viileämpi nuotio lähettää enemmän lämpösäteilyä, kuin kuumempi kaasuliekki, koska se on usein todella paljon isompi.
Tein pieniä laskelmia:
Myrskylyhty:
- kulutus 0,34l/20h = 14g/h
- valopetroolin lämpöarvo 43 MJ/kg
- lämmitysteho (0,014kg/h*43 000 000MJ/kg*1/3600h/s)= 167W (J/s)
Kaasulamppu
- kulutus 230g/12h = 19g/h
- kaasun lämpöarvo 50MJ/kg
- lämmitysteho (0,010*50*1000000/3600)= 263W
Bensakeitin lienee luokkaa 2000-3000W.
Sitten se iso kysymys, paljonko watteja tarvitaan, jotta teltassa on vaikkapa +5 asteen illassa t-paitakeli?
Myrskylyhty:
- kulutus 0,34l/20h = 14g/h
- valopetroolin lämpöarvo 43 MJ/kg
- lämmitysteho (0,014kg/h*43 000 000MJ/kg*1/3600h/s)= 167W (J/s)
Kaasulamppu
- kulutus 230g/12h = 19g/h
- kaasun lämpöarvo 50MJ/kg
- lämmitysteho (0,010*50*1000000/3600)= 263W
Bensakeitin lienee luokkaa 2000-3000W.
Sitten se iso kysymys, paljonko watteja tarvitaan, jotta teltassa on vaikkapa +5 asteen illassa t-paitakeli?
^Tähän isoimpaan kysymyksen vastatakseen pitää tietää kuinka hyvä lämmöpidätyskyky kankaalla on.
Minulle on tullut teltassa pakkasella benskeittimellä ihan kuumakin.
Kaikki absoluuttisen nollapisteen yläpuolella lämpösäteilevät , mutta nyt on kyse rajatummasta tapauksesta.
Keittimen lämpöhyödyntäminen tehostuu, jos keittimen yläpuolelle laittaa heijastavan levyn, mutta on siinä värkkäämistä. Ahkiossa menee muttei selässä.
Ei tule mieleen, mitä voi pitää suoraan keittimen päällä keräämässä lämpöä. Metallilevy palaa ja kivi murenee ajan kanssa kuumuudessa.
Itselle riitti joka tapauksessa hyvin keittimen suora lämpö, tarpeeksi se heijasti lämpöä sivullekin.
Heijastinlevyä yläpuolelle ajattelin vain siksi että voisin laittaa palavan keittimen lähemmäs teltan reunaa ilman että katto palaa ( tunneliteltta).
Minulle on tullut teltassa pakkasella benskeittimellä ihan kuumakin.
Kaikki absoluuttisen nollapisteen yläpuolella lämpösäteilevät , mutta nyt on kyse rajatummasta tapauksesta.
Keittimen lämpöhyödyntäminen tehostuu, jos keittimen yläpuolelle laittaa heijastavan levyn, mutta on siinä värkkäämistä. Ahkiossa menee muttei selässä.
Ei tule mieleen, mitä voi pitää suoraan keittimen päällä keräämässä lämpöä. Metallilevy palaa ja kivi murenee ajan kanssa kuumuudessa.
Itselle riitti joka tapauksessa hyvin keittimen suora lämpö, tarpeeksi se heijasti lämpöä sivullekin.
Heijastinlevyä yläpuolelle ajattelin vain siksi että voisin laittaa palavan keittimen lähemmäs teltan reunaa ilman että katto palaa ( tunneliteltta).
Tuo tarvittava teho on siinä mielessä olennainen, että jos tuo 300W riittää, niin tuollainen kaasuvalo on valmis ja testattu kokonaisuus. Sen voi lisäksi laittaa roikkumaan, mikä on etu teltassa. Ja kaipa sitä voisi kaasuvalollekin viritellä heijastimen, niin saisi lämmön esim. absidista sisätelttaan.
190g kaasupatruunoita saa noin 2:lla eurolla, jolloin ei käyttökustannuskaan ole kovin korkea.
190g kaasupatruunoita saa noin 2:lla eurolla, jolloin ei käyttökustannuskaan ole kovin korkea.
Kyllähän tässä ollaan ihan oikeilla jäljillä. Eli pitää tietää paljonko lämmitin + ihmiset tuottavat lämpöä telttaan ja paljonko sitä poistuu sieltä kankaiden läpi + tuuletuksen kautta + maaperään. Jos tuleva lämpöteho on isompi kuin poistuva niin teltta lämpiää ja jos poistuva on isompi niin teltta viilenee.
Lämpöhäviö teltankankaiden läpi riippuu paljolti materiaalien eristävyydestä ja on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon ja pinta-alaan. Lisäksi tuuli tehostaa lämmönsiirtoa. Eli mitä isompi lämpötilaero halutaan ja mitä isompi teltta on niin sitä enemmän tarvitaan lämmitystehoa. Sinänsä tehon kannalta ei ole väliä että onko esim +5 asteen lämmön nousu -10c -> -5c vai 0c -> +5c vaikka ihminen voi tämän toki kokea eri tavalla. Tämän laskeminen ja arvioiminen onkin sitten jo huomattavan hankalaa ja vaihtelee olosuhteiden mukaan. Melkein helpoin on vaan kokeilla.
Referenssinä keskiverto mies tuottaa noin 100-120W lämmitystehon levossa.
Lämpöhäviö teltankankaiden läpi riippuu paljolti materiaalien eristävyydestä ja on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon ja pinta-alaan. Lisäksi tuuli tehostaa lämmönsiirtoa. Eli mitä isompi lämpötilaero halutaan ja mitä isompi teltta on niin sitä enemmän tarvitaan lämmitystehoa. Sinänsä tehon kannalta ei ole väliä että onko esim +5 asteen lämmön nousu -10c -> -5c vai 0c -> +5c vaikka ihminen voi tämän toki kokea eri tavalla. Tämän laskeminen ja arvioiminen onkin sitten jo huomattavan hankalaa ja vaihtelee olosuhteiden mukaan. Melkein helpoin on vaan kokeilla.
Referenssinä keskiverto mies tuottaa noin 100-120W lämmitystehon levossa.