Kanootin valinta

[Lunkentus]

Old Townilla näytti olevan oma korjaussarjansa.

[tst]

Tällaisia keveitä, luokkaa 15 kg, saisi nyt myös kotimaastakin. Kunhan kyselen sillä mahdolliseen hommaamiseen on vielä pitkä matka, mutta miten nämä materiaalivaihtoehdot kestävät maata pitkin vetämistä tai mikä noista vaihtoehdoista olisi kestävin? Onko tiedossa muita suht' keveitä vaihtoehtoja? http://www.swiftcanoe.com/keewaydin-14 EDIT Keveitä näyttää löytyvän ja jopa Suomessa valmistettuja. Entä kestävyys maata pitkin vedettäessä tai iskuissa? Löysin myös omiin tarkoituksiin ainakin painoltaan passelin eli NorthStar Canoes - ADK Solo White/Gold. http://www.welhonpesa.fi/kategoria/13/soolokanootit

[kuu-ukkeli]

Tällaisia keveitä, luokkaa 15 kg, saisi nyt myös kotimaastakin. Kunhan kyselen sillä mahdolliseen hommaamiseen on vielä pitkä matka, mutta miten nämä materiaalivaihtoehdot kestävät maata pitkin vetämistä tai mikä noista vaihtoehdoista olisi kestävin? Onko tiedossa muita suht' keveitä vaihtoehtoja? http://www.swiftcanoe.com/keewaydin-14 EDIT Keveitä näyttää löytyvän ja jopa Suomessa valmistettuja. Entä kestävyys maata pitkin vedettäessä tai iskuissa? Löysin myös omiin tarkoituksiin ainakin painoltaan passelin eli NorthStar Canoes - ADK Solo White/Gold. http://www.welhonpesa.fi/kategoria/13/soolokanootit

Näitä keveitä komposiittikanootteja ei yleensä vedetä maata pitkin, vaikka ne sen ehkä kestäisivätkin, ei ainakaan kovin kivisessä maastossa. Ne ovat niin kevyitä, että ne on helppo kantaa niskassa tarvittaessa jopa parin kilometrin pituisia matkoja. Lyhyet matkat menevät olalla tai niskassa penkin etureunaan tuettuna, mutta pidemmille kantotaipaleille kannattaa hankkia erillinen, irroitettava kantamiseen tarkoitettu poikkipuu eli removable yoke. Kahden melottavissa kanooteissa yoke on yleensä valmiiksi kiinteästi asennettuna.

Swiftin valmistamissa sooloavokanooteissa kestävin materiaalivaihtoehto on expedition kevlar ja Northstar Canoesin kanooteissa IXP (innegra).

Tällä hetkellä Suomeen tuotavia kevyitä soolokanootteja löytyy lähinnä Swiftiltä, NorthStar Canoesilta ja Wenonahilta. Niiltä kaikilta löytyy hyvä valikoima erilaisia malleja. Suomessa valmistetaan lisäksi Kolibri-merkkistä kanoottia.

Linkittämäsi Swift Keewaydin 14 ja NorthStar Canoes ADK Solo ovat molemmat erittäin laadukkaita kanootteja. Ensimmäinen on perinteisellä tavalla melottava soolo, jossa istuin on avokanootille tyypillinen ja tavanomaiselle korkeudelle asennettu. ADK:ssa on erittäin matalalle asennettu kajakkimainen istuin. Kanootin kokoa kannattaa arvioida tarvittavan/halutun kapasiteetin ja tyypillisen käyttötilanteen mukaan. Pitkille retkille ja isoille kuormille sekä isoille melojille isompi (pitempi) kanootti. 14-15 jalkaa on tyypillinen pituus mukavalle yksin melottavalle retkikanootille.

[tst]

Kuu-ukkelille kiitos selventävästä vastauksesta!

[tst]

Suomalaiset ovat kunnostautuneet kajakkirintamalla, hienoa: https://goo.gl/THscCU

[\\(^:^)//]

No vieläkö täällä sitä kanoottia valitaan?

[Heikki]

Niin kuin olen aikaisemmin kertonut, minun kohdaltani valinta tuli tehty jo keväällä. Swiftin 16-jalkainen kevlarinen Prospektor. Paino n. 18,2 kg. Luulen, että tällainen, lähes 80 kymppinen äijä, pärjää tällä lopun elämäänsä.

[Micke]

Suomalaiset ovat kunnostautuneet kajakkirintamalla, hienoa: https://goo.gl/THscCU

Skim:hän teki aikanaan Tideracen kajakit, joiden valmistus siirtyi sitten kai Aasiaan, josta niiden valmistus siirtyi taas viime vuonna Nelolle Portugaliin. Joidenkin tietojen mukaan valmistus siirrettiin Aasiaan laatuongelmien vuoksi, mutta eiköhän siinä puhunut pelkästään tuotantokustannukset. Takaisin Eurooppaan taidettiin tulla sitten laadun perässä, vaikka moitteettomia kai nuo Thaimaan Tideracetkin ovat olleet. Skim kayakshan ehti jo kerran konkkaan, mutta onneksi tuotantoa on taas saatavilla.

Itselläni on Tiderace chargerin tekemänä ja empä juuri voi sen laatua moittia. Tietysti vajaa 10 vuotta näkyy ja pariin kohtaan olen laminoinut kerroksen hiili-kevlaria (ulkonäkösyistä, kun paatti on sitä muutoinkin) lisää, esim penkin alta oli hiekka ym kuluttanut päällimmäisen kerroksen kuitua pois. Vähän tekisi mieli siirtää etulaipiota 15 senttiä taakse päin, niin saisi tuosta etutavaratilasta suuremman ja mahdollisen märkätilan pienemmäksi. Kai tuolla paatilla melon kuitenkin vielä pitkään. Samalla pääsisi eroon jalkatuista, jos käyttäisi jalkatukina etulaipiota

Merellä toi XPLORE L joka mulla on on pienehkölle, noin 80-85 kiloiselle melojalle mukavampi, kuin esim Arctic star 570, jolla olen melonut aika paljon, mutta kyllä jollain Saimaan retkellä joku Viviane tai tuo Arctic star 570 olisi parempi.

[dailymail]

No vieläkö täällä sitä kanoottia valitaan?

Jo vain, näihin päiviin saakka. Pari ellei kolmekin vuotta on haaveillessa hurahtanut. Ongelma on ollut lähinnä kriteereissä, pitää olla kevyt, kestävä, riittävän iso (mutta silti pieni), edullinen, nopea, tukeva, ketterä, vakaa, mahtua reppuun....eli sotkeennuin ristiriitaisten vaatimusten kurimukseen.

Onneksi lainasin kirjastosta Maarit Verrosen Pieni kumikanootti -kirjan, joka osoitti ansiokkaasti kuinka oudoille urille ajatukseni olivat juosseet.

Kiipesin siis tyvestä puuhun ja hankin tämän Advanced Elements Island Voyage 2 kumikanootin ja kävin testaamassa sitä Vikajoella eilen illalla/yöllä. Samalla meloin muulla kuin soutuveneellä ensimmäisen kerran elämässäni. 7 kilometrin retkellä opin etten osaa meloa kovinkaan tyylikkäästi enkä tehokkaasti. Meno oli kuin 2 -vuotiaalla puurokulhossa. Itse paatti ei mahdu reppuun eikä ole kovin nopea, mutta muuten ensivaikutelmaltaan aika lailla sitä mitä halusinkin. Laatu yllätti positiivisesti.
Vene sopii vähintäänkin lähiretkeilyyn ja jos se sopii siihen, niin miksipä ei pidemmillekin reissuille. Aika näyttää.

[OS]

Kiipesin siis tyvestä puuhun ja hankin tämän Advanced Elements Island Voyage 2 kumikanootin ja kävin testaamassa sitä Vikajoella eilen illalla/yöllä.

Mitä Vikajoen pätkää meloit?

[dailymail]

Lähdin Kemijärventien sillankupeesta ja nousin ensimmäiselle koskelle, joka oli niin kuiva, että vetämällä olisi pitänyt mennä eteenpäin. Koskelta laskin Vikajärvelle ja nousin sitten takaisin sillalle. Kahden aikaan yöllä auton lämpömittari näytti siinä joenpenkalla luona 4 astetta lämmintä ja ylhäällä tiellä 5 astetta.

Kiinnostukselle odotan ensimmäistä "koskenlaskua".

[OS]

Lähdin Kemijärventien sillankupeesta ja nousin ensimmäiselle koskelle, joka oli niin kuiva, että vetämällä olisi pitänyt mennä eteenpäin. Koskelta laskin Vikajärvelle ja nousin sitten takaisin sillalle. Kahden aikaan yöllä auton lämpömittari näytti siinä joenpenkalla luona 4 astetta lämmintä ja ylhäällä tiellä 5 astetta.

Kiinnostukselle odotan ensimmäistä "koskenlaskua".

Aika kuivina taitavat olla kosket tällä hetkellä, joten ensimmäistä laskua joudut vielä odottelemaan. Syksymmällä sitten ehkä. Vikajoestakin löytyy runsaammalla vedellä ihan haastavia koskia, joihin ei kannata ihan kylmiltään lähteä.

[dailymail]

^Koskenlaskua täytyy harjoitella huolella ja hartaasti sitten kun sen aika koittaa. Tänään kävin Omekasta Vaattunkikönkäällä. Raudanjokisuulla sain tuntumaa aaltoihin ja tuuleen. Tuuli kävi palatessa varmaan n. 10 m/s suoraan vastaan, mutta ei tuo sen suurempi ongelma ollut.

[OS]

Melonnassa suora vastatuuli on se "helpoin" tuuli, sen kun vain puskee menemään päin tuulta ja pärskeitä. Kovemmalla tuulella sekä suora myötäinen että myös sivumyötäiset ovat hankalampia melottavia. Tuuli ja aallot kampeavat paattia vinoon ja tarkkana saa olla, ettei kiepsahda ympäri. Kokeneille ja taitaville melojille (ei minulle) nuo olosuhteet ovat kuitenkin mukavia leikkipaikkoja.

[dailymail]

Tuo Voyage kun on lyhyt ja leveä, niin suhtaudun sen "vesikelpoisuuteen" vielä pienellä varauksella. Alustavat kokemukset kuitenkin vihjaavat, että se on odotuksiani parempi paatti. Pientä säätöä istuimen sijainnin ja korkeuden ja sen sellaisen suhteen on meneillään. Niiden jälkeen täytyy miettiä rohkenisiko sitä yön tai parin reissuun vielä tälle syksyä. Kotivesilläkin riittää kyllä tutkittavaa pitkäksi aikaa...