Abisko

JN
Viestit: 27
Liittynyt: 28 Helmi 2017 18:40

Viesti Kirjoittaja JN »

TREKKING kirjoitti:
JN kirjoitti:Jouduin sitten kääntymään Nissonjohkan jälkeen takaisin kun vesi tulvi pitkospuiden yli niin voimakkaana virtauksena, etten uskaltanut ottaa riskiä lähteä yksin ylittämään, heh. Tulipa sitten melkein 10 kilometrin turha lenkki vesisateessa, mutta eipä se nyt enää niin harmita ja jotain oppia tästäkin tarttui taas mukaan.

Ei se ole koskaan turha reissu, kun pääsee käymään tunturissa. :D

Kyllä luonnon edessä on osattava usein nöyrtyäkin, miksi vasiten hommata itselleen vaikeuksia, eipä ainakaan tule ilmaista kopterikyytiä sitten takaisinpäin (muovisäkissä).
Näinhän se on ja se mielessä ajattelinkin, että oppii taas jotakin. Vähintään nöyrtymistä luonnon edessä, mikä menee ainakin omissa kirjoissa sinne oppien kärkeen. Järeämmät vaellussaappaat olisi olleet ja niillä olisi helposti mennyt yli, mutta rinkan paino alkoi olla jo maksimissa niin tietenkin jätin saappaat sitten autolle, heh. Tässä kun vaellusharrastus on vasta aluillaan, tuntuu että harvoin menee suunnitelmien mukaan ja aina tulee jokin juttu vastaan, mitä ei osannut odottaa. No, seuraavana päivänä tuon jälkeen käväisin sitten Njullálla ja se oli oikein hyvä retki. Nyt olen Narvikissa ja viime yönä kävin Rombakstøttalla, jonka lähettyvillä olin leiriytymässä. Rankka reissu, mutta tulipa tehtyä :) Nyt ajattelin lepäillä pari päivää ja ehkä sunnuntaina yrittää jotain huiputusta Narvikin seuduilla.
Setämies kirjoitti:Tulimme abiskojavren tuvan takapihalla vietetyn telttayön jälkeen kungsledeniä takaisin pois 2.8. jolloin kyseisellä pitkoksella oli virtaa puoleen sääreen. Hyvin siitä vielä silloin iltapäivällä pääsi yli.
Juuri saman päivän iltana olin itsekin liikkeellä. Vettä satoi melko paljon ja minua vastaan tuli joku kulkija joka sanoi ettei siitä pääse. Kävin katsomassa enkä sitten itsekään halunnut ottaa riskiä mahdollisesti liukkaan pitkospuun kanssa, kun ei tietoa ollut kuinka se menisi. Voi olla että helposti olisi päässytkin yli, mutta turha tietenkin spekuloida tässä vaiheessa.
TREKKING kirjoitti:Mm. Sarekissa olen useampiakin kertoja oppinut, että tulvivan joen yli pääsee hiukan helpommin perskuleen kaukaa yläjuoksulta.... :?
Ehkä jos joskus Sarekiin asti pääsee, alkaa olla tottunut ajatukseen, että joskus kiertoreitti on paras reitti. Tietyssä väsymyksessä kulkiessa, kun kaikkia paikkoja särkee, tuntuu vaikealta tehdä mitään ylimääräisiä matkoja, mutta tiedostan hyvin että ennemminkin tässä on asennemuutoksen paikka ennen mitään muuta. Ehkä lähinnä rajoitetut loma-ajat ja nykymaailman aikataulut pääsevät sinne sanelemaan mielentilaan kun niiden sijasta pitäisi vain kulkea ja mennä omaa tahtia eteenpäin.


Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

JN kirjoitti:Järeämmät vaellussaappaat olisi olleet ja niillä olisi helposti mennyt yli, mutta rinkan paino alkoi olla jo maksimissa niin tietenkin jätin saappaat sitten autolle, heh. Tässä kun vaellusharrastus on vasta aluillaan, tuntuu että harvoin menee suunnitelmien mukaan ja aina tulee jokin juttu vastaan, mitä ei osannut odottaa.
Ehkä jos joskus Sarekiin asti pääsee, alkaa olla tottunut ajatukseen, että joskus kiertoreitti on paras reitti. Tietyssä väsymyksessä kulkiessa, kun kaikkia paikkoja särkee, tuntuu vaikealta tehdä mitään ylimääräisiä matkoja, mutta tiedostan hyvin että ennemminkin tässä on asennemuutoksen paikka ennen mitään muuta.

Karski vaeltaja heittää housut ja kengät pois ja puskee läpi vaikka harmaan puroveden. :wink:
Sitäkin on tullut koitettua, mutta kun kerran erään jäätikön sulamisvedessä olin päässyt kolmanneksen matkasta joen yli, enkä enää tuntenut jalkojani ja myöskään pitkä kiertotie ei tuntunut houkuttelevalta, ajattelin että täytyy olla muitakin tapoja ylityksiin. Silloin (ehkä noin kymmenkunta vuotta sitten) tein jätesäkeistä kahlauskengät (170 g), jotka edelleenkin kulkevat mukana tarvittaessa.
Sieltä se paras tieto tulee tunturista kokemuksen myötä, "Siperia opettaa". :D
Kyllä Siperia opettaa!
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

JN kirjoitti:Nyt olen Narvikissa ja viime yönä kävin Rombakstøttalla, jonka lähettyvillä olin leiriytymässä. Rankka reissu, mutta tulipa tehtyä :) Nyt ajattelin lepäillä pari päivää ja ehkä sunnuntaina yrittää jotain huiputusta Narvikin seuduilla.
Tempasitko suoraan rannasta, vai menitkö pitemmän kaavan kautta polkua pitkin?
Entä löysitkö hyvän leiripaikan, sillä rannalla ei nimittäin niitä juurikaan ole vastaan tullut. (Kaikki hyvät leiripaikkatiedot pitää jakaa. :wink:)
Kyllä Siperia opettaa!
JN
Viestit: 27
Liittynyt: 28 Helmi 2017 18:40

Viesti Kirjoittaja JN »

TREKKING kirjoitti:
JN kirjoitti:Nyt olen Narvikissa ja viime yönä kävin Rombakstøttalla, jonka lähettyvillä olin leiriytymässä. Rankka reissu, mutta tulipa tehtyä :) Nyt ajattelin lepäillä pari päivää ja ehkä sunnuntaina yrittää jotain huiputusta Narvikin seuduilla.
Tempasitko suoraan rannasta, vai menitkö pitemmän kaavan kautta polkua pitkin?
Entä löysitkö hyvän leiripaikan, sillä rannalla ei nimittäin niitä juurikaan ole vastaan tullut. (Kaikki hyvät leiripaikkatiedot pitää jakaa. :wink:)
Pitemmän kaavan mukaan lähdin Narvikista polun alkupäästä. Leiripaikka löytyi Isvatnetin lähettyviltä, mutta fiksumpaa olisi ollut pystyttää teltta jo aiemmin. Ehkäpä Fosrnesvatnetin edustalta olisi löytynyt paikka. Näiden järvien välinen nousu ja lasku oli rinkan kanssa kohtuullisen raskas kun kiviä riittää ja polku käy jyrkäksi.
JN
Viestit: 27
Liittynyt: 28 Helmi 2017 18:40

Viesti Kirjoittaja JN »

TREKKING kirjoitti:
JN kirjoitti:Järeämmät vaellussaappaat olisi olleet ja niillä olisi helposti mennyt yli, mutta rinkan paino alkoi olla jo maksimissa niin tietenkin jätin saappaat sitten autolle, heh. Tässä kun vaellusharrastus on vasta aluillaan, tuntuu että harvoin menee suunnitelmien mukaan ja aina tulee jokin juttu vastaan, mitä ei osannut odottaa.
Ehkä jos joskus Sarekiin asti pääsee, alkaa olla tottunut ajatukseen, että joskus kiertoreitti on paras reitti. Tietyssä väsymyksessä kulkiessa, kun kaikkia paikkoja särkee, tuntuu vaikealta tehdä mitään ylimääräisiä matkoja, mutta tiedostan hyvin että ennemminkin tässä on asennemuutoksen paikka ennen mitään muuta.

Karski vaeltaja heittää housut ja kengät pois ja puskee läpi vaikka harmaan puroveden. :wink:
Sitäkin on tullut koitettua, mutta kun kerran erään jäätikön sulamisvedessä olin päässyt kolmanneksen matkasta joen yli, enkä enää tuntenut jalkojani ja myöskään pitkä kiertotie ei tuntunut houkuttelevalta, ajattelin että täytyy olla muitakin tapoja ylityksiin. Silloin (ehkä noin kymmenkunta vuotta sitten) tein jätesäkeistä kahlauskengät (170 g), jotka edelleenkin kulkevat mukana tarvittaessa.
Sieltä se paras tieto tulee tunturista kokemuksen myötä, "Siperia opettaa". :D
Jatkossa täytyy vaan suoraan kiskasta housut pois ja mennä eteenpäin :)
hapan korppu
Viestit: 92
Liittynyt: 23 Touko 2007 09:37
Paikkakunta: Oulun seutu

Viesti Kirjoittaja hapan korppu »

JN kirjoitti:..Tietyssä väsymyksessä kulkiessa, kun kaikkia paikkoja särkee, tuntuu vaikealta tehdä mitään ylimääräisiä matkoja, mutta tiedostan hyvin että ennemminkin tässä on asennemuutoksen paikka ennen mitään muuta. Ehkä lähinnä rajoitetut loma-ajat ja nykymaailman aikataulut pääsevät sinne sanelemaan mielentilaan kun niiden sijasta pitäisi vain kulkea ja mennä omaa tahtia eteenpäin.
Tässä sen itse kirjoitit. Suunnitelmia täytyy pystyä muuttamaan lennosta. Eihän se aina helppoa ole fyysisesti eikä varsinkaan henkisesti, ei edes kokeneemmille vaeltajille. Ongelmana (ainakin itsellä) on siinä, että kun puoli vuotta unelmoi ja suunnittelee tulevaa reissua ja paikkoja jotka haluaisi nähdä ja kokea, niin niistä (pään sisäisistä unelmista) voi joskus olla yllättävän vaikea luopua. Mutta kannattaa muistuttaa itseä, että sinne pääsee aina yrittämään uudelleen. Erästä teknisesti vaikeampaa huippua yritimme aikanaan neljä kevättalvea putkeen ennenkuin viimein huipulle saakka pääsimme :-) Eka kerralla tunnistimme, että olimme haukanneet liian ison palan purtavaksi, kahtena seuraavana vuonna sää ei yksinkertaisesti suosinut ja vasta neljännellä kerralla sekä miehet, että sää olivat siinä formissa, että huiputus onnistui. Fiilis oli vuosikausien vastoinkäymisten jälkeen sen verran katossa takaisin perusleiriin päästyämme, että saattoi siinä Stroh-pullokin narskahtaa auki :D
tst
Viestit: 6547
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Viesti Kirjoittaja tst »

hapan korppu kirjoitti: Ongelmana (ainakin itsellä) on siinä, että kun puoli vuotta unelmoi ja suunnittelee tulevaa reissua ja paikkoja jotka haluaisi nähdä ja kokea, niin niistä (pään sisäisistä unelmista) voi joskus olla yllättävän vaikea luopua.
Tuo pitää paikkansa. Pari, kolme kertaa on pitänyt lyhentää ennaltasuunniteltua reissua aika reilustikin mutta se ei ole ollut sen kummempi takaisku koska vastaavaa maastoa on ollut lyhennetyllä reitilläkin. Kerran oli tiukka paikka kun mentiin kauan sitten Kebnen etelähuipulle ja ennen itäisen reitin "pystynousua" luultiin että polku loppui erääseen kalliokielekkeeseen jyrkänteen alla ja siitä olisi pitänyt kivuta ylös. Nimenomaan tuonne huipulle oltiin matkalla ja sitä oli suunniteltu varmaan puolisen vuotta. Muistan kun muut olisivat kääntyneet pois mutta itse kiipesin siitä pienen pätkän ylös ja olin sitä mieltä että kyllä siitä pääsee. Olisin tuolloin yrittänyt siitä ylös mutta onneksi hoksattiin kohta että reitti jatkuikin tuon kielekkeen kierrettyämme ja kohta noustiinkin jyrkänne ylös. Noista ajoista on onneksi intomieli taantunut.
tst
Viestit: 6547
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Re: Abisko

Viesti Kirjoittaja tst »

Huh. Tuskin oli mikään yleisötapahtuma, mutta sattuiko joku näkemään? https://www.svt.se/sport/finnkampen-1/h ... p-i-luften
Avatar
OS
Viestit: 8142
Liittynyt: 28 Helmi 2006 19:19
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Abisko

Viesti Kirjoittaja OS »

tst kirjoitti: 15 Tammi 2023 15:43 Huh. Tuskin oli mikään yleisötapahtuma, mutta sattuiko joku näkemään? https://www.svt.se/sport/finnkampen-1/h ... p-i-luften
Areenassa katsottavissa.
https://areena.yle.fi/1-62718762

Liinalla kävely 600 metrin korkeudessa
Avatar
seppo
Viestit: 2781
Liittynyt: 17 Tammi 2006 22:49
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Re: Abisko

Viesti Kirjoittaja seppo »

Suomen armeija harjoittelemassa Abiskossa:

Jouni
Viestit: 1236
Liittynyt: 24 Huhti 2006 20:43

Re: Abisko

Viesti Kirjoittaja Jouni »

Abiskojaurella muuten oli heinäkuussa jonkunkokoinen mittariperhosten toukkien massaesiintymä. Koivuista oli lehdet syöty. Liekö ollut ensimmäinen vuosi vai toinen perättäinen, ja miten suuresta massaesiintymästä lie ollut kyse, eli en tiedä kuolevatko koivut vai toipuvatko.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Vastaa Viestiin