Sarek syyskuussa

[goldfinger]

Ollaan lähdössä Sarekiin syyskuun toisella viikolla. Tarkoitus olisi lähteä taas suorvasta ja kierrellä 5 - 7 päivää alueella, mahdollisuuksien mukaan vuoria huiputtaen. Aikaisemmin olen ollut elokuun alussa joten syyskuun olosuhteista ei ole tietoa. Siispä muutama tarkentava kysymys:

Kuinka todennäköisesti alueella on lumi maassa ja pakkasia yöllä sekä päivällä? Onko huiputtamiselle mitään mahdollisuuksia.

Lisääntyykö vesi/räntä sateet huomattavasti entisestään, verrattuna elokuuhun?

Jos sään on todennäköistä muuttua hirmuiseksi, niin täytyy varata talvikamppeet mukaan, loppuu se kevytretkeily.

[hannes]

Kokemusta ei ole kuin yhdeltä syysreissulta Sarekissa.
Sää oli todella vaihteleva: Shortsikeliä, sadetta ja elämäni pahin myrsky telttaolosuhteissa.

Eli ainakin myrskynkestävään telttaan kannattaa satsata ja siihen että sateen jälkeen vedet voivat nousta huomattavasti.

[TREKKING]

Ollaan lähdössä Sarekiin syyskuun toisella viikolla. Tarkoitus olisi lähteä taas suorvasta ja kierrellä 5 - 7 päivää alueella, mahdollisuuksien mukaan vuoria huiputtaen. Aikaisemmin olen ollut elokuun alussa joten syyskuun olosuhteista ei ole tietoa. Siispä muutama tarkentava kysymys:
Kuinka todennäköisesti alueella on lumi maassa ja pakkasia yöllä sekä päivällä? Onko huiputtamiselle mitään mahdollisuuksia.
Lisääntyykö vesi/räntä sateet huomattavasti entisestään, verrattuna elokuuhun?
Jos sään on todennäköistä muuttua hirmuiseksi, niin täytyy varata talvikamppeet mukaan, loppuu se kevytretkeily.

Pari kertaa tuohon aikaan alueella Kvikkjokkista pohjoiseen.
Ensimmäisellä kerralla lunta tuli noin 15 senttiä yhden yön aukana, huiputushalut hävisivät lumimyrskyyn, aikaa odotella kelejä ei ollut, joten häntä koipien välissä
(polultakin eksyen) pois.
Toisen (syysk. 3:s vko.) reissun tärkeimmät tiedot tuolla:
http://maurin.suntuubi.com/?cat=17
Noin yleisesti ottaen tuntuis, että pysyvämpää lunta on vasta huipuilla, alempana voi olla mitä vaan lämpimästä aurinkoisesta päivästä lumimyrskyyn ja pakkasiin. Säitä en uskalla alkaa ennustamaan, omat kokemukset Sarekista keskiarvoltaan on noin yleisesti tuuliset ja sateiset. Jos säät sallii ei huiputuksille liene suurempia esteitä lumen lisäksi.

[hotto]

Sama suunnitelma kuin goldfingerillä, tosin pariksi viikoksi ja yksin. Mietin mm, kuinka myöhäiseen syksyyn uskaltaa jättää, että selviää vielä kesärenkailla pois. Luultavimmin lähden syyskuun alussa ja sitten puolivälissä pois. Jos en olisi liikenteessä yksin, niin reissu varmaankin viikkoa myöhemmin.
Pari vuotta sitten oltiin viikko Sarekin eteläosissa (Kvikkjokkista) syyskuun puolivälistä eteenpäin: yöpakkasia, päivällä ei pisaraakaan vettä, mutta paluupäivinä kevyttä lumisadetta. Loistavat kelit; jos saisi tilata niin samanlaiset tänä syksynä.
Viime vuonna lähdimme Suorvasta elokuun puolivälin jälkeen: ihan ok, mutta ei sitä syksyn tuntua, joka erityisesti vetoaa minuun.
Varusteista: alusvaatekerrasto ja kaksi ohutta fleeseä, jotka voi tarvittaessa laittaa päällekkäin, on minun "pakkasvarustus". Samat varusteet on ollut heinäkuussakin esim. pohjois-Norjan tunturivaelluksilla.
Huiputukset: jyrkkiä kivikoita nouseminen ei onnistu ilman riskiä myöskään vesi-märällä, joten en usko että syyskuun toinen viikko on siinä suhteessa sen epävarmepi ajankohta kuin elokuukaan. Sarek-massiivi lienee aina arvoitus. "Vasemmalla" voi sataa ukkosmustista pilvistä samaan aikaan kuin "oikealla" on pilvetön auringonpaiste. Kontrasti on erikoinen.
Olet muuten kova menijä, jos ehdit 5 päivässä Suorvasta käsin tehdä kunnon reissun. Itseltäni ei kyllä onnistu.

[goldfinger]

Ompa mukava kuulla että kelit voi olla syyskuun puolivälissä ihan ok, jos vaikka pääsisi nautiskelemaan huiputuksista.

Varustusta muutan siten että otan mukaan jämäkämmän teltan (Keron 2), omnifuelin kaasupöhön sijaan (voi tarvittaessa lämmittää telttaa), lisäpolttoainetta, jämäkämpi kantolaite repun sijaan, paksumpi makuupussi ja hieman lisää vaatetta. Tästä sitä painoa jo tuleekin.

Totta on ettei 5 - 7 päivässä juuri mitään kerkiä nähdä, varsinkin jos kelit on huonot. Nyt vaan ei satu olemaan enemmän aikaa. Päivä suorvasta sarek-massiiville ja toinen takaisin, loppuaika kiertelyä sekä huiputuksia massiivin läheisyydessä.

Toinen vaihtoehto on jättää auto suorvaan, mennä bussilla ritsemiin ja kävellä sieltä takaisin suorvaan. Jos kelit menee hankalaksi niin näin lyhyessä ajassa vaellus voi mennä pelkäksi siirtymätaipaleeksi.

[TREKKING]

http://maurin.suntuubi.com/?cat=18

Tuolta sivulta löytyy muutama sana syyskuun puolenvälin säistä reissusta 2004 (Kebnen reissun jäljessä).
Menomatkasta muistan sen, että jouduin yöllä pysähtymään lumimyräkän takia nukkumaan levikkeelle hiukan ennen Jokkmokkia, kun ei enää pimeässä pystynyt pitämään vauhtia yllä. Loppumatkan metsäisillä osuuksilla tielle oli jo pakkaantunut lumi jääksi, joka ei kuitenkaan edes jyrkemmissä mäissä estänyt menoa. Muistaakseni tullessa jopa jää oli vähentynyt vesisateen ansiosta.

[hotto]

Trekkingin kuvaukset on - jälleen - hyvä muistutus itselle siitä, että vaelluksellakin liian monia asioita pitää liian itsestään selvinä. Eihän esim. ole ollenkaan varmaa, että joki jonka menen tänään yli, on enää edes huomenna ylityskelpoinen. Yritän miettiä nyt etukäteen reitinvalinnoissa, miten etenen etten "aja itseäni pussiin". Tai mitä sitten, jos juuri niinä päivinä kun olin ajatellut kiivetä jollekin huipulle, onkin armoton sumu (kova vesisade on helpompi: se pitää varmuudella teltassa). Ja, olisinko valmis keskeyttämään koko reissun, jos kohdalle osuisi esim. "trekkingin sää"

Odotukset tulevan syksyn reissulle ovat suuret. Erityisiä sulkia en tavoittele - en kilometreissä enkä huipuissa ... vaikka Tielmavadet olis kyllä kiva "löytää"(!) - mutta luonnon suuruus ja tietynlainen oman sisimpänsä prosessointi hiljaisuudessa (jossa rasituksella varmaan on oma paikkansa) saa jo nyt "kihelmöimään".

[hotto]

Totta on ettei 5 - 7 päivässä juuri mitään kerkiä nähdä, varsinkin jos kelit on huonot. Nyt vaan ei satu olemaan enemmän aikaa. Päivä suorvasta sarek-massiiville ja toinen takaisin, loppuaika kiertelyä sekä huiputuksia massiivin läheisyydessä.

Se hyvä puoli tosiaan on lyhyessä reissussa, että "päivä suorvasta sarek-massiiville" on mahdollinen muillekin kuin maratoonareille (joka gf kyllä hyvinkin voi olla!). Päivässä takaisin ei olisi erityinen haaste itsellenikään.

Toinen vaihtoehto on jättää auto suorvaan, mennä bussilla ritsemiin ja kävellä sieltä takaisin suorvaan. Jos kelit menee hankalaksi niin näin lyhyessä ajassa vaellus voi mennä pelkäksi siirtymätaipaleeksi.

Varovainen kun olen, niin en uskaltaisi. Entä jos venekyyti ei onnistuisikaan? Ennemmin menisin autolla perille asti, jolloin voi helposti tarvittaessa palata takaisin; en tosin ole koskaan mennyt tietä Suorvaa pitemmälle. Ja sitten reissun lopuksi bussilla padolta Ritsemiin.

[Sarekretkeilijä]

Kulkeeko bussi vielä syyskuussakin? Entä venekyyti?

Ja laiva/vene ei sitten liikennöi, jos on vähänkin kovahko tuuli.

[goldfinger]

Bussin ja venekyydin epävarmuuden vuoksi olenkin alustavasti hylännyt ritsem vaihtoehdon, ettei lyhyt vaellus heti alussa mene pieleen. Jostain muistan lukeneeni, että bussi kulkee syyskuun puoleenväliin asti. En tähän muistikuvaan luottaisi.

Itse olen lyhyellä vaelluksella lähtenyt ryskäämään kovempaa vauhtia, niin tulee nopeammin olotila, että " jokohan tästä lähtis kotia ". Silloin luonnon tutkiskelu ja henkinen rauhoittuminen jää valitettavasti vähemmälle, mutta silti jää mielikuva että, "olipas hieno reissu taas kerran"

[goldfinger]

Guhkesvaggesta:

Oletteko kuulleet, pääseekö guhkesvakkjåhkåsta yli muualta kuin sillasta tai aivan latvoilta? Onko puolivälin paikkeilla esim. suvantopaikkoja joista voisi mennä uimalla yli? Viimeksi kun sillalla kävin, niin ei tullut kahlaaminen mieleen, oli senverta vettä purossa vuorokauden sateen jälkeen

[Sarekretkeilijä]

Käsittääkseni yli pääsee vasta Vardojoen jälkeen eli Tiervajärven luona. Tosin enole käynyt, mutta en ole kuullut muusta ja joku taisi niin sanoakin. Toisaalta Akalta tulevat purot ovat aika pieniä ja siten luulisi Vardojoen jälkeenkin vettä olevan siis lähes sama määrä kuin vardojoessa, jotenehkä mahdollisuuksia on. Perusreitti menee kuitenkin Sarekille Suorvalta Atekien kautta tultaessa Tjervajärvelle. Seuraava jäätikköpuro ainakin tekee joen jo tosi vuolaaksi.

[hotto]

En ole minäkään kuullut ylityspaikoista ennen Arjep Tjeurajauren eteläpuoleisia sorapenkereitä. Toisaalta, ei noita varmaan kovin paljon ole etsittykään, koska itä-länsisuuntaisilla reiteillä Tjeurajauret on aivan yhtä hyvä Kukkesvaggen sivuutuskohta kuin joku muukin.

Jos kerran olet valmis menemään napaa myöten virtaan, niin luulisi ylityspaikan löytyvän muutama kilometri ennen Tjeurajaureakin, mutta voittaako sillä ajallisesti kovinkaan paljon (riisuutuminen, kuivaus, pukeminen) . Skanåbakte pakottaa kuitenkin kiertämään aika pohjoisesta.

Mistä tulikin mieleen, että seuraavalle Sarekin reissulle otan mukaan kaksi vaellussauvaa, mitä en ole koskaan ennen tehnyt missään. Viime vuoden horjahtelut muutamassakin virrassa sai vakuuttumaan, että yksi ylimääräinen tukipiste on erittäin tervetullut apu. Teleskooppivarrellinen, niin voi tasamaalla säilyttää välillä rinkan kyljessä.

[Sarekretkeilijä]

Suksisauvat ovat hyvät kahlauksissa. Paitsi jos on tottunut yhteen sauvaan ja voi mennä liian vaikeaksi, jos ei osaa keskittyä moneen asiaan. Lisäksi ei ole enää vapaata kättä vahingon sattuessa. Lisäksi yhdellä isolla sauvalla on ehkä parempi kavuta ylös ja alas huiputuksissa. Saapa nähdä, jos menen helikopterilla Vuoggatjålmesta niin antavatko ottaa vaellussauvan kopteriin. Jos ei, niin otan vanhat ja lyhyet( sauvakävelyä varten katkaistut) suksisauvat.

[goldfinger]

Eipä se paljon oikaise jos pääsisi vaikka ylittämään esim. noin Nordtoppenin kohdalta. Jäisi kuitenkin vardojoen ja parin muun jäätikköjoen kahlaus pois, en tiedä sitten, että pääseekö niistä kenkien kanssa yli. Joen yli uiminen sinänsä ei haittaa, koska muutenkin tulee käytyä aina iltasin uimassa jos vaan on tarpeeksi syvää vettä. Virkistää mielen ja ei tarvitse kosteuspyyhkeiden kanssa pelata.

Vaellussauvoja on tullut käytettyä 85- vuodesta lähtien. Jo silloin ne oli hiihtäjien kesäreenauksessa olennainen osa, muut kulkijat tosin aina naureskeli ja huuteli. Kummasti vaan nykyään tulee toisiakin sauvailijoita vastaa, että ei kai ne niin huono idea ollutkaan.