Souturetkeily: harrastaako kukaan?

[Aaro]

Harrastamme täällä Pellingissä, keskisellä Suomenlahdella, ahkerasti kalastuksella höystettyä päiväretkeilyä Päijän veneellä. Toisinaan teemme myös yöretkiä. Ensi kesänä toivottavasti useamman yön retki. Perus soutuvene soveltuu hyvin rannikolla souteluun. Ihmettelen soutuvene retkeilyn vähyyttä Eteläsuomessa, vaikka soveltuu tänne risukon paljon tallaamista paremmin.

[Ursus]

Vesiretkeilyyn soutaen, meloen tai purjehtien on tuskin missään maassa niin hyviä mahdollisuuksia kuin Suomessa. Silti kesähelteelläkin toiset mieluummin kantavat 25 kg selässä itikoiden syötävänä, kun toiset voivat grammoja viilaamatta nauttia luonnosta veden päällä.

[heikkiv]

Tossa on meidän Päijän vene täydessä varustuksessa tänä kesänä.
http://hyonteiset.net/foorumi/download/ ... p?id=65803
Taidetaan olla Ruokotaipalella matkalla Puumalan suuntaan.

(Ei muuten ole Ruokotaipale vaan Rokansaari.)

En ole tehnyt koskaan souturetkeä yksin,
mutta luulen että sekin onnistuisi hyvin esim juuri tuolla
Päijän veneellä. Voisin kuvitella että tunnelmat olisivat
aika hienoja, ehkä samaan tapaan kuin pyöräretkillä yksin.

Merellä olen tehnyt yhden "souturetken"
kun nuoruuden hulluudessa soudettiin kaverin
kanssa Tammisaaresta Espooseen käytännössä melkein yhtä soitoa.
Olimme ensin samana kesänä yrittäneet samaa "pätkää"
vastakkaiseen suuntaan, mutta soutu pysähtyi Porkkalan kärkeen,
vastatuulen ja allokon vuoksi. Porkkalan selkä hirvitti
melko tyynessäkin säässä ja matalissa mainingeissa. Yö aikaan
menimme siitä yli.

Nykyretket ovat olleet huomattavasti rauhallisempia,
oikeita souturetkiä. On mielestäni tärkeä piirre onnistumisen
kannalta, että ei suunnittele liian tarkkaan reittiä mikä pitäisi
päästä missäkin aikatauluss vaan retken aikana päättää aamuisin mihin suuntaan lähtee
sikäli kuin lähtee, vaikka se sitten olisi sama kuin alkuperäinen ajatus.
Kauppoja ja muita virkistäytymispaikkoja kannattaa pitää silmällä pitemmillä reissuilla,
sikäli kun on tarvetta.

Perinteistä vaellustakin rinkka tai reppu selässä on tullut
harjoitettua pitkin Lappia vaihtelevasti nuoruudesta lähtien.
Kyllä niistäkin on hyvät muistot, vaikka kärsitty on aika paljon.
Ensimmäinen vaellus tuli tehtyä jo 60 luvun lopussa viime vuosituhannella
Saariselälle kun sielä ei ollut vielä kansallispuistoa. Kiilopään
retkeilymaja oli lähtöpiste Saariselän vaelluksilla.

Kerran olen ollut kanoottiretkellä Lapissa.
Menimme keväällä jäiden lähdetyä Repojokea ylös ja Ivalojokea alas.
Siitä retkestä jäi lähinnä mieleen omasta mielstäni kolme
lähellä piti paikkaa että olisimme hukkuneet jääkylmään veteen, ynnä yliraskaan
kanotin vetäminen pöpeliköissä ja kivikoissa
kun lähestyttiin Repojoen latvoja ja siirryttiin Ivalonjoelle.
Päätin että ei enää ikinä sen kaltaista retkeä ja se on pitänyt.

Tässä rupesi jo haveilemaan, josko tekisimme ensi kesänä souturetken
Inarille. Olen siellä kerran ollut mukana moottoriveneretkellä pienellä
kattamattomalla puisella keskimoottoriveneellä. Inarilla näyttäisi olevan
paljon sokkeloista saarikkoa ja kapeikkoa lähes samassa mitassa
kuin Saimaalla.

[Aaro]

Tossa on meidän Päijän vene täydessä varustuksessa tänä kesänä.
http://hyonteiset.net/foorumi/download/ ... p?id=65803


Merellä olen tehnyt yhden "souturetken"
kun nuoruuden hulluudessa soudettiin kaverin
kanssa Tammisaaresta Espooseen käytännössä melkein yhtä soitoa.
Olimme ensin samana kesänä yrittäneet samaa "pätkää"
vastakkaiseen suuntaan, mutta soutu pysähtyi Porkkalan kärkeen,
vastatuulen ja allokon vuoksi. Porkkalan selkä hirvitti
melko tyynessäkin säässä ja matalissa mainingeissa. Yö aikaan
menimme siitä yli.

Merellä pitää varata varapäiviä sään pitelyyn tai sitten hyödyntää iltoja ja aikaisia aamuja hankalien tuuli ja aalto osuuksien selättämiseksi. Siis keskikesä soveltuu erityisesti, kun valoa riittää. Ahvenia saa aika helposti hopean värisellä ketju/mato pilkillä esim reimarilla merkittyjen karien kupeesta tai muuta kalaa vetämällä syvällä uivaa hopean kirkasta vaappua uistimena

[sahamies]

Tässä rupesi jo haveilemaan, josko tekisimme ensi kesänä souturetken
Inarille. Olen siellä kerran ollut mukana moottoriveneretkellä pienellä
kattamattomalla puisella keskimoottoriveneellä. Inarilla näyttäisi olevan
paljon sokkeloista saarikkoa ja kapeikkoa lähes samassa mitassa
kuin Saimaalla.

Kannattaa varmasti toteuttaa tuollainen haave, Inari on niin mahtava järvi eikä vastaavaa toista Suomesta löydy.
Vedimme trailerilla uuden haapapuusta tehdyn soutuveneeni Inarille 1985, silloin lähdimme Nellimöstä vesille soutaen. Seuraavan kerran veteenlaskupaikka oli Veskoniemi ja oma puuvene oli mukana.
Sama haapavene on vieläkin täysin lahoamaton, reunaa kiertävä mäntylista sensijaan on jo pehmennyt.
Toisen reissun jälkeen on käyty ehkä parisenkymmentä kertaa Inarilla, mutta emme ole enää omaa venettä vieneet mukana, vaan vuokraamme soutuveneen Partakosta, 4 hv moottori perässä jota myös käytetään.
Inari on pahalla kelillä vaarallinenkin, metrinen aallokko voi nousta tyynestä viidessä minuutissa ja aallot ovat tosi jyrkkiä.
Pienellä veneellä, kuten tuo Päijänkin on pitää olla tarkkana ja mieluusti pysytellä rantojen lähettyvillä.
Joskus haaveilin että lähtisin kiertämään koko järven soutaen, vuonon perukatkin koluten.
Jos ei kuitenkaan arvaa moista yrittää, niin itäpään vuonojen seutuville, melko suojaisan saariston turvissa voisi joskus lähteä.

[Ktm]

Kesällä 2012 tuli tehtyä toinen pidempi retkisoutu Koloveden ja Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Jylhät olivat maisemat ja ilmat suosivat. Norppiakin bongailtiin mutta ei nähty.

Viime kesänä tehtiin kolmas soutureissu Tampereelta Virroille. Heti aloituspäivänä oli aallokkoa sen verran Näsijärvellä, että piti vetää ensimmäisen kerran pelastusliivit päälle koko kolmen kesän soutureissujen aikana. Takamyötäsestä tulevia aaltoja piti myös seurata ettei pääse paatti hörppäämään. Muut retkipäivät olivatkin sitten tyynempiä paria lyhyttä ukkoskuuroa lukuunottamatta. Ensimmäisen kerran tavattiin myös toinen souturetkeilijä Muroleen kanavalla. Kyseinen "Karppinen" viettää kaikki lomansa soutelemalla Suomen järvillä. Hienoa seutua tuo kapea osuus Muroleen kanavalta Virroille.

Tuossa oli aikaisemmin "heikkiv":n kuva Päijänveneestä retkivarustuksessa. Onkohan se kuinka raskas soutaa, kun kaksi ukkoa hyppää vielä kyytiin ?

[sahamies]

Suomen lukuisista vesireiteistä on vähemmän tunnettu yhteys Tammisaaresta Hämeenlinnaan.
Kellepä tulisi mieleen lähteä veneellä tutkimusmatkalle reitille, jota on mahdollisesti käytetty viimeksi vuosisatoja sitten.
Kaksi miestä kolusi reitin läpi kolmen kesän aikana, aikamoinen seikkailu.
Nyt sopisi toivoa, että jotkut melomista harrastavat palstalaiset tempaisisivat koko reitin yhdessä kesässä.
Vihaisia alkuasukkaita kuulemma pitää varoa.

[Pepi]

Tuossa oli aikaisemmin "heikkiv":n kuva Päijänveneestä retkivarustuksessa. Onkohan se kuinka raskas soutaa, kun kaksi ukkoa hyppää vielä kyytiin ?

Kyllä se kulkee, jos molemmat soutavat. Tosin kahden soudettavassa veneessä saisi olla jonkin verran pitempi vesilinja. Olisi samalla tilaa soutaa ilman, että etusoutajan nyrkit osuvat takasoutajan selkään.

[Kaarle Suurehko]

Tuossa oli aikaisemmin "heikkiv":n kuva Päijänveneestä retkivarustuksessa. Onkohan se kuinka raskas soutaa, kun kaksi ukkoa hyppää vielä kyytiin ?

Kyllä se kulkee, jos molemmat soutavat. Tosin kahden soudettavassa veneessä saisi olla jonkin verran pitempi vesilinja. Olisi samalla tilaa soutaa ilman, että etusoutajan nyrkit osuvat takasoutajan selkään.

Päijän-veneestä on kaksi helposti soudettavaa kokoa. 470 senttinen ja 520 senttinen. Lyhyempi on se jota näkee huomattavasti enemmän mökkirannoissa. Laadukkaita molemmat. Joskus ajattelin virittää poikkikaaret partaiden hankainreikiin ja telttakankaan koko soutuveneen kuomuksi. Levy tuhtojen väliin, niin siinä voisi nukkua. Ei vaan ole tullut tehtyä.

[Aaro]

Tuossa oli aikaisemmin "heikkiv":n kuva Päijänveneestä retkivarustuksessa. Onkohan se kuinka raskas soutaa, kun kaksi ukkoa hyppää vielä kyytiin ?

Kyllä se kulkee, jos molemmat soutavat. Tosin kahden soudettavassa veneessä saisi olla jonkin verran pitempi vesilinja. Olisi samalla tilaa soutaa ilman, että etusoutajan nyrkit osuvat takasoutajan selkään.

Päijän-veneestä on kaksi helposti soudettavaa kokoa. 470 senttinen ja 520 senttinen. Lyhyempi on se jota näkee huomattavasti enemmän mökkirannoissa. Laadukkaita molemmat. Joskus ajattelin virittää poikkikaaret partaiden hankainreikiin ja telttakankaan koko soutuveneen kuomuksi. Levy tuhtojen väliin, niin siinä voisi nukkua. Ei vaan ole tullut tehtyä.

Mikään vauhtivenehän se ei ole (470), soveltuu parhaiten vesillä olosta nautiskeluun pitkän kaavan mukaan, johon siis kilometrien sijaan yleensä pyrimme. Paras puoli on se, että sinisen kilven veneenä se on varsin tukeva eikä ole helppoa saada kaatumaan. Useimmiten soutelemme niin että avomeri näkyy enkä juuri ole koskaan aaltoja pelännyt, mutta eihän sitä kovaan vastatuuleen (yli 10 m/s) isoon (yli 1m) vastalaineeseen jaksa soutaa. Hyvä ohjautuvuus vaatii hieman peräpainosuutta, jota ei aina ole kovin helppo aikaansaada.

Mistä päin Inarinjärveä olisi vuokrattavissa kunnollisia soutuveneitä. Esim Nellimön seutu olisi kiinnostava.

[OS]

Mistä päin Inarinjärveä olisi vuokrattavissa kunnollisia soutuveneitä. Esim Nellimön seutu olisi kiinnostava.

Täältä näyttäisi löytyvän soutuveneitä, kuten myös kanootteja ja kajakkeja.

[Korpijaakko]

Koska kaikkea pitää kokeilla, niin jos sitä seuraavaksi lähtisi soutuveneretkelle kun säätkin suosii Saimaalla...

Mikähän olisi mukava matkanopeus tuollaisella tyypillisellä vajaa viisimetrisellä lasikuituisella mökkiveneellä yhdellä ja kahdella soutajalla? Tässä pohdin päivämatkoja ja reittiä. Meneekö 30km päivässä kokemattomilla soutajilla suorittamisen puolelle?

[Ursus]

Jos haluaa suorittaa niin onnistuuhan tuokin varmaan. En itse lähtisi soutamaan niin pitkiä päiviä. Matkanopeus lienee noin 4 km tunnissa kahdella soutajalla kuormatulla veneellä.

[sahamies]

Kuhan soudussa on sopiva uistelunopeus tuollaiset 3-4 km/h. Se tarkoittaa tyynessä kelissä hyvin uivalla veneellä vetoja harvakseltaan; siinä on kiire kaukana.
Sopivaan myötätuuleen ei tarvitse kuin ohjailla venettä tuon nopeuden pitääkseen.
Vastatuuleen jo metrin korkuinen Saimaan aalto saa homman tuntumaan työltä.
En pidä 30 km:n päivämatkaa ylivoimaisena, se mikä on päivän pituus ja tuulen suunta ratkaisevat asian.

[bootes algebra]

Jos jostain saisin hyvän soutuveneen ja sille turvallisen sataman, niin kävisin varmasti pari kolme kertaa viikossa Näsijärvellä soutamassa.

Kotiseudullani yhdistin tähtiharrastuksen ja soutamisen. Elo-syyskuun tummenevat yöt ja kirkas tähtitaivas...!!! Mikäs siinä täysin tyynellä järvellä maata selällään veneessä ja katsoa tähtitaivasta kiikareilla. Järven selällä ei enää katulamputkaan haitanneet.