Pertti Kurki kirjoitti:Ainoa todellinen ero doublematilla ja underlayllä on leveys. Joskus 100 cm on parempi kuin 150 cm, ja päinvastoin.
Ja loppuviimeksi molemmat ovat aivan tavallisen solumuovin eristyslukemissa.
Taidan ostaa vielä yhden, uudemman Z-liten, joka näkyisi olevan selkeästi paremmin eristävää kuin minun vanhat (R 1,5 vs 2,6). Paiskin niitä sitten päällekkäin riittävän määrän.
Olen ihmetellyt (nyt alkaa olemaan jo aika monta ihmetyttaa & kummastuttaa juttua...) miksi hyva Downmat on "pilattu" ei toki per heti, vaan ajanmittaan, silla ettei ole myos toisessa paassa pelkkaa poistoventtiilia. Nehan on paljon helpompia/ halvempia tehda kuin yhdistetyt poisto & taytto venttiilit. Jalkimaisissa toleranssien ja materiaalien kulumattomuuden kanssa on paljon tarkempaa
- tuli mieleen tasta "Luultavasti epätasainen kertyminen tapahtuu ajan saatossa alustan toistuvien tyhjennysten yhteydessä - ulos menevä ilma puhaltaa untuvat tiettyihin lokeroihin(?)."
Pelkilla Rrilla ei tee paljoa, vaan kylmapisteet pitaa olla tiedossa. Jotkin valmistajat ovat naihin jo reagoineetkin.
"vielä yhden, uudemman Z-liten, joka näkyisi olevan selkeästi paremmin eristävää kuin minun vanhat (R 1,5 vs 2,6). Paiskin niitä sitten päällekkäin riittävän määrän"
Viimeinen "hyva" makuualustatesti, jonka olen nahnyt Suomessa oli 1997 (olikohan Era -lehti?), jossa oli kaytetty tasaista betonialustaa ja lampokameraa. Kylmapisteet menivat taysin yksiin omien kokemusteni kanssa... siitapa tuo suunnitelma saada toisen alustan kaaro vahan kannettavampaan muotoon patkaisemalla tayspituudesta.
- nythan oli taas ihan viime numerossa, en muista kuka siihen viittasi, mutta porontalja tuli vimeiseksi. Onkohan hyvakin testi?
Tässä ketjussa puhutaan minulle kovin vieraista asioista, joten kehtaakohan tänne edes kirjoittaa. En ole koskaan vielä noita ilma/höyhen ... tms. hienouksia edes kokeillut. Hankin kuitenkin juuri hiljattain seuraavaa talviretkeä (jota jo kovasti suunnittelen vaikka talvesta ei ole tietoakaan ) varten "Korpijaakon putiikista" Thermarest Ridgerest Solar Large makuualustan. Sen kanssa olisi sitten tarkoitus pistää selän alle vielä joko Savotan liepeellisen tai tuon saman valmistajan (Thermarest) pienemmän/ohuemman version laavun pohjalle. Eiköhän niillä jo keväthangella vanhakin kroppa tarkene.
veeäm kirjoitti:
- -
Taidan ostaa vielä yhden, uudemman Z-liten, joka näkyisi olevan selkeästi paremmin eristävää kuin minun vanhat (R 1,5 vs 2,6). Paiskin niitä sitten päällekkäin riittävän määrän.
Varoituksen sana, että jos parempi R-arvo johtuu heijastavasta pinnoitteesta, kuluu se aika nopeasti (parissa vuodessa?) pois. Lisäksi säteilylämmönsiirto ei ole kauhean ratkaisvassa asemassa jos sovittaa tiukasti päällekäin useamman munakennomaisen alustan.
mettäantero kirjoitti:Tässä ketjussa puhutaan minulle kovin vieraista asioista, joten kehtaakohan tänne edes kirjoittaa. En ole koskaan vielä noita ilma/höyhen ... tms. hienouksia edes kokeillut. Hankin kuitenkin juuri hiljattain seuraavaa talviretkeä (jota jo kovasti suunnittelen vaikka talvesta ei ole tietoakaan ) varten "Korpijaakon putiikista" Thermarest Ridgerest Solar Large makuualustan. Sen kanssa olisi sitten tarkoitus pistää selän alle vielä joko Savotan liepeellisen tai tuon saman valmistajan (Thermarest) pienemmän/ohuemman version laavun pohjalle. Eiköhän niillä jo keväthangella vanhakin kroppa tarkene.
Tarkennan sen verran, että en pyöritä Avotunturit kauppaa. Olen läheisessä yhteistyössä yrittäjän (Kari "Vaiska" Vainio) kanssa, mutta en saa kaupan liiketoiminnasta mitään omaan taskuuni ja maksan myös ostoksistani ko. kaupasta.
Ja makuualustoihin liittyen, uskoisin, että tarkenet tuolla yhdistelmällä. Itsellä on ollut jo joitain vuosia sama patja ja sen lisänä talvella useimmiten kerros 10mm tai 6mm routamattoa. Hyvin on tarjennut, tosin paksun makuupussit (vaikkakin litistyneenä selän alla) varmasti auttavat vielä asiaa.
veeäm kirjoitti:
- -
Taidan ostaa vielä yhden, uudemman Z-liten, joka näkyisi olevan selkeästi paremmin eristävää kuin minun vanhat (R 1,5 vs 2,6). Paiskin niitä sitten päällekkäin riittävän määrän.
Varoituksen sana, että jos parempi R-arvo johtuu heijastavasta pinnoitteesta, kuluu se aika nopeasti (parissa vuodessa?) pois. Lisäksi säteilylämmönsiirto ei ole kauhean ratkaisvassa asemassa jos sovittaa tiukasti päällekäin useamman munakennomaisen alustan.
Kyllä tuossa on jo materiaaliinkin liittyvää lisää. Minun alustani on Z-rest, näiden nykyisten isoisä.
Järkevin vaihtoehto olisi olla ostamatta mitään, mutta Ridge Rest Solar kyllä kiinnostaisi kovasti. Sillä pärjäisi eristämättömän ilmapatjan kanssa melko pitkälle etelän talvessa. Ilmapatja tässä paketissani on pelkkä mukavuustuote, joskin välttämätön selän ja sitä myötä nukkumisen kannalta.
Tuoreessa ERÄ-lehdessä 1/2021 on esitelty testitulokset talvikäyttöön tarkoitettujen ilmatäytteisten makuualustojen ominaisuuksista. Parhaimmaksi valikoitui NeoAir Xtherm R. Yllättävää oli molempien Expedin untuvatäytteisten alustojen luvattua heikompi eristyskyky. Sen sijaan Expedin keinokuitutäytteisen SynMat HL Winter M mallin eristävyys oli testin toiseksi paras ja painokin sama 430 g kuin NeoAirilla. Kaikkiaan testattavina oli 9 erilaista patjaa.
Eräkulkuri kirjoitti:Tuoreessa ERÄ-lehdessä 1/2021 on esitelty testitulokset talvikäyttöön tarkoitettujen ilmatäytteisten makuualustojen ominaisuuksista. Parhaimmaksi valikoitui NeoAir Xtherm R. Yllättävää oli molempien Expedin untuvatäytteisten alustojen luvattua heikompi eristyskyky. Sen sijaan Expedin keinokuitutäytteisen SynMat HL Winter M mallin eristävyys oli testin toiseksi paras ja painokin sama 430 g kuin NeoAirilla. Kaikkiaan testattavina oli 9 erilaista patjaa.
En ole oikein ymmärtänyt untuvan käyttöä ilmatäytteisissä alustoissa. Untuvahan laajenee synteettistä paremmin, mutta ilma-alustoissa synteettinen eriste on käsittääkseni liimattu patjan molempiin sisäpuoliin jolloin se pöyhistyy alustaa pumpatessa väkisinkin.
Täytteen tarkoitus alustoissa ei ole myöskään pitää alustaa pulleana (toisin kuin toppavaatteissa tai makuupusseissa), vaan ilman paine hoitaa sen, eli untuvan paremmalla pöyhistymisellä ei ole tuossakaan merkitystä.
Jos lähtisi laukalle ja spekuloisi, niin voisi sanoa että untuva jää Downmateissa herkemmin köntäksi. Siksi että sitä ei voi liimata samaan tapaan alustan sisäseiniin kuin synteettistä, ja siksi että ajan myötä alustan sisään kuitenkin menevä kosteus kertyy untuvaan joka kärsii siitä synteettistä enemmän.
Minulla on vanha vuosia sitten hankittu Vaude-ilmapatja, jota käytän vain lähiretkeilyssä. Pelkään ilmapatjan hajoamista, siksi pidemmillä retkillä on aina solumuovialusta. En koskaan ole ollut kiinnostunut retkeilyvälineistä, retkiruoista ja sensellaisista enempää kuin on ollut pakko. Rupesin ihmettelemään näitä untuvailmapatjoja. Yritän seuraavassa järkeillä, mitä hyötyä on untuvan tunkemisesta ilmapatjaan. Olen kiitollinen, jos joku vaivautuu oikaisemaan harhakäsityksiäni.
Untuvan eristävyys perustuu siihen, että untuva pitää sisällään ilmaa.
Pelkkä untuvamakuupussi ei eristä tarpeeksi, sillä nukkujan alla untuva painuu kasaan, eikä kasaan painunut untuva sisällä tarpeeksi ilmaa. Siksi tarvitaan makuualustaa.
Puhallettava ilmapatja olisi muuten hyvä, mutta ilma pakenee nukkujan alta, ja eristys katoaa näiltä osin. Ilmapatja mahtuu pieneen tilaan.
Solumuovinen patja on hyvä, sillä sen materiaalissa on pienenpieniä umpinaisia ilmakuplia tai -taskuja, joista ilma ei pääse karkaamaan nukkujan allakaan. Solumuovipatja on kuitenkin melko kookas mukana kuljetettavaksi.
Ilmapatjan ja solumuovipatjan hyvät ominaisuudet on pyritty saamaan samaan patjaan. Siksi on kehitetty ilmapatja, jonka sisällä on jonkin verran untuvaa. Ilma pakenee nukkujan alta, mutta ei niin paljoa, kuin pelkällä ilmalla täytetyssä patjassa, sillä untuvakerros ottaa vastaan osan nukkujan painosta. Samoin untuva ei painu niin lyttyyn kuin makuupussissa, sillä täyteilma vie osan nukkujan painon vaikutuksesta. Yhdistelmäpatja (ilma+untuva) mahtuu kuljetettaessa pienempään tilaan kuin solumuovipatja.
Untuva kostuu ajan myötä, jolloin sen eristävä vaikutus häviää, sillä vesi on huono lämmöneriste. Lisäksi kostea untuva painuu kasaan. Tämä on yksi syy, miksi untuva on korvattu sekä makuupusseissa että makuualustoissa keinotekoisilla lämpöä eristävillä materiaaleilla.
Ilma on yksi parhaista eristeistä mitä on kun se pysyy paikallaan. Se pirulainen ei vaan tykkää pysyä paikallaan ja liikkuessaan se edistää lämmönsiirtymistä.
Nuo ilmapatjojen täytteet ajavat samaa asiaa, kuin täytteet makuupussissa tai vaikka takissa. Ne muodostavat patjan sisälle rakenteen missä ilma jää jumiin untuvan tai synteettisen kuidun väliin ja ei täten pääse liikkumaan ja kiertämään patjan sisällä jolloin lämmön siirtyminen pysyy pienenä. Toki ilmapatjassa ilma pääsee aina jonkin verran liikkumaan, toisin kuin esim solumuovissa.
Itseltä löytyy kaksi Expedin ilmapatjaa, Synmat 7 ja Downmat 7. Omalla kokemuksella Downmat on kyllä lämpimämpi, mutta ero on huomattavasti pienempi kuin mitä odotin. Melkein sanoisin että Downmat on rahan haaskausta, mutta itse sain ostettua hyvästä tarjouksesta niin ei haittaa ja vaimo voi käyttää sitä kesäretkillä, kun on mukana.
Mitä tulee patjan hajoamiseen niin koirien kanssa retkeillessä tämä on validi huoli ja sen takia kannan mukana tuollaista paksusta materiaalista tehtyä patjaa enkä mitään UL mallia. Nuo edellä mainitsemani ovat kyllä todella kestävän tuntuisia ja tuo Synmat on jo nelisen vuotta vanhan ilman mitään ongelmia. Toki aina pyrin katsomaan mihin patjan laitan ettei alla ole mitää terävää, koiran kynnet se ainakin kestää.
^ No niin, taas jäi se oleellisin pointti huomaamatta minulta. Kiitos, Normanton. Jos Vaudekin on kunnolla puhallettu, ei siinä vartalon maakosketusta välttämättä synny. Oleellista on tosiaan ilman paikallaanpysyminen. Jos pelkkä ilman olemassaolo riittäisi, riippumatossa olisi mahottoman lämmintä kesät talvet.
Minulla hajosi yli kymmenen vuotta käytössä ollut exped untuvatäytteinen ja olen hankkimassa uutta jollain aikataululla. Kiitos Eräkulkurille vinkistä Erä-lehden testiin. Täytyy lukea.
Sivusta Xthermillä nukkumista katsoneena ja oman nukkumistyylin perusteella arvelisin, että heräisin Peuraselästä, jos menisin nukkumaan Peskihaarassa. On ilmeisesti aika liukasta materiaalia toi Xtherm, kuten Xlitekin (joka mulla on). Ja toi 430g versio on kyllä pieni, enkä ainakaan talvialustaksi ottaisi sellaista, mutta isompia malleja on kyllä tarjolla. Sikaflexiä tms Xthermin pohjaan vähintään pitää laittaa, ettei tuikkaisi sitä kaminaan aamulla.
Talvialustaksi tullee itselleni Expedin Downmat 9 LW (tai Exped megamat lite LWX), vaikka edellinen vastaava ei kestänyt kuin ehkä 250 retkiyötä. Tuon noin 600-700 gramman erotuksen olen valmis vetämään ahkiossa, jos alusta on muutoin mukavampi nukkua. Pääosin pintakankaan tuntuma ja liukkaus vaikuttaa itselläni, koska käytännössä aina pidän makuupussia vain peittona. Talvella mukana on kuitenkin 17mm solumuovia ilmaalustan alla. Kesällä tuskin enää Downmat 9 LW:tä tms kannan, vaan menen Xlitellä, kun painoa säästää sen 700g:n verran.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
) varten "Korpijaakon putiikista" Thermarest Ridgerest Solar Large makuualustan. Sen kanssa olisi sitten tarkoitus pistää selän alle vielä joko Savotan liepeellisen tai tuon saman valmistajan (Thermarest) pienemmän/ohuemman version laavun pohjalle. Eiköhän niillä jo keväthangella vanhakin kroppa tarkene. 
