Makuualusta talviretkeilyssä

Avatar
Eräkulkuri
Viestit: 3083
Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56

Viesti Kirjoittaja Eräkulkuri »

cobbo kirjoitti:Lämpimin on ilma-alusta alla, solumuovi päällä. Mukavampi toisinpäin.
Teoriassa makuualustojen yhteenlaskettu lämmöneristävyys on sama riippumatta siitä kuinka päin ne laittaa. Käytännössä asia on niin kuin cobbo on esittänyt. Asia perustuu siihen, että jäykkä solumuovinen makuualusta ehkäisee tai paremminkin tasoittaa alla olevan ilmatäytteisen patjan painumien eli ”kylmäsiltojen” syntymistä varsinkin, jos ilmapatja on kovin löysä. Lämmöneristävyden maksimoinnin kannalta ilmapatja pitäisikin täyttää riittävän pulleaksi, mutta toisaalta se ei ole niin mukava nukkua. Jos ilmapatjan täyttää ja lopuksi puhaltaa aivan kovaksi, ei alustojen paikoilla ole juurikaan väliä.


Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
cobbo
Viestit: 700
Liittynyt: 22 Elo 2017 20:48

Viesti Kirjoittaja cobbo »

Eräkulkuri kirjoitti:
cobbo kirjoitti:Lämpimin on ilma-alusta alla, solumuovi päällä. Mukavampi toisinpäin.
Teoriassa makuualustojen yhteenlaskettu lämmöneristävyys on sama riippumatta siitä kuinka päin ne laittaa. Käytännössä asia on niin kuin cobbo on esittänyt. Asia perustuu siihen, että jäykkä solumuovinen makuualusta ehkäisee tai paremminkin tasoittaa alla olevan ilmatäytteisen patjan painumien eli ”kylmäsiltojen” syntymistä varsinkin, jos ilmapatja on kovin löysä. Lämmöneristävyden maksimoinnin kannalta ilmapatja pitäisikin täyttää riittävän pulleaksi, mutta toisaalta se ei ole niin mukava nukkua. Jos ilmapatjan täyttää ja lopuksi puhaltaa aivan kovaksi, ei alustojen paikoilla ole juurikaan väliä.
Kiitos kun kirjoitit auki, kun itse laiskuuttani jätin kirjoittamatta. Asiaan vaikuttaa sekin, että ilma-alustassa on enemmän pinta-alaa josta kadottaa lämpöä. Sen sisällä lämmin ilma (sisäeristeestä huolimatta) kuitenkin pääsee hieman liikkumaan ja viilenemään reunoista ja alueista, jotka eivät ole nukkujan alla. Solumuovihan voi olla lämmin yhdestä kohdasta ja heti vierestä kylmä.

Nyt kun solumuovi tiheämpänä ja suhteessa paksuudeltaan eristävämpänä laitetaan stoppaamaan nukkujaa lähellä oleva lämpökato, jää lämpöä vähemmän leviämään ilma-alustaan ja siitä harakoille. Lämpöhäviön määrähän on suhteessa lämpötilaeroihin ja toisaalta pinta-alaan josta lämpö karkaa.

Käytännössä käytän solumuovia aina ilmatäytteisen alla jos ei ole pakko. Ehkä tosi kovalle pakkaselle voisi olla järkevää kantaa jo mainittua voileipärakennetta, eli ilmatäytteinen kahden solumuovin välissä. Päällimmäinen solumuovi voisi olla sen verran ohut ja taipuisa ettei veisi kaikkea ilma-alustan ylellisyyttä mennessään.
Viimeksi muokannut cobbo, 12 Helmi 2021 11:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
Pepi
Viestit: 7423
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

^Lopputilanteessa ehkä noin, jos ei oteta huomioon paksun ilmapatjan lämpövuotoa sivuille, joka on suurempi, jos se on lämpimämpi (päällä) kuin kylmenpi (alla). Aluksi solumuovi päällä tuntuu lämpimämmältä, koska ilma sen sisällä ei liiku eikä koko ilmamäärää tarvitse lämmittää pintalämmön nostamiseksi. Nukkujan liike liikuttelee ilmaa ilmapatjassa, vaikka se olisi melko täynnäkin.

Koettuna ero on melkoinen.

Jaha, cobbo ehti ensin...
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
rar
Viestit: 66
Liittynyt: 13 Loka 2008 21:06

Viesti Kirjoittaja rar »

seppo kirjoitti:Saatan vaihtaa merkkiä Therm-a-restiin.

Onko suosituksia?
Minulla on ollut useampi thermarestin ilmatäytteinen alusta. Ensin Prolite-mallistosta, sittemmin Neoaireja. Yhteensä öitä on tullut varmaan 100-150. Olen ostanut lähes kaikki käytettynä. Kaikki ovat edelleen täysin kunnossa. Ensimmäiseen alustaan sain reiän kotona kun säilytyspaikassa olikin törröttävä ruuvi.

Jos nyt lähtisin ostamaan uutta alustaa, niin katsoisin varmaan Neoairin mallistosta. Alustat ovat mukavia, niihin on olemassa hyvät ja kenttäkelpoiset korjaussarjat, lastentaudeista on päästy ja lämpimyys on sitä mitä luvataan. Samoin keveys on plussaa, vaikka sillä ei kysyjälle ollutkaan merkitystä. Pidän myös siitä, että alustat voi puhaltaa täyteen eikä mitään pumppuviritelmiä tarvita.

Huonot puolet olen ensin lukenut netistä ja vasta sitten todennut todeksi. Eivät ole siis minua häirinneet. Liukkaus on olemassa, jotkut korjanneet sen silikonilla. Rapinaa on myös haukuttu. Minua tai vaelluskavereitani ei ole häirinnyt.
PPP
Viestit: 549
Liittynyt: 26 Tammi 2007 15:27
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja PPP »

Porontalja on Erälehden testin mukaan yhtä hyvä kuin parhaat makuualustat.
Mutta kumminpäin porontaljaa tulee käyttää, erälehden mukaan myötäkarvaan mutta mitä se tarkoittaa. Itse olen pannut merkille että jos on vuota alaspäin niin se imee kosteutta aika paljon. Ilmeisesti on parempi käyttää vuota ylöspäin.
vaari
Viestit: 599
Liittynyt: 13 Tammi 2006 08:22

Viesti Kirjoittaja vaari »

Wikipedia:

1. kuolleesta eläimestä nyljetty raakanahka
2. tapetoitavan seinän korkeusmittaan leikattu tapettikaistale
PPP
Viestit: 549
Liittynyt: 26 Tammi 2007 15:27
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja PPP »

Vuota on monelle outo sana, mutta se on juuri se poron nahka, ja sitä voi erilaisilla käsittelyillä muokata, mutta mitä pehmeämpi se on niin sitä paremmin se imee kosteutta. Poron karva taas ei ime ja se kuivaa helposti.
PyyMetso
Viestit: 740
Liittynyt: 25 Elo 2016 14:24

Viesti Kirjoittaja PyyMetso »

Olen törmännyt vuota-sanaan seuraavissa yhteyksissä:

Vuota vielä, oi vanha vuos!” –
tuulet niin vinhasti vinkuu –
”jouda en viel’ sua seuraamaan!”
Vanhus ovella nyökkää vaan:
”Saat elää syksystä jouluun”.

Sähkökentän tangentiaalikomponentti ei aiheuta vuota pinnan läpi.
iglu
Viestit: 248
Liittynyt: 15 Helmi 2012 14:51

Viesti Kirjoittaja iglu »

Olen käyttänyt poron raakataljaa makuu-ja pilkkialustana pienen ikäni,välillä ostanut uuden poromiehiltä. Nahkapuoli tietenkin maatavasten.Raakatalja imee huonosti kosteutta koska siihen on jäänyt rasvaa,sehän on vain "ilmakuivattua". Jos oikein märät olosuhteet alkaa sekin hiljalleen vettä itseensä imemään ja olenkin kuivauksen jälkeen sivellyt siihen mehiläisvahaa tai muuta nahkarasvaa. Parkatut taljat eivät tähän käyttöön sovellu.Esim.netistä löytyy näitä raataljojen myyjiä
diver
Viestit: 2317
Liittynyt: 28 Helmi 2008 19:10

Viesti Kirjoittaja diver »

https://eralehti.fi/2015/01/02/nain-mak ... estattiin/
Eikös tuo porontalja ole tuon eristys/paksuus diagrammin mukaan aikalailla huonoin eristyskyvyltään vai olenko tulkinnut väärin?
PPP
Viestit: 549
Liittynyt: 26 Tammi 2007 15:27
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja PPP »

Vrt. myös paksuutta, tuon mukaan nelosen ja yksin välillä ei ole isoa eroa eritävyydessä, mutta porontalja on ohut verrattuna ilmatäytteiseen, ihmettelin itsekin tuota tulosta, mutta ehkä en osaa tulkita sitä. varmaan se raakatalja olisi parempi kuin muokattu.
Porontalja plus solukumialusta on hyvä yhdistelmä.
Metsän Omena
Viestit: 3038
Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58

Viesti Kirjoittaja Metsän Omena »

Huomioita edellä mainitusta makuualustatestistä:

Erälehden makuualustatestin ensimmäinen taulukko, jossa kuvataan makuualustan painon ja lämmöneristävyyden suhde: Jotta edes vertailun lähtökohta olisi asianmukainen, kunkin alustamallin paino olisi hyvä ilmoittaa pinta-alayksikköä kohden. Onhan samoista alustoista saatavissa useita eri kokoja pituuden ja leveyden mukaan. Se mikä on sen jälkeen painon ja lämmöeristävyyden "paras suhde" on myös ratkaistava laskennallisena suhteena, ei diagrammin mukaan.

Erälehden makuualustatestin toinen taulukko, jossa kuvataan makuualustan paksuuden ja lämmöneristävyyden suhde: "Optimaalisuudessa" eli mainitussa parhaassa suhteessa ei ole järkeä, vai millä tavoin arvoina 7 senttiä ja viileämpi on optimaalisempi kuin 9 senttiä ja lämpimämpi? Ilmoitettu paksuus on ilmatäytteisillä alustoilla käyttöasennossa oleva paksuus, ei kuljetusasennossa. Käytettäessä paksuudesta on hyötyä ja kuljetettaessa haittaa.

Makuualustan painon ja paksuuden suhde olisi käyttökelpoisempi tieto paksuuden ja lämmöneristävyyden suhteen sijaan, jos saman mallin painon ja lämmöeristävyyden suhde on jo ilmoitettu. Paksuudella haetaan pehmeyttä ja eristävyydellä lämpöä, joilla molemmilla on tavoiteltu yhteys painoon.

*Myötäkarvaan ja vastakarvaan kuvaavat ainoastaan porontaljan karvapuolen "liukukitkan" suuntaa.
Vastaa Viestiin