Teoriassa makuualustojen yhteenlaskettu lämmöneristävyys on sama riippumatta siitä kuinka päin ne laittaa. Käytännössä asia on niin kuin cobbo on esittänyt. Asia perustuu siihen, että jäykkä solumuovinen makuualusta ehkäisee tai paremminkin tasoittaa alla olevan ilmatäytteisen patjan painumien eli ”kylmäsiltojen” syntymistä varsinkin, jos ilmapatja on kovin löysä. Lämmöneristävyden maksimoinnin kannalta ilmapatja pitäisikin täyttää riittävän pulleaksi, mutta toisaalta se ei ole niin mukava nukkua. Jos ilmapatjan täyttää ja lopuksi puhaltaa aivan kovaksi, ei alustojen paikoilla ole juurikaan väliä.cobbo kirjoitti:Lämpimin on ilma-alusta alla, solumuovi päällä. Mukavampi toisinpäin.
Makuualusta talviretkeilyssä
- Eräkulkuri
- Viestit: 3083
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Kiitos kun kirjoitit auki, kun itse laiskuuttani jätin kirjoittamatta. Asiaan vaikuttaa sekin, että ilma-alustassa on enemmän pinta-alaa josta kadottaa lämpöä. Sen sisällä lämmin ilma (sisäeristeestä huolimatta) kuitenkin pääsee hieman liikkumaan ja viilenemään reunoista ja alueista, jotka eivät ole nukkujan alla. Solumuovihan voi olla lämmin yhdestä kohdasta ja heti vierestä kylmä.Eräkulkuri kirjoitti:Teoriassa makuualustojen yhteenlaskettu lämmöneristävyys on sama riippumatta siitä kuinka päin ne laittaa. Käytännössä asia on niin kuin cobbo on esittänyt. Asia perustuu siihen, että jäykkä solumuovinen makuualusta ehkäisee tai paremminkin tasoittaa alla olevan ilmatäytteisen patjan painumien eli ”kylmäsiltojen” syntymistä varsinkin, jos ilmapatja on kovin löysä. Lämmöneristävyden maksimoinnin kannalta ilmapatja pitäisikin täyttää riittävän pulleaksi, mutta toisaalta se ei ole niin mukava nukkua. Jos ilmapatjan täyttää ja lopuksi puhaltaa aivan kovaksi, ei alustojen paikoilla ole juurikaan väliä.cobbo kirjoitti:Lämpimin on ilma-alusta alla, solumuovi päällä. Mukavampi toisinpäin.
Nyt kun solumuovi tiheämpänä ja suhteessa paksuudeltaan eristävämpänä laitetaan stoppaamaan nukkujaa lähellä oleva lämpökato, jää lämpöä vähemmän leviämään ilma-alustaan ja siitä harakoille. Lämpöhäviön määrähän on suhteessa lämpötilaeroihin ja toisaalta pinta-alaan josta lämpö karkaa.
Käytännössä käytän solumuovia aina ilmatäytteisen alla jos ei ole pakko. Ehkä tosi kovalle pakkaselle voisi olla järkevää kantaa jo mainittua voileipärakennetta, eli ilmatäytteinen kahden solumuovin välissä. Päällimmäinen solumuovi voisi olla sen verran ohut ja taipuisa ettei veisi kaikkea ilma-alustan ylellisyyttä mennessään.
Viimeksi muokannut cobbo, 12 Helmi 2021 11:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
^Lopputilanteessa ehkä noin, jos ei oteta huomioon paksun ilmapatjan lämpövuotoa sivuille, joka on suurempi, jos se on lämpimämpi (päällä) kuin kylmenpi (alla). Aluksi solumuovi päällä tuntuu lämpimämmältä, koska ilma sen sisällä ei liiku eikä koko ilmamäärää tarvitse lämmittää pintalämmön nostamiseksi. Nukkujan liike liikuttelee ilmaa ilmapatjassa, vaikka se olisi melko täynnäkin.
Koettuna ero on melkoinen.
Jaha, cobbo ehti ensin...
Koettuna ero on melkoinen.
Jaha, cobbo ehti ensin...
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Minulla on ollut useampi thermarestin ilmatäytteinen alusta. Ensin Prolite-mallistosta, sittemmin Neoaireja. Yhteensä öitä on tullut varmaan 100-150. Olen ostanut lähes kaikki käytettynä. Kaikki ovat edelleen täysin kunnossa. Ensimmäiseen alustaan sain reiän kotona kun säilytyspaikassa olikin törröttävä ruuvi.seppo kirjoitti:Saatan vaihtaa merkkiä Therm-a-restiin.
Onko suosituksia?
Jos nyt lähtisin ostamaan uutta alustaa, niin katsoisin varmaan Neoairin mallistosta. Alustat ovat mukavia, niihin on olemassa hyvät ja kenttäkelpoiset korjaussarjat, lastentaudeista on päästy ja lämpimyys on sitä mitä luvataan. Samoin keveys on plussaa, vaikka sillä ei kysyjälle ollutkaan merkitystä. Pidän myös siitä, että alustat voi puhaltaa täyteen eikä mitään pumppuviritelmiä tarvita.
Huonot puolet olen ensin lukenut netistä ja vasta sitten todennut todeksi. Eivät ole siis minua häirinneet. Liukkaus on olemassa, jotkut korjanneet sen silikonilla. Rapinaa on myös haukuttu. Minua tai vaelluskavereitani ei ole häirinnyt.
Porontalja on Erälehden testin mukaan yhtä hyvä kuin parhaat makuualustat.
Mutta kumminpäin porontaljaa tulee käyttää, erälehden mukaan myötäkarvaan mutta mitä se tarkoittaa. Itse olen pannut merkille että jos on vuota alaspäin niin se imee kosteutta aika paljon. Ilmeisesti on parempi käyttää vuota ylöspäin.
Mutta kumminpäin porontaljaa tulee käyttää, erälehden mukaan myötäkarvaan mutta mitä se tarkoittaa. Itse olen pannut merkille että jos on vuota alaspäin niin se imee kosteutta aika paljon. Ilmeisesti on parempi käyttää vuota ylöspäin.
Olen käyttänyt poron raakataljaa makuu-ja pilkkialustana pienen ikäni,välillä ostanut uuden poromiehiltä. Nahkapuoli tietenkin maatavasten.Raakatalja imee huonosti kosteutta koska siihen on jäänyt rasvaa,sehän on vain "ilmakuivattua". Jos oikein märät olosuhteet alkaa sekin hiljalleen vettä itseensä imemään ja olenkin kuivauksen jälkeen sivellyt siihen mehiläisvahaa tai muuta nahkarasvaa. Parkatut taljat eivät tähän käyttöön sovellu.Esim.netistä löytyy näitä raataljojen myyjiä
https://eralehti.fi/2015/01/02/nain-mak ... estattiin/
Eikös tuo porontalja ole tuon eristys/paksuus diagrammin mukaan aikalailla huonoin eristyskyvyltään vai olenko tulkinnut väärin?
Eikös tuo porontalja ole tuon eristys/paksuus diagrammin mukaan aikalailla huonoin eristyskyvyltään vai olenko tulkinnut väärin?
Vrt. myös paksuutta, tuon mukaan nelosen ja yksin välillä ei ole isoa eroa eritävyydessä, mutta porontalja on ohut verrattuna ilmatäytteiseen, ihmettelin itsekin tuota tulosta, mutta ehkä en osaa tulkita sitä. varmaan se raakatalja olisi parempi kuin muokattu.
Porontalja plus solukumialusta on hyvä yhdistelmä.
Porontalja plus solukumialusta on hyvä yhdistelmä.
-
- Viestit: 3038
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Huomioita edellä mainitusta makuualustatestistä:
Erälehden makuualustatestin ensimmäinen taulukko, jossa kuvataan makuualustan painon ja lämmöneristävyyden suhde: Jotta edes vertailun lähtökohta olisi asianmukainen, kunkin alustamallin paino olisi hyvä ilmoittaa pinta-alayksikköä kohden. Onhan samoista alustoista saatavissa useita eri kokoja pituuden ja leveyden mukaan. Se mikä on sen jälkeen painon ja lämmöeristävyyden "paras suhde" on myös ratkaistava laskennallisena suhteena, ei diagrammin mukaan.
Erälehden makuualustatestin toinen taulukko, jossa kuvataan makuualustan paksuuden ja lämmöneristävyyden suhde: "Optimaalisuudessa" eli mainitussa parhaassa suhteessa ei ole järkeä, vai millä tavoin arvoina 7 senttiä ja viileämpi on optimaalisempi kuin 9 senttiä ja lämpimämpi? Ilmoitettu paksuus on ilmatäytteisillä alustoilla käyttöasennossa oleva paksuus, ei kuljetusasennossa. Käytettäessä paksuudesta on hyötyä ja kuljetettaessa haittaa.
Makuualustan painon ja paksuuden suhde olisi käyttökelpoisempi tieto paksuuden ja lämmöneristävyyden suhteen sijaan, jos saman mallin painon ja lämmöeristävyyden suhde on jo ilmoitettu. Paksuudella haetaan pehmeyttä ja eristävyydellä lämpöä, joilla molemmilla on tavoiteltu yhteys painoon.
*Myötäkarvaan ja vastakarvaan kuvaavat ainoastaan porontaljan karvapuolen "liukukitkan" suuntaa.
Erälehden makuualustatestin ensimmäinen taulukko, jossa kuvataan makuualustan painon ja lämmöneristävyyden suhde: Jotta edes vertailun lähtökohta olisi asianmukainen, kunkin alustamallin paino olisi hyvä ilmoittaa pinta-alayksikköä kohden. Onhan samoista alustoista saatavissa useita eri kokoja pituuden ja leveyden mukaan. Se mikä on sen jälkeen painon ja lämmöeristävyyden "paras suhde" on myös ratkaistava laskennallisena suhteena, ei diagrammin mukaan.
Erälehden makuualustatestin toinen taulukko, jossa kuvataan makuualustan paksuuden ja lämmöneristävyyden suhde: "Optimaalisuudessa" eli mainitussa parhaassa suhteessa ei ole järkeä, vai millä tavoin arvoina 7 senttiä ja viileämpi on optimaalisempi kuin 9 senttiä ja lämpimämpi? Ilmoitettu paksuus on ilmatäytteisillä alustoilla käyttöasennossa oleva paksuus, ei kuljetusasennossa. Käytettäessä paksuudesta on hyötyä ja kuljetettaessa haittaa.
Makuualustan painon ja paksuuden suhde olisi käyttökelpoisempi tieto paksuuden ja lämmöneristävyyden suhteen sijaan, jos saman mallin painon ja lämmöeristävyyden suhde on jo ilmoitettu. Paksuudella haetaan pehmeyttä ja eristävyydellä lämpöä, joilla molemmilla on tavoiteltu yhteys painoon.
*Myötäkarvaan ja vastakarvaan kuvaavat ainoastaan porontaljan karvapuolen "liukukitkan" suuntaa.