Raappana
-
Metsän Omena
- Viestit: 3067
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Raappana
Saariselän kävijöille tuttu Raappanan kammi Luirojärven Jaurutuksen rantametsässä on Sodankylän entisen nimismiehen, Aaro Raappanan, aikaansaannoksia. Raappanan tuli on sensijaan eräs yksinkertainen pystyssä poltettavan pölkkynuotion muoto. Viittaako tulen yhteydessä esiintyvä Raappana samaan Aaroon vai onko kyseessä jokin muu Raappanoista? Kenties Erkki?
-
Metsän Omena
- Viestit: 3067
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Tuota oon ite joskus kans tuuminu että kuinka toi pölkkytuli liittyy hra. Raappanaan, ja onko kysessä sama mies joka Kammin rakenteli.
Myös itte tuli on aika mielenkiintonen. Kun miettii että miksi ja miten se on syntynyt, niin mulle tulee mieleen melkempä vain entisajan puusavotat, jossa oli vakiovarusteina sahaa ja kirvestä joilla tuo tuli helpoiten olis syntynyt. Kun siinä olis oltava tasainen leikuupinta kummassakin päässä jotta pöllin puoliskot seisoo maassa suorassa, ja että päällä oleva pannu tms olisi myös tukevasti vaaterissa keittelyn ajan, siihen tarvittas saha, ja halkasuun se kirves. Mutta onhan noita ennen aikaan varmaan kannettu myös muutenkin erällä siinä missä nykyään harvemmin tapaa sahan kantajaa, saati edes kirveen.
Mites ko. raappanan tuli sitten eroaa tavallisesta nuotiosta, jonka tekee tikuilla, risuista vaikka ilman puukkoa joka ehkä onkin se ainoa vaadittava työkalu nokipannukahveiden vaatimiin tuliin, lämmittelyvalkeat erikseen.
Ehkä raappanan valkea oli hitaampi uppoamaan hankeen, verrattuna tavalliseen sekamuotoseen nuotioon joka tuppaa vaatiin alustan tamppaamisen tai kaivamisen, tai puita alle, estämään hankeen vajoamisen ?
Raappanan tulet, pitää astian itse hollilla ja tavallinen nuotio "vaatii" jonkun kepin asettelun, pannun roikottamista varten, josko saahan sen muutenkin, vaikka hiilloksiin pannun laskemalla jne.
raappanan tulet ei valaise paljoa, ainakaan heti. 4 osaan moottorisahalla siivutettu jätkänkynttilä suo valoa eri suuntiin enempi ja nuotio vielä paremmin niin sanosin että raappanan tuli on eniten keittotuli, suht nopeakin SITTEn KUN SE SYTTYY ensin. Ehkä tollasta raappanan tulien vaatimaa pölliä on tullut luontevasti paraiten just metsätyömailla ja kämpän rakentelun sivutuotteena, siinä missä tavallisen ukkelin olis erällä kulkiessa pitäny ensin kaataa puu tai pätkiä maahan kaatunut kelo ja sitten halasta se, ja oisko se ollut kannattavaa ainakaan kesäaikaan kun lumeen vajoamis tekijää ei ole. Maapuista ja oksista olis ollu nopeata, vaivatonta, tehdä kynsitulet kesällä ainakin, ja lämmittävät isommat yötulet taas syntyy loppuun palaneesta raappanasta, siinä missä kynsitulistakin, sen kun vaan haalii yöksi tarpeeksi puuta millä voi sitten valkeita lietsoa läpi yön. Ellei o tehny rakovalkeita tms isoja omanlaisiaan yötulia, vaan olisko nekin ollu enempi talviajan niksejä nekin, rakovalkeat.
Myös itte tuli on aika mielenkiintonen. Kun miettii että miksi ja miten se on syntynyt, niin mulle tulee mieleen melkempä vain entisajan puusavotat, jossa oli vakiovarusteina sahaa ja kirvestä joilla tuo tuli helpoiten olis syntynyt. Kun siinä olis oltava tasainen leikuupinta kummassakin päässä jotta pöllin puoliskot seisoo maassa suorassa, ja että päällä oleva pannu tms olisi myös tukevasti vaaterissa keittelyn ajan, siihen tarvittas saha, ja halkasuun se kirves. Mutta onhan noita ennen aikaan varmaan kannettu myös muutenkin erällä siinä missä nykyään harvemmin tapaa sahan kantajaa, saati edes kirveen.
Mites ko. raappanan tuli sitten eroaa tavallisesta nuotiosta, jonka tekee tikuilla, risuista vaikka ilman puukkoa joka ehkä onkin se ainoa vaadittava työkalu nokipannukahveiden vaatimiin tuliin, lämmittelyvalkeat erikseen.
Ehkä raappanan valkea oli hitaampi uppoamaan hankeen, verrattuna tavalliseen sekamuotoseen nuotioon joka tuppaa vaatiin alustan tamppaamisen tai kaivamisen, tai puita alle, estämään hankeen vajoamisen ?
Raappanan tulet, pitää astian itse hollilla ja tavallinen nuotio "vaatii" jonkun kepin asettelun, pannun roikottamista varten, josko saahan sen muutenkin, vaikka hiilloksiin pannun laskemalla jne.
raappanan tulet ei valaise paljoa, ainakaan heti. 4 osaan moottorisahalla siivutettu jätkänkynttilä suo valoa eri suuntiin enempi ja nuotio vielä paremmin niin sanosin että raappanan tuli on eniten keittotuli, suht nopeakin SITTEn KUN SE SYTTYY ensin. Ehkä tollasta raappanan tulien vaatimaa pölliä on tullut luontevasti paraiten just metsätyömailla ja kämpän rakentelun sivutuotteena, siinä missä tavallisen ukkelin olis erällä kulkiessa pitäny ensin kaataa puu tai pätkiä maahan kaatunut kelo ja sitten halasta se, ja oisko se ollut kannattavaa ainakaan kesäaikaan kun lumeen vajoamis tekijää ei ole. Maapuista ja oksista olis ollu nopeata, vaivatonta, tehdä kynsitulet kesällä ainakin, ja lämmittävät isommat yötulet taas syntyy loppuun palaneesta raappanasta, siinä missä kynsitulistakin, sen kun vaan haalii yöksi tarpeeksi puuta millä voi sitten valkeita lietsoa läpi yön. Ellei o tehny rakovalkeita tms isoja omanlaisiaan yötulia, vaan olisko nekin ollu enempi talviajan niksejä nekin, rakovalkeat.
Kohti korpea,kiitos.
Raappanantuli on hyvä juurikin ruuanlaitossa, sitä ei tarvitse koko ajan vahtia ja kohennella.
