Mitä vieheitä vaellukselle.

[Pihkasilmä Kaarnakorva]

Kuinkas pieniä lippoja Lapissa on järkevää mukanaan pitää? Moni ilmeisesti luottaa Meppseihin ja Lottoon. Onko Meppseistä kokemusta 0 tai jopa 00 koosta tai Lotosta pienimmässä 6 g koossa? Pitkällehän nuo varmaan eivät lennä, mutta jospa sopisivat kumminkin hyvin kalan suuhun...

Itellä kulkee kaikenlaista kokoa. Meppsin 00, 0, 1, 2 ja 3. Löytyy erilaisia Meppsejä. Aglia Long Redbo 2, mustapohjaista keltaisilla täplillä, hopeista ja kuparista punaisilla täplillä, sekä mattapintaista ja täysin kirkkaanpunaista lipan molemmin puolin (ei tarroja).

Sen lisäks muutama 9g Lotto, joista ehdoton ykkönen on PU-väri ja yksi 6g versio, jota todella harvoin tulee käytettyä.

Väittäisin, että pelkästään Meppseillä ja Lotoilla pärjää jo todella, todella pitkälle. Jos siihen jotain tahtoo rinnalle, niin jotain Rapalan Countdownia ja/tai Salmon Hornettia. Noiden lisäks mulla löytyy vielä Eumerin 5g SpinTube Leech, jota tosin tulee ikävän harvoin uitettua, koska sitä ei voi käyttää lukkojen kanssa ja laiskuuttaan sitten harvoin jaksaa ottaa lukon pois ja sitoa sitä suoraan siimaan.

[Pihkasilmä Kaarnakorva]

Jos käyttää minimissään 2 tai mieluummin 3 koon lippaa niin ei tule turhaan niin paljon kalanpoikasia vahingoittamaan ehkä itseään.

Hyvä pointti. Mahtaako muilla olla havaintoja, nappaako alle 2-kokoon herkästi alamittaiset ruokakalojen sijaan?

Vähän kyllä epäröin, että tuolla olisi juuri mitään merkitystä sen kanssa, minkä kokoisia kaloja sinne nappaa kiinni. 2- ja 3-koon Meppsitkin ovat vielä sellaisia, joihin pikkuiset taimenet nappaavat kiinni. Tai ainakin itsellä on napannut. Vieheen pitää olla jo aika järkyttävän iso, että pienet petokalat eivät siitä kiinnostu.

Muistan myös lukeneeni jostakin Erä-lehden numerosta, jossa asiaa testattiin (tosin onkivehkeillä). Testiä teki toimittaja ja erään kalastustarvikeliikkeen pitäjä. He menivät muutamaan paikkaan ongelle ja toinen onki ns. tavallisen kokoisilla koukuilla, mitä yleensä perusongissa näkee ja kauppias onki kisaongella, jossa oli merkittävästi pienempi koukku. Kauppias otti kisasta saaliismäärällään murskavoiton, eikä eroa kalojen koossa ollut merkittävästi ja saattoi olla jopa niin, että kauppias veti myös isommat kalat. Syötit taisivat olla molemmilla samat.

[pesala]

Niin kaloillehan nuo vieheet oli tarkoittettu

[honkamukka]

Minä olen todennut, että pienet ja samalla pienissä vieheissä olevat koukut tuottavat vähiten vauriota uintiaan jatkamaan päästetyille kaloille. Tarkoitan tällä oman kalastus ympäristöni eväkkäitä. Joku tarpeeseeni sopimaton isomus jää tietysti rantautumatta, mutta isoonkin vieheeseen tarttuu kasvutarvetta omaavia, eli liian pieniä rasva eväkkäitä. Hauenpyynnissä toki isoista koukuista on etuutensa.

[Pihkasilmä Kaarnakorva]

Minä olen todennut, että pienet ja samalla pienissä vieheissä olevat koukut tuottavat vähiten vauriota uintiaan jatkamaan päästetyille kaloille. Tarkoitan tällä oman kalastus ympäristöni eväkkäitä. Joku tarpeeseeni sopimaton isomus jää tietysti rantautumatta, mutta isoonkin vieheeseen tarttuu kasvutarvetta omaavia, eli liian pieniä rasva eväkkäitä. Hauenpyynnissä toki isoista koukuista on etuutensa.

Jep. Isommissa koukuissa on myös isompi väkänen, jonka irroittaminen luonnollisesti vaurioittaa kalaa herkemmin.

[Micke]

Itse litistän väkäsen koukuista, enkä ole havainnut, että menettäisin sen vuoksi kalaa. Sen sijaan väärän kokoiset on helpompi päästää pois ja myös tahtomattomat varusteisiin ja vaatteisiin tarttumiset ovat helppoja irroittaa.

Jos kalastan vaelluksella luotan lottoihin, mutta harvoimpa tulee kalasteltua vaelluksella. Kotivesillä sen sijaan kalastelen aika aktiivisesti.

[zag]

Itse pystyn puhumaan vain perhokalastuksesta ja silloinkin saalispuolelta ensisijaisesti vain harjuksista - tässä nyt kuitenkin niiden kautta kokoasioista.

Perhokalastukuvioissa perhon ja saaliskalan koko eivät välttämättä ole suoraan verrannollisia; usein tuntuu, että jopa päinvastoin. Toki tiedän, että ns. haukisudit ovat asia erikseen.
Syynähän luonnollisesti on jo lähtökohtaisesti se, että perhokalastaja, semminkin harjusonkija, yrittää imitoida useimmiten perhoillaan hyönteisiä kalojen sijasta. No, toki pikkukalajäljitelmiäkin yms. käytetään. Toisaalta syynä on heittotekniikka; perhokalastaja ei tarvitse vieheen painoa heittämiseen. Isommasta perhon koosta on heittämisessä jopa haittaa.

Esiintyvästä hyönteisfaunasta poikkeavan suuria perhoja toki käytetään eri syistä; usein vaikkapa silloin kun halutaan erottua muusta luonnollisesta tarjonnasta. Esim. kun kokemusperäisesti tiedetään, että kala opportunistina ottaa poikkeavankin suuriin makupaloihin, vaikkapa normaalia isompaan ampiaisjäljitelmään. Isoja perhoja käytetään usein myös rigissä indikaattoriperhoina tai painoperhoina.

Tästä kuvasta pienempiä perhokokoja en itse käytä käytännön syistä; saaliskalojen suhteen riittävä perukesiima ei enää mahdu koukun silmästä niin, että saadaan perholle herkästi liikkuva uinti. Kuvan perhojen koukun pituus on luokkaa 7 mm. Tällaisella perhovarustuksella varaudun 50 - 60 senttiluokan harjuksiin. Käytännössä useimmiten käyttämieni koukkujen pituus on luokkaa 12 mm; niihin saa esim. toiminnallisesti olosuhteisiin sopivamman perukevahvuuden. Mutta saalisharjusten tavoitekoko ei kuitenkaan suurene .

[sepaonu]

Verratuna zag-in kuvalinkin perhoin on tämä iso hirviö, tmc 102Y #19
http://www.flyfisher.ee/download/file.p ... &mode=view
en itse kyllä lähde pienemmäksi, nekin pikkumustat vain siialle tarkoitettu.

usein vaikkapa silloin kun halutaan erottua muusta luonnollisesta tarjonnasta.

juuri näin, jos vedessa on 4 päikkaria neliolla, se on syy, että no otetan se isoin.

Viehenpuolelta sen verran, että yli 10 vuota finmarkin järvilla, kaikki kokeltu ja nyt pari pikkulusikka ja vain lotot 12,15gr ja mun vaelluskaveri saa käytä sitä viehelaatikoa. Jos joku viella halua kokeilla jotain muuta, kuin lottoja, niin hyvä on viella myran wipp.

[akokammi]

Viime viikon raudun pyynnin ohella tuli oikein mietittyä mitä vieheitä sinne tunturiin kannattaa kantaa. Lopputulos oli seuraava: Lottoja, Mepps 3, Panter 7-10g, Wipp, Spöket 18g ja zigge 14-18g. Näistä uistimista kasailen seuraavalle reissulle pakillisen eri värejä. Lotot ja meppsit peruskauraa sekä joelle että järvelle. Panter ja Wipp pitkäheittosia lippoja lähinnä järville, ui melko syvässä, joten ei sovellu matalaan. Spöket pitkäheittonen pintavaappu matalille järville. Zigge pitkäheittonen syvemmässä uiva lusikka. Paljon muutakin tuli viime reissulla kannettua mukana mutta muut eivät juuri käyneet siiman päässä.

[sahamies]

En malta olla utelematta; millaisia rautuja onnistuit ylös saamaan?

[akokammi]

En malta olla utelematta; millaisia rautuja onnistuit ylös saamaan?

1,3 kg rautu oli reissun suurin. Puolen kilon ja kilon väliin saatiin rautua paljon mutta siitä suurempia ei juuri näkynyt. Perholla oli aika vaikea viikko ja uistin pelasi huomattavasti paremmin.

[sahamies]

Sillä lailla... hyvät oli kalat.
Norjan rautuvesilläkö kävitte, vai ihan kotimaan kohteissa?

[akokammi]

Sillä lailla... hyvät oli kalat.
Norjan rautuvesilläkö kävitte, vai ihan kotimaan kohteissa?

Naapurin vesillä oltiin.

[honkamukka]

Eilen, kun oli sadepäivä, niin kaivoin pölyttyneet perhon sidonta tarpeeni esille. Kaikessa rauhassa siinä haeskelin notkeutta vanhoihin sormiini. Näytöltä katselin taitajien sidoksia ja niiden mittasuhteita näille käyttämilleni yksinkertaisille perusperhoille. Sopivasti siinä iltapäivän tunteina perhorasiani täydentyi ja mikä parasta, niin luutuneet sormeni taipuivat näihin näperryksiin. Tahtini oli senverran rauhaisa, etten katkaissut kuin kerran sidontalangan ennen aikojaan. Näköni luo hiukan ongelmia pienissä koukuissa. Välillä lasit pois päästä ja taas takaisin, koska etäisyys tuo ongelmia. Katsotaan tämän kuun loppupuolella minkalaisin silmin tavoittelemani kalat perhojani arvostelevat.

[tst]

Välillä lasit pois päästä ja taas takaisin, koska etäisyys tuo ongelmia. Katsotaan tämän kuun loppupuolella minkalaisin silmin tavoittelemani kalat perhojani arvostelevat.

Monesti on loppunut hämärässä tai pimeässä, siis yöllä, kalastus siihen kun ei näe sitoa viehelukkoa siimanpäähän. Ei pitäisi tehdä viehemenetyksiä yöllä vaan kun ei oikein jaksa aina pinnassakaan kelailla. Täytyy minunkin muistaa ottaa otsalamppu mukaan koska kahden viikon kuluttua on jo pimeitä öitä.