Pohjois-Karjalaan

[Isovarvas]

Patvinsuo, Koli, Ruunaa, Kolovesi, monet muut... Kainuun korvet jäävät taakse ja eteen aukeaa iloinen Itä-Suomi. Edessä on siis muutto Pohjois-Karjalaan. Homman varmistuttua hankin pari viikkoa sitten ensi töikseni Pohjois-Karjalan vaellusreittioppaan, kun sitä vielä pienellä etsimisellä oli painoksen loppumisesta huolimatta saatavilla, kotimaisen kirjakauppaketjun ystävällisellä avustuksella. Kirjaa jo hieman lueskelin, ja vaikutelma oli positiivinen.

Näyttäisi siltä, että retkeilymielessä en kovin surkealle seudulle ole menossa: vaellusreittejä on runsaasti, ja erilaisia kohteita löytyy myös edellä mainittujen paikkojen ulkopuolelta. Reittien luonne ehkä pitkälti saman tyylistä kuin Kainuussa, eli paljon talousmetsää, mutta myös upeita luontokohteita. Viime vuosien aikana olen seutua jo jonkin verran kolunnut, kun työmatkojen puolesta on tullut maakunnassa jo aika paljon aikaa vietettyä ja myös viihdyttyä.

Ennakko-odotukset ovat seuraavat: puheliaampia ihmisiä, luonto edelleen lähellä, mutta hieman eteläisempää luonteeltaan; upeita järviä, hyviä kalavesiä, hyviä sienipaikkoja, upeita kulttuurimaisemia ja puheliaampia ihmisiä. Mutta miten on, löytyykö Itä-Suomesta retkeilyharrastajia? Kainuun kohteissa saa yleensä retkeillä täysin omillaan, jos joku tulee vastaan niin se on yleensä asiasta pyssyn kanssa liikkeellä, harvemmin joutilaana retkeilemässä. Itä-Suomen suurista (?) kaupungeista luulisi kuitenkin löytyvän jo meitä turhankävelijöitäkin. Miten on, näkyykö se maastossa? Onko ruuhkaa muualla kuin Ukko-Kolin näköalapaikalla?

Niin ja sitten se vakiokysymys: saa ehdotella hyviä lähikohteita Höytiäisen ja Viinijärven ympäristöstä. Tuskin kaikki kirjojen kansiin ovat päätyneet? Särkiselkä, Viklinrimpi ja Kolvananuuro on jo tullut nähtyä, mutta varmasti on vielä paljon näkemättä.

[oinaspässi]

Tervetuloa itään, Isovarvas. Aika rauhassa saa useimmilla alueilla kuljeksia. Jos on kaunis sää ja viikonloppu, niin silloin tietty suosituimpiin ja helppoihin paikkoihin väkeä tuppautuu, mutta eipä ikinä ole niin paljoa ollut että haitaksi kävisi.

[Arinakääpä]

Kyllä alueella suurin osa on turhankävelijöitä ja erityisesti turhanpuhujia

Sinun suunnallasi parasta antia ovat järvet: tilaa on. Monet täysin yllättävät kohteet ovat kivoja. Olethan tuota osannut jo ehtiä hyviä paikkoja.
Katso vielä vanhojen suojelumetsien luettelo ja Natura-kohteet.
Jonkeri, Jongunjoki, Petkeljärvi, Ukonharju, Kermanjärvi ja sitten ne luonnontilaiset joet esimerkiksi ja Kaavin korkeat vaarat.
Autiotuvilla parhaiten on tilaa, jos pääset lähtemään sunnuntai-iltana.

Ruuhkainen reitti on Herajärven kierto. En suosittele, jos etsit rauhaa.

[Korpijaakko]

Itse asun etelämpänä, mutta Pohjois-Karjala on ollut viikonloppureissujen kohteena. Jongunjoki, Herajärvi ja Koitajoki on kierrelty. Tulevana viikonloppuna jälleen paluu Koitajoelle karpaloiden toivossa...

Hienoa maisemaa ja paikoitellen jopa erämaisen tuntuista metsää (, mutta se metsäautotie löytyy usein valitettavan läheltä). Jos on varaa valita retkeilyajankohdat, niin rauhassakin saa olla. Itse kiersin Herajärven syyskuun alkupuolella alkuviikosta ja Kolin näköalapaikkoja lukuunottamatta näimme yhden kulkijan, joka oli ilmeisesti päiväretkellä kamerarepun kanssa. Rauhassa sai siis olla. Jongulla on kevään melonta-aikaan ollut aina muitakin, mutta kyllä sinne on mahtunut. Koitajoella olin viimeeksi linnustuskauden alkupuolella ja muitakin kulkijoita oli, tyhjiä laavuja löytyi kuitenkin itselle yöpaikaksi. Pitää katsella onko väkeä nyt liikkeellä enemmän vai vähemmän...

Hienoa aluetta. Ja kyllä ne ihmiset aika puheliaita on, vaikken kainuulaisiin juuri osaa verratakaan...

[sau~n]

Jongulla on kevään melonta-aikaan ollut aina muitakin, mutta kyllä sinne on mahtunut. ---
Hienoa aluetta. Ja kyllä ne ihmiset aika puheliaita on, vaikken kainuulaisiin juuri osaa verratakaan...

Kesäkuun alussa kävelytin äiteetä Jonkerin pohjoispuolelta Änäkäiselle. Ei ollut ruuhkaa: Ainoa kohtaamamme ihminen, joka tuli aarnialueen "pyörätiellä" vastaan katiskareissullaan, osoittautui sukulaiseksi puolen tunnin juttelun jälkeen.

Ei minusta pohjoiskarjalaisilla ole juuri eroa kainuulaisiin, mutta taidan olla vähän jäävi arvioimaan

[tmustak]

Jänisjoki!

[yksinvaeltaja]

Jos rauhaa etsit, Kainuussa on suuri luonnontilainen alue- Elimysalo-. Sitä eivät metsätiet kiemurtele. Suurimpia yhtenäsiä korpia Suomessa. Keskellä aluetta laavu.

Ilmonantsissa Susitaival. Vajaat 100 kilometriä ja siitä suoraan jatkuen Lieksan puolella Karhunpalku, reilut 100 kilometriä. Molemmissa paljon hakkuita ja metsäautoteitä, mutta myös hulppeaa maisemaa. Parhaat reitit ja löydät kuitenkin merkittyjen polkujen ulkopuolelta.

Jos talvimatkailua harrastat, silllon ei ole ole seurasta riesaa. Varsinkin Koitereen pohjois-koillsipuolta voin suositella.

Koitajoelle ovat rakentaneet reitistöä ja siellä riittää kulkijaa ja autiotuvilla asujia- varsinkin metsästysaikaan.

Varmasti löydät miellyttyviä maisemia.

[Tervasuo]

Jos saat käyttöösi jonkinlaisen vesikulkuneuvon, kokeile kiertää kaikki Höytiäisen saarilla sijaitsevat kalasaunat. Niitä pitäisi olla pystyssä käsittääkseni vielä seitsemän kappaletta ja kaikki ovat kulkijoiden vapaassa käytössä.

[Ölliäinen]

Ölliäiseen siellä ainaki varmasti törmee, tai omituisiin höpinöihin tupakirjoissa. Viimeyön vietin Pitkäjärven kämpällä Kitsin takana. Saunoin ja nautiskelin. Sitä ennen Kuhmon puolen Jongunjoella ja Kaivoslammilla. Just reilun tunti sitten tulin pois.

Retkeiltävää riittää nii Pohjois- ku Etelä-Karjalassa ja Kuhmossa nii paljon, ettei ölliäisikä riitä. Uittoon ja sotiin liittyviä nähtävyyksiä on tosi paljon. Ite harrastan autolla retkeilyä, eli ajelen eistaas kartat levällään ja heti kun sattuu silimään mielenkiintonen viitta tai karttamerkintä, syöksyn tutkimusretkelle.

Ehottomasti kannattaa ajjaa Naarvan kylälle ja pysähtyä siihen kylänraitille ihmettelemään maisemia. Ja Hattuvaaran kyläkauppaan kahville. Kolia tieten ei tarvinne mainostaa. Eikä melontajokia ja järviä.

Mualiman paras paikka.

[suvela]

Tervetuloa Pohjois-Karjalaan. Luonto palkitsee kulkijaa ja kulkija ekologisilla valinnoillaan ja päätöksillään luonnon. Kesäisin vesistöjä ja melontaa lämpimästi suosittelen, siihen itse olen koukuttunut. Koitere, Pyhäselkä, Orivesi ja vettä pitkin pääset Kuopijoon, Savonlinnaan - siis kaikkialle.

Talvella upeat hiihtomaisemat. Valitsetpa sitten umpihangen tai aukaistut ladut järvien jäillä tai metsissä. Retkiluisteluun on luonnonjää + Kiteellä ja Oravissa ajettu baana.

Pienissä lähikunnissa Savon puolella on paljon mielenkiintoisia luontokohteita: Kaavinkoski, Tuusniemellä Seinävuoren rotkolaakso, Nilsiän ja Juankosken rajalla Pisa...Siis Ohtaansalmen sillan yli kannattaa kurkistaa Savon puolelle. Sieltä alakaa ihan uus mualima

Kitsi ja Suomujärvi ilahduttavat aina.
Jos olet kiinnostunut harrastamaan/ retkeilemään jonkun seuran puitteissa Joensuun ladun ja Joensuun Kauhojien www.sivuja kannattaa zoomata.

[Isovarvas]

Kiitos vinkeistä! Mukavalta näyttää, koluttavia paikkoja tuntuu löytyvän jo koluttujen oheenkin. Tosin en ole kuin vasta pintaa pikkuisen raapaissut, suurin osa retkistä on ollut yhden illan juttuja, parhaimpana Kolvananuuro pimeässä polkua väärään suuntaan... hyvä kun pois löysin.

Ilokseni huomaan, että Joensuussa on melontaseura. Siitä on varmaan viisi vuotta kun kajakissa viimeksi istuin, lienee aika aloittaa homma uudelleen. Oulusta muuton jälkeen olen asunut lähinnä melontaseurattomilla seuduilla, vaikka vesistöjä on kyllä riittänyt.

[Misa]

Joulukuun alkupuolella olisi viikko vapaata ja ajatus olis suunnata joko Ruunaalle tai Patvinsuolle. Molemmat paikat ovat alkutalvesta outoja paikkoja ja pyytelisin vinkkejä kummastakin kohteesta... Eli Ruunaalla alkutalvesta suksilla vai kävellen, miten pohjois-karjalan suo alueilla pystyy hiihtämään joulukuun alkupuolella, jne...

Ja kun olen näillänäkymin lähdössä soolo reissulle niin jos jotakuta innostaa lähteä mukaan niin ilmoitelkaa siitäkin.

[Arinakääpä]

Joulukuun alkupuolella olisi viikko vapaata ja ajatus olis suunnata joko Ruunaalle tai Patvinsuolle. Molemmat paikat ovat alkutalvesta outoja paikkoja ja pyytelisin vinkkejä kummastakin kohteesta... Eli Ruunaalla alkutalvesta suksilla vai kävellen, miten pohjois-karjalan suo alueilla pystyy hiihtämään joulukuun alkupuolella, jne...

Ja kun olen näillänäkymin lähdössä soolo reissulle niin jos jotakuta innostaa lähteä mukaan niin ilmoitelkaa siitäkin.

Lumen määrässä voi olla alkutalvesta isokin ero esim. Joensuun ja Patvinsuon välillä. Aavat suot ovat hyvät hiihtää, kivoja metsäsaarekkeita on välissä. Laavuja on vain yksi, tulipaikkoja muutama. Patvinsuon kartalla ja kompassilla pärjää.

Jos sulla on mahdollista ottaa eräsuksien lisäksi lumikengät, niin vot! Jos on leutoa, suot voivat olla sulia. Silloin huopavuorellinen kumisaapas on paras, ainakin jos aiot kävellä.

Ja se rauha! Tulisin ilman muuta mukaan, mutta uitolle pittää vielä miehen keritä

[weke]

Toiset ehtivät ensin kertoilla nuo tunnetuimmat paikat täältä Pohjois-Karjalasta. Kohteita kyllä riittää täällä ja rauhassakin saa olla, jos vain osaa etsiä oikeasta paikasta. Tänä syksynä tuli käytyä Pienellä Ritojärvellä ja se oli minusta elämys. Siellä on luonnonhoitometsää ja järvimaisemaa. Metsät ovat vanhoja aarnimetsiä. Vaikka alue ei ole kovin suuri, niin maisemat ovat kyllä hienot. Ainakin yksi laavu alueella on, jossa voi makkarat paistella ja kahvit keittää. Maalintuja valitettavasti siellä ei oikein ole, kun siellä päin on luvallinen haaska petojen kuvausta varten. Tuo haaska elättää korppeja ja niitä siellä on mustanaan. Korpit ilmeisesti tuhoaa lintujen pesinnän (arvaus).

[Koistinen]

Joulukuun alkupuolella olisi viikko vapaata ja ajatus olis suunnata joko Ruunaalle tai Patvinsuolle. Molemmat paikat ovat alkutalvesta outoja paikkoja ja pyytelisin vinkkejä kummastakin kohteesta... Eli Ruunaalla alkutalvesta suksilla vai kävellen, miten pohjois-karjalan suo alueilla pystyy hiihtämään joulukuun alkupuolella, jne...

Kyllä mie tuohon aikaan lähtisin vielä jalkaisin reissuun. Lunta voi olla aika heikosti, eikä jäätkään välttämättä joka paikassa kanna. Joulun tienoilla voi sitten jo siirtyä paikoin (Ilomantsi, Lieksa) suksille. Joensuun tienoilla ei vielä tuolloinkaan. Ja nyt siis puhutaan umpihangessa hiihtämisestä.
Mutta varmaan aika rauhassa saat noilla paikoilla olla tuohon aikaan vuodesta. Ja jos viikon verran on aikaa, niin harkitsisin vaeltamista Patvilta Ruunaalle Karhunpolkua pitkin. Matkan varrelle tulee mukavasti Ruunaan luonnosuojelualue sekä muutama komea vanhan metsän harju.
Ja kun Pohjois-Karjalan vaelluksista puhutaan, niin käykää ihmeessä osoitteessa www.vaellus.info