Paasilinja
Paasilinja
Äskeisellä Koilliskairan reissulla tuli taas pällisteltyä kyseistä maastoon raivattua linjaa.
Prinsessa tiesi kertoa että linja olisi raivattu siten, että Talkkunapään ja Sorvortantunturin laella olisi pidetty tulia, joiden avulla hakkuu-ura on saatu linjattua. Metsäntutkimukseen tuo jotenkin ilmeisesti liittyy.
Kaikki tieto linjaan liittyen on tervetullutta, nettihaku ei anna mitään tietoa.
Muoks: Lapin historia -palstalle tämä näköjään kuuluisi, muttei pysty enää siirtämään.
Prinsessa tiesi kertoa että linja olisi raivattu siten, että Talkkunapään ja Sorvortantunturin laella olisi pidetty tulia, joiden avulla hakkuu-ura on saatu linjattua. Metsäntutkimukseen tuo jotenkin ilmeisesti liittyy.
Kaikki tieto linjaan liittyen on tervetullutta, nettihaku ei anna mitään tietoa.
Muoks: Lapin historia -palstalle tämä näköjään kuuluisi, muttei pysty enää siirtämään.
-
- Viestit: 57
- Liittynyt: 12 Touko 2006 09:22
-
- Viestit: 57
- Liittynyt: 12 Touko 2006 09:22
Eräässä artikkelissa oli seuraava teksti: "Alueen kartoitusta varten oli aikoinaan avattu ns. paasilinjat, jotka kulkivat suurin piirtein pääilmansuuntien mukaisesti".
Muistan itse Utajärveltä erään peruskarttalehden 1960-luvulta, johon oli merkitty pätkä paasilinjaa katkoviivalla. Se oli kartalla suunnilleen pohjois-etelä suunnassa.
Muistan itse Utajärveltä erään peruskarttalehden 1960-luvulta, johon oli merkitty pätkä paasilinjaa katkoviivalla. Se oli kartalla suunnilleen pohjois-etelä suunnassa.
- Eräkulkuri
- Viestit: 3083
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Aarnetin paasilinja on viime vuosisadan alussa maastoon raivattu kartoituslinja, joka ulottuu Talkkunapään huipulta Sorvortantunturin laelle asti. Perimätiedon mukaan Halosen Aarnetti eli Sau-Aarnetti pantiin Sorvortantunturille tulenpitoon, kun linjaa tähdättiin Talkkunapäästä.
Kyseinen linja oli tapahtumapaikkana kahakassa, missä Mosku tavoitti ryöstöretkellä olleen kolttapartion Uurtoaivien välisessä notkelmassa lakijängän reunassa. Siinä Mosku ampui joukon etummaisena kulkeneen Hirva-Mitrin, jonka ruumiin kävi tiettävästi pakorynnäkön jälkeen polkemassa maan poveen, ilmeisesti vetelään jänkään. Sitä ennen hän leikkasi koltalta pitkän leukaparran, jonka ripusti seipään nokkaan varoitukseksi muille koltille. Siellä jossain Mitrin jäännökset maannevat tänäkin päivänä.
Aarnetin paasilinja erottuu vielä jotenkuten maastosta. Nykyinen poroaita on rakennettu paasilinjalle Kortumaojalta Peskiselän yli ja sen vieressä on kulkemista helpottava mönkijäura. Myös muualla linjalle on muodostunut heiveröinen poropolku. Parhaiten linja erottuu Jaurun varresta Pienen Pittivaaran kohdalta katsottuna Auhtiselkään. Uusiin karttoihin linjaa ei ole enää merkitty.
Kyseinen linja oli tapahtumapaikkana kahakassa, missä Mosku tavoitti ryöstöretkellä olleen kolttapartion Uurtoaivien välisessä notkelmassa lakijängän reunassa. Siinä Mosku ampui joukon etummaisena kulkeneen Hirva-Mitrin, jonka ruumiin kävi tiettävästi pakorynnäkön jälkeen polkemassa maan poveen, ilmeisesti vetelään jänkään. Sitä ennen hän leikkasi koltalta pitkän leukaparran, jonka ripusti seipään nokkaan varoitukseksi muille koltille. Siellä jossain Mitrin jäännökset maannevat tänäkin päivänä.
Aarnetin paasilinja erottuu vielä jotenkuten maastosta. Nykyinen poroaita on rakennettu paasilinjalle Kortumaojalta Peskiselän yli ja sen vieressä on kulkemista helpottava mönkijäura. Myös muualla linjalle on muodostunut heiveröinen poropolku. Parhaiten linja erottuu Jaurun varresta Pienen Pittivaaran kohdalta katsottuna Auhtiselkään. Uusiin karttoihin linjaa ei ole enää merkitty.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Kiitos, tuli tähänkin asiaan vihdoin selvyys.
Linja erottuu hyvin myös Iso-ojan itäpuoleisilta rinteiltä.
Linja erottuu hyvin myös Iso-ojan itäpuoleisilta rinteiltä.
Paasilinjat Lapissa liittyvät saamelaisalueiden 1900- luvun alussa tehtyyn isojakoon. Muualla Suomessa isojako alkoi jo 1762. Pisin paasilinja Lapissa alkaa Kemistä ja jatkuu Petsamoon Jäämeren rannalle. Paasilinjoja tehtiin aluksi kartoituksen vuoksi mutta niistä tuli lopulta tilojen rajalinjoja. Suosittelen kaikille historiasta kiinnostuneille Teuvo Lehtolan kirjaa Lapinmaan vuosituhannet.
Jos vähän tutkii Lapin historiaa voi todeta että saamelaiset eivät ole koskaan olleet sotajalalla. He ovat aina pyrkineet toimimaan rauhanomaisesti. Kun uudisasutus Lapinmaahan sallittiin, tunkeutuivat suomalaiset saamelaisten ikiaikaisille nautintamaille riistämään ja ryöstämään luonnonvaroja. Saamelaisten säännöstelevään riistan ja kalan pyytämiseen suomalaiset viittasivat kintaalla. Konflikteja aiheutti myös se, että saamelaiset eivät tunteneet käsitettä "maanomistus". Oli vain nautintamaita, mutta niitä ei kukaan pyrkinyt rajaamaan tai omistamaan. Tämä sama ajatusmaailma koski myös metsänriistaa, peuroja(poroja). Suomalaiselle tärkeää oli omistaa maa ja estää muita käyttämästä sitä. Porosaamelaiset jättimäisine porotokkineen tulivat myöhemmin Norjasta ja se toi tietenkin omat ongelmansa jotka ovat osin samoja nykypäivänä kun poroja on suomessa 200 000.
Surkuhupaisaa että Mosku- elokuvassa Aleksi Hihnavaara kuvataan sankarina ja saamelaiset porovarkaina. Mosku oli todellisuudessa se ryöstäjä ja riistäjä. Hän oli uudisasukas etelästä, ei saamelainen. Hän oli talonpoika ja suurporonomistaja. Elämäntavalla ei ole mitään tekemistä saamelaisen paimentolaiskulttuurin kanssa. Mosku ja kumppanit pyysivät säästelemättä Sompion riistaa. Kartoista löytyy vanhoja asuinkenttiä, esim. Orposen kenttä, Ala- ponku. Nämä ovat uudisasukkaiden eli suomalaisten entisiä asuinpaikkoja. Myös vanhat Sompion kylät, Korvanen, Riesto, Mutenia, Lokka ovat muistona kiinteästä asutuksesta ja talonpoikaisajasta.
Suomen valtio, uudisasutus, talonpoikaiskulttuuri, maanomistus, isojako ja kuntien muodostuminen sekä Norjan ja Venäjän rajojen sulkeutuminen tuhosi lopulta perinteisen 10 000 vuotta vanhan paimentolaiskulttuurin.
Surullista mutta me suomalaiset emme ole yhtään sen parempia kuin englantilaiset jotka asuttivat amerikan ja tappoivat intiaanikulttuurin.
No niin päästiinpä asiasta kukkaruukkuun.
Jos vähän tutkii Lapin historiaa voi todeta että saamelaiset eivät ole koskaan olleet sotajalalla. He ovat aina pyrkineet toimimaan rauhanomaisesti. Kun uudisasutus Lapinmaahan sallittiin, tunkeutuivat suomalaiset saamelaisten ikiaikaisille nautintamaille riistämään ja ryöstämään luonnonvaroja. Saamelaisten säännöstelevään riistan ja kalan pyytämiseen suomalaiset viittasivat kintaalla. Konflikteja aiheutti myös se, että saamelaiset eivät tunteneet käsitettä "maanomistus". Oli vain nautintamaita, mutta niitä ei kukaan pyrkinyt rajaamaan tai omistamaan. Tämä sama ajatusmaailma koski myös metsänriistaa, peuroja(poroja). Suomalaiselle tärkeää oli omistaa maa ja estää muita käyttämästä sitä. Porosaamelaiset jättimäisine porotokkineen tulivat myöhemmin Norjasta ja se toi tietenkin omat ongelmansa jotka ovat osin samoja nykypäivänä kun poroja on suomessa 200 000.
Surkuhupaisaa että Mosku- elokuvassa Aleksi Hihnavaara kuvataan sankarina ja saamelaiset porovarkaina. Mosku oli todellisuudessa se ryöstäjä ja riistäjä. Hän oli uudisasukas etelästä, ei saamelainen. Hän oli talonpoika ja suurporonomistaja. Elämäntavalla ei ole mitään tekemistä saamelaisen paimentolaiskulttuurin kanssa. Mosku ja kumppanit pyysivät säästelemättä Sompion riistaa. Kartoista löytyy vanhoja asuinkenttiä, esim. Orposen kenttä, Ala- ponku. Nämä ovat uudisasukkaiden eli suomalaisten entisiä asuinpaikkoja. Myös vanhat Sompion kylät, Korvanen, Riesto, Mutenia, Lokka ovat muistona kiinteästä asutuksesta ja talonpoikaisajasta.
Suomen valtio, uudisasutus, talonpoikaiskulttuuri, maanomistus, isojako ja kuntien muodostuminen sekä Norjan ja Venäjän rajojen sulkeutuminen tuhosi lopulta perinteisen 10 000 vuotta vanhan paimentolaiskulttuurin.
Surullista mutta me suomalaiset emme ole yhtään sen parempia kuin englantilaiset jotka asuttivat amerikan ja tappoivat intiaanikulttuurin.
No niin päästiinpä asiasta kukkaruukkuun.
-
- Viestit: 291
- Liittynyt: 10 Kesä 2007 16:43
- Paikkakunta: kalajokilaakso
Kauhiamies jo "Samuli Paulaharjussa" totesikin, että kehitys kehittyy. Valitettavasti voittaja on aina se, jolla on moderneimmat aseet, pelisilmää ja kovin ääni. Tässä maailmassa ei paljoa oikeudenmukaisuudella eletä.
Ja mitähän kehityskin meinaa... Ei se ole mikään viisivuotissuunnitelma jota tehtäisiin kaikkia kuullen.
Ja mitähän kehityskin meinaa... Ei se ole mikään viisivuotissuunnitelma jota tehtäisiin kaikkia kuullen.
"mitä enemmän tunnen muita ihmisiä, sitä enemmän pidän koirastani." Timoko
Voittaja on usein se jolla on vähiten moraalia. Siinä ei modernit aseet tai pelisilmäkään auta kun järjestäytynyt rikollisuus yöllä tulee ja puukottaa nukkuvaa selkään, sekä vie kaiken mennessään.anonyymi ajattelija kirjoitti:Kauhiamies jo "Samuli Paulaharjussa" totesikin, että kehitys kehittyy. Valitettavasti voittaja on aina se, jolla on moderneimmat aseet, pelisilmää ja kovin ääni. Tässä maailmassa ei paljoa oikeudenmukaisuudella eletä.
Hain tietoa paasilinjoista ja satuin tänne.
Pakko tarkentaa noita Pölpöttimen tietoja.
1. Moskun ajan saamelaiset ko. alueella olivat norjasta tulleita. Eli heidän sukunsa olivat sinne tulleita siirtolaisia ja paikalliset (suomalaiset) olleet siellä jo paljon aiemmin.
2. Mosku osti talon tallaiselta norjan porolappalaiselta. Huom: Talon! Eli ne lappalaiset asuivat taloissa.
3. Alueella ei ole ollut mitään suurporonhoitoa ennen norjanlappalaisten tuloa. Koko suurporonhoito tuli Suomeen vasta 1800-luvun lopulla norjalaisten myötä. Suomalainen ja suomenlappalainen poronhoito oli "kisuroitten perässä hiihtelyä".
4. Mosku imi oppinsa Norjan lappalaisilta ja tajusi että poroja voi olla paljonkin.
5. Mosku ei ollut uudisasukas etelästä.
6. Mosku taisi olla kovin poropaimen kulmakunnalla ml lappalaiset.
Pakko tarkentaa noita Pölpöttimen tietoja.
1. Moskun ajan saamelaiset ko. alueella olivat norjasta tulleita. Eli heidän sukunsa olivat sinne tulleita siirtolaisia ja paikalliset (suomalaiset) olleet siellä jo paljon aiemmin.
2. Mosku osti talon tallaiselta norjan porolappalaiselta. Huom: Talon! Eli ne lappalaiset asuivat taloissa.
3. Alueella ei ole ollut mitään suurporonhoitoa ennen norjanlappalaisten tuloa. Koko suurporonhoito tuli Suomeen vasta 1800-luvun lopulla norjalaisten myötä. Suomalainen ja suomenlappalainen poronhoito oli "kisuroitten perässä hiihtelyä".
4. Mosku imi oppinsa Norjan lappalaisilta ja tajusi että poroja voi olla paljonkin.
5. Mosku ei ollut uudisasukas etelästä.
6. Mosku taisi olla kovin poropaimen kulmakunnalla ml lappalaiset.
Tulee huomioida että nimimerkin "pölpötin" ns. tiedot perustuvat elokuvaan, joka on tehty henkilöstä Mosku.
Tiedot siis eivät ole millääntavoin faktaa, pelkkää fiktiota, kaikkiaan.
Tiedot siis eivät ole millääntavoin faktaa, pelkkää fiktiota, kaikkiaan.
"On aina ollut metsä ja kaira.
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Ihmiset tarvitsevat sankarinsa, joilla itseänsä pönkittää ja joista ottaa mallia. Tässä tapauksessa sankariksi on joutunut Mosku, mutta ihmettelenpä jos Mosku olisi sen selkeämpi sankari ja mustavalkoisempi tapaus kuin ihmiset yleensä.
Tuossa elokuvassahan - tai sen nimessä - todetaan, että Mosku on "lajinsa viimeinen". Tästä voi päätellä, että näitä Moskun tapaisia ihmisiä on ollut enemmänkin. Mosku on ehkä jäänyt paremmin historiaan ja tietoisuuteen, koska oli suhteissa kenraali Walleniukseen.
Ainakin Mosku kuoli sankarin kuoleman, eli krapulaansa.
Itse olen ymmärtänyt, että saamelaiset mieluummin sulautuivat suomalaisväestöön kuin pakenivat heidän vainoaan pohjoiseen. Sulautuminen tietenkin alkoi etelästä käsin. Taloihin asettuminen ym. tarjosi epäilemättä etuja myös saamelaisille.
Näistä paasilinjoista en ole koskaan kuullutkaan. Hyvää tietoa.
Tuossa elokuvassahan - tai sen nimessä - todetaan, että Mosku on "lajinsa viimeinen". Tästä voi päätellä, että näitä Moskun tapaisia ihmisiä on ollut enemmänkin. Mosku on ehkä jäänyt paremmin historiaan ja tietoisuuteen, koska oli suhteissa kenraali Walleniukseen.
Ainakin Mosku kuoli sankarin kuoleman, eli krapulaansa.
Itse olen ymmärtänyt, että saamelaiset mieluummin sulautuivat suomalaisväestöön kuin pakenivat heidän vainoaan pohjoiseen. Sulautuminen tietenkin alkoi etelästä käsin. Taloihin asettuminen ym. tarjosi epäilemättä etuja myös saamelaisille.
Näistä paasilinjoista en ole koskaan kuullutkaan. Hyvää tietoa.
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä