Sorsatunturilla käyneitä?
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: 19 Heinä 2009 09:54
Sorsatunturilla käyneitä?
Onko kellään kokemuksia tuolta itärajan katveessa olevalta Sorsatunturilta? Ukkini oli sielläpäin metsähallituksen savotalla 60-luvulla, olisi mukava lähteä katsomaan noita maisemia. Näkyyköhän siellä vielä hakkuiden jälkiä paljonkin? Kämppä on sijainnut jonkin puron/pienen joen varrella, sitä tuskin on enää tähteenä. Kämpältä palstalle on saattanut olla useiden kilometrien matka ja palstat on olleet yleensä rinteessä.
Olen kyllä käynyt montakin kertaa Sorsalla, samoin muuallakin Tuntsan alueella.
Tunsalla on ollut tämä iso metsäpalo -50 luvulla ja sen jättämiä jättämiä ns. "nokisavotan"
jälkiä on runsaasti nähtävissä.
Lisätietoja helposti saat käymällä Tuntsan tunturilomilla Kunnarin Pertin luona.
Alue on yksi erämaisimpia alueita Suomessa. Hyvin harvoin tapaat näissä kairoissa muita kulkijoita.
Tunsalla on ollut tämä iso metsäpalo -50 luvulla ja sen jättämiä jättämiä ns. "nokisavotan"
jälkiä on runsaasti nähtävissä.
Lisätietoja helposti saat käymällä Tuntsan tunturilomilla Kunnarin Pertin luona.
Alue on yksi erämaisimpia alueita Suomessa. Hyvin harvoin tapaat näissä kairoissa muita kulkijoita.
Aiheesta on kirjoitettu kirjakin, joka on kiinnostuneille mielenkiintoinen. Eli kannattaa lukea Vesa Haatajan kirjoittama kirja: Tuntsan palo ja suuri nokisavotta.
Tässä alla vielä lyhyesti lisätietoa Tuntsan metsäpalosta ja sitä seuranneesta ns. nokisavotasta.
Lähde: Wikipedia.
"Tuntsan metsäpalo oli Suomen lähihistorian suurin metsäpalo. Se riehui kesäkuun 1960 lopulta alkaen Sallan kunnan pohjoisosissa sekä myös Venäjän puolella. Palo syttyi luultavasti salamaniskusta, ja sen leviämistä helpotti helteinen kesä. Paloalueita oli Suomen puolella kaksi: Papuoivan–Puitsin–Peuratunturin alueella ja toinen Kuskoivan–Nuolusoivan alueella.
Paloa oli sammuttamassa Suomessa lähes 500 miestä. Suomen puolella palo tuhosi noin 20 000 hehtaaria, kun taas Venäjän puolella paloalue oli noin 100 000 hehtaarin laajuinen. Suomen puolella palaneesta alueesta noin puolet oli varsinaista metsämaata ja loput olivat vähämetsäisiä kitu- ja joutomaita sekä tunturipaljakoita.
Palon aiheuttamat metsätaloudelliset vahingot jäivät lopulta pieniksi, mutta palo vaikeutti seudun porotaloutta tuhottuaan parhaita porojen talvilaitumia.
Palon jälkeen järjestettiin suuri Tuntsan nokisavotta alueelle jääneen puutavaran korjaamiseksi. Savotta oli Euroopan suurin ja se työllisti enimmillään 1 000 henkilöä ja satoja traktoreita. Vuoteen 1967 jatkuneessa savotassa paloalueelta korjattiin yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Puun korjaamisessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kourakonetta, ja myös moottorisahat otettiin savotassa yleisesti käyttöön.
Puun korjuun jälkeen Tuntsan paloalueen metsää pyrittiin uudistamaan kylvöillä ja istutuksilla, mutta tämä ei onnistunut kuin osittain ja osa paloalueesta jäi pysyvästi paljakaksi. Alueella ovat vieläkin näkyvissä sekä palon että puunkorjuun jäljet. Siellä on myös tiheä tieverkko, joka rakennettiin alun perin nokisavottaa varten."
Tässä alla vielä lyhyesti lisätietoa Tuntsan metsäpalosta ja sitä seuranneesta ns. nokisavotasta.
Lähde: Wikipedia.
"Tuntsan metsäpalo oli Suomen lähihistorian suurin metsäpalo. Se riehui kesäkuun 1960 lopulta alkaen Sallan kunnan pohjoisosissa sekä myös Venäjän puolella. Palo syttyi luultavasti salamaniskusta, ja sen leviämistä helpotti helteinen kesä. Paloalueita oli Suomen puolella kaksi: Papuoivan–Puitsin–Peuratunturin alueella ja toinen Kuskoivan–Nuolusoivan alueella.
Paloa oli sammuttamassa Suomessa lähes 500 miestä. Suomen puolella palo tuhosi noin 20 000 hehtaaria, kun taas Venäjän puolella paloalue oli noin 100 000 hehtaarin laajuinen. Suomen puolella palaneesta alueesta noin puolet oli varsinaista metsämaata ja loput olivat vähämetsäisiä kitu- ja joutomaita sekä tunturipaljakoita.
Palon aiheuttamat metsätaloudelliset vahingot jäivät lopulta pieniksi, mutta palo vaikeutti seudun porotaloutta tuhottuaan parhaita porojen talvilaitumia.
Palon jälkeen järjestettiin suuri Tuntsan nokisavotta alueelle jääneen puutavaran korjaamiseksi. Savotta oli Euroopan suurin ja se työllisti enimmillään 1 000 henkilöä ja satoja traktoreita. Vuoteen 1967 jatkuneessa savotassa paloalueelta korjattiin yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Puun korjaamisessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kourakonetta, ja myös moottorisahat otettiin savotassa yleisesti käyttöön.
Puun korjuun jälkeen Tuntsan paloalueen metsää pyrittiin uudistamaan kylvöillä ja istutuksilla, mutta tämä ei onnistunut kuin osittain ja osa paloalueesta jäi pysyvästi paljakaksi. Alueella ovat vieläkin näkyvissä sekä palon että puunkorjuun jäljet. Siellä on myös tiheä tieverkko, joka rakennettiin alun perin nokisavottaa varten."
-
- Viestit: 149
- Liittynyt: 29 Huhti 2009 22:53
Voisiko joku laittaa linkin karttapaikkaan, mistä löytäisin tämmöisen metsäpalon jäljiltä paljakaksi jääneen alueen sieltä?
voimalan horisontissa nään sortuvan, väen rukouksineen kaatuvan,
näen tulimyrskyn taivaanrannan ylle lopulliseen tuhoon innostuvan,
retki tää odotettu viimeiseksi jää, hymyn jälkeen jätän hellimmän
näen tulimyrskyn taivaanrannan ylle lopulliseen tuhoon innostuvan,
retki tää odotettu viimeiseksi jää, hymyn jälkeen jätän hellimmän
"Palon aiheuttamat metsätaloudelliset vahingot jäivät lopulta pieniksi, mutta palo vaikeutti seudun porotaloutta tuhottuaan parhaita porojen talvilaitumia."
Jos metsä olisi jätetty silleensä, siinä olisi nyt normaali metsä. Aukeat ovat ihan ihmisen itsensä tekemiä eikä niissä ole mitään näkemistä. imo
Tuntsan alue on muuten näkemisen arvoinen.
Jos metsä olisi jätetty silleensä, siinä olisi nyt normaali metsä. Aukeat ovat ihan ihmisen itsensä tekemiä eikä niissä ole mitään näkemistä. imo
Tuntsan alue on muuten näkemisen arvoinen.
Sorsatunturin lähellä, pienen puron vieressä on ollut ennen ainakin Vaarinkehuma-niminen poromiesten kämppä. Purettuhan se nyt on. Samassa pihapiirissä nykyisin jokin vuokrakämppä.
Tuntsajoen rannalla on sitten ollut savottakartano. Entinen sauna toimii nykyisin varaustupana (Jussantupa).
Tuntsajoen rannalla on sitten ollut savottakartano. Entinen sauna toimii nykyisin varaustupana (Jussantupa).
Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta ei sen nyt tarvi jalkojen alta lähteä!
Sorsatunturin juurella ollut Vaarinkehumankämppä oli poromiesten entinen kämppä, historiasta en tiedä, ehkä palo ei tänne asti ole ylettänyt sillä ympärillä olevat kuusikot ovat vanhoja. Samassa pihapiirissä on kaksiosainen metsähallituksen omistama kämppä jonka on vuokrannut Tuntsan tunturilomat.
Kun siitä lähdetään pohjoista kohti, tuntureitten välissä on Takkaselän kämppä ja vielä ylempnä Tuntsajoen varressa tuo EllaK:n mainitsema vanha savottakämppä, joka on Tuntsan tunturilomien vuokrakäytössä. Lisäksi on tuo Jussantupa joka on MH:n vuokratupa. Tämä Jussantupa on siirretty -90 luvulla tälle paikalle ja on entinen rajamiesten ja erävalvojien tupa. Tässä maastossa missä nämä kämpät ovat on nähtävissä paljonkin savotan ja metsäpalon jälkiä. Lisäksi nykyisin pääsee autolla Puitsin suuntaan, jossa myös paloaukeita näkyvissä.
Sittenhän on vielä muitakin tupia ja kämppiä, mutta sitä kämppää jota kysyjä alunperin
kysyy, en osaa sanoa.
Kun siitä lähdetään pohjoista kohti, tuntureitten välissä on Takkaselän kämppä ja vielä ylempnä Tuntsajoen varressa tuo EllaK:n mainitsema vanha savottakämppä, joka on Tuntsan tunturilomien vuokrakäytössä. Lisäksi on tuo Jussantupa joka on MH:n vuokratupa. Tämä Jussantupa on siirretty -90 luvulla tälle paikalle ja on entinen rajamiesten ja erävalvojien tupa. Tässä maastossa missä nämä kämpät ovat on nähtävissä paljonkin savotan ja metsäpalon jälkiä. Lisäksi nykyisin pääsee autolla Puitsin suuntaan, jossa myös paloaukeita näkyvissä.
Sittenhän on vielä muitakin tupia ja kämppiä, mutta sitä kämppää jota kysyjä alunperin
kysyy, en osaa sanoa.
-
- Viestit: 6935
- Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
- Viesti:
Oliko tällä kämpällä myös sauna, josta pääsi puron mutkaan uimaan? Mikäli oli, olen sitten ollut tuossa porokämpässä yötä vuonna 2001 ja kipaissut siitä käymään Sorsatunturilla. Reissusta ei ole vaan mitään muistiinpanoja, joten en valitettavasti muista millä kämpällä yövyttiin... =/EllaK kirjoitti:Sorsatunturin lähellä, pienen puron vieressä on ollut ennen ainakin Vaarinkehuma-niminen poromiesten kämppä. Purettuhan se nyt on. Samassa pihapiirissä nykyisin jokin vuokrakämppä.
- -
Kyllähän siinä puron rannalla saunakin on, mutta muistaakseni se oli/on vain varaustupalaisten käytössä.Korpijaakko kirjoitti: Oliko tällä kämpällä myös sauna, josta pääsi puron mutkaan uimaan? Mikäli oli, olen sitten ollut tuossa porokämpässä yötä vuonna 2001 ja kipaissut siitä käymään Sorsatunturilla. Reissusta ei ole vaan mitään muistiinpanoja, joten en valitettavasti muista millä kämpällä yövyttiin... =/
Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta ei sen nyt tarvi jalkojen alta lähteä!
www.bookplus.fi
Tuonne kun tekstaa hakuun sanan "tuntsa" niin jopahan on ensimmäinen opus tämä mainittu teos.
Eikä ole kirja enää hinnan kiroissa, 9.95.
Ei muuta kuin tilaamaan.
Tuonne kun tekstaa hakuun sanan "tuntsa" niin jopahan on ensimmäinen opus tämä mainittu teos.
Eikä ole kirja enää hinnan kiroissa, 9.95.
Ei muuta kuin tilaamaan.
Löytyi kyllä bookplussan luettelosta ja tilasin heti Rangerin (nimimerkkikaimani in English...) vinkin saatuani, mutta tänään 20.8. tuli viesti, että kirjaa ei olekaan enää saatavana. Täytynee yrittää etälainaa Sallan kirjastosta.Ranger kirjoitti:www.bookplus.fi
Tuonne kun tekstaa hakuun sanan "tuntsa" niin jopahan on ensimmäinen opus tämä mainittu teos.
Eikä ole kirja enää hinnan kiroissa, 9.95.
Ei muuta kuin tilaamaan.
Re: Sorsatunturilla käyneitä?
Tuo osa UKK:ta tuli kaytya, kauan sitten. Kunnari (omistajanvaihdos sittemmin, mutta yritys jatkaa samalla nimella) piirsi lyijarilla vanhaan karttaani, etta missako reitin linjausta oli muutettu. Se Tuntsan tukkikamppakin oli minulla 4 pvaa, mutta kalastus jai kun satoi niin paljon, etta pinta nousi metrin ja virtaus piti kalat poissa.
Mutta itse asiaan: Sorsalla tarkoitus kayda taas, elokuussa, ja ed. kerran jalkeen osa tuvista on muutettu varauskayttoon
- onko askeittaisia kaynteja, ja sita myota 'tietoo'?
Mutta itse asiaan: Sorsalla tarkoitus kayda taas, elokuussa, ja ed. kerran jalkeen osa tuvista on muutettu varauskayttoon
- onko askeittaisia kaynteja, ja sita myota 'tietoo'?