Oletko huomannut karttavirheitä?

[Joutenkulkija]

Muutama vuosi sitten erään maanmittausammattilaisen kanssa laskeskelimme karttapaikalta Haltin korkeutta käyrien mukaan. En muista tarkaan miten meni, mutta käyriin merkityt korkeuslukemat heittivät reippaasti korkeuskiintopisteiden lukemiin nähden. Saattoipa käyriä puuttuakin.

Todennäköisiä virheitä tai paremminkin puutteita on uusissa Tyvek ulkoilukartoissa. Esim. Pirkan taival kartasta puuttuu ko. reitin varrelta kolme laavua ja yksi sivummalta.

[Pepi]

On siellä kohta Pitsusjärveltä lähdettyä yhden korkeuspisteen luvussa kymmenen metrin painovirhe, mutta muuten ne kyllä pitävät yhtä käyrien kanssa polun lähettyvillä. Ylhäällä ne puuttuvat käyrät saattavat hämätä, mutta johtokäyrät ovat sentään kohdillaan.

Pirkan Taipalen ja vastaavien palveluteemakarttojen toimittajalla on aina ongelmia saada kattavia ja oikeita tietoja palvelujen tuottajilta. Kokemusta on.

[Metsän Omena]

Parin korkeuskäyrän virheet.

Pallaksella parikymmentä vuotta sitten eräs kokenut vaeltaja tokaisi keron ylityksessä että tosimiehet eivät käyriä kumartele. Vastasin sen riippuvan voimien lisäksi myös kartasta ja paikasta. Sitä paitsi Pallastunturien peruskarttalehtien topografia on kunnossa. Seuraavana keväänä kulkemallani kinttupolulla kuvan kartan korkeuskäyrästössä ja kinttupoluissa oli jatkuvasti maaston suhteen muutaman käyrän kokoisia virheitä. Oli pakko kumarrella niitä käyriä. Käyrävälin ollessa 500 metriä. Kirjoja on joskus luettava rivien välistä ja karttaa käyrien välistä. Se tekee liikkumisesta mielenkiintoista.

[Pepi]

Kartan piirtäjä on selvästikin panostanut luettavuuteen ja selkeyteen (siis yleistykseen) turhantarkkojen muotojen asemesta. Omanlaistaan seikkailua oli myös nuorena poikana lapinvaelluksen suunnistajana taloudellisella kartalla, jossa niitä käyriä ei ollut kumarreltaviksi ollenkaan. Ja jotkin joet laskivat väärään mereen.

[tapanik]

Osmo Niemelän kirja "Maasto ja kartta" on kiinnostava teos kartoista, niiden tekemisestä ja käyttämisestä kiinnostuneille. Kirjassa kuvataan myös erilaisia yleistysperiaatteita, joita kartantekijät noudattavat parantaakseen kartan käytettävyyttä. Esimerkkejä näistä ovat mm pienten maastokohteiden (esim. saari) suurentaminen tai lähellä toisiaan olevien kohteiden (esim. teiden risteykset) siirtäminen kauemmas toisistaan, jotta ne olisivat lopullisessa kartassa kohtuudella erotettavissa.

Suoranaiset virheet ovat tietysti eri asia.

[Hanu]

Minusta Saariselän alueen uudemmat 1:50 000 kartat ovat vanhoja huonompia tuntureiden osalta, kun käyriä on lisätty. Hukkuvat toisiinsa.

Itärajalla on piirrellyt maastokarttoja varmaan joku harjoittelija, kun on, ilmakuvilla toki selvästi näkyvät, metsänuudistusalan naverotkin piirrellyt kartoille. Turhaa. Ja aika nopeasti maastosta häviävää. Esim. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi

Vastaavasti polut ja kivet tahtoo jäädä pois, kun eivät ilmakuvilta näy.

[Metsän Omena]

Karttavirhe korkeuskäyrissä.

[Pepi]

^

Jos joku kummastelee, mikä virhe, laittakoon rinnevarjostuksen näkyviin...
Piirrosvirheen ei tarvitse olla iso ollakseen sisällöllisesti tuntuva.

Googlen karttoihin sopii suhtautua kohtalaisella kritiikillä, koska käyttäjät voivat saada "korjauksiaan" julki ilman sen kummempaa lähdekritiikkiä ja päivitykset tulevat milloin sattuu. Tampereen Lielahden Niemenrannanraitti ym. kadunnimet on toki näköjään jo korjattu Neuvostoliiton historiaa harrastavan trollin jäljiltä. Meillä päin taas uudet kadut on jo korjattu kohdalleen, mutta niiden tieltä puretut vanhat rakennukset jököttävät vielä kartalla keskellä katuja. Eikä katunäkymän kuviakaan tunnista samaksi kuin ajantasaisemman satelliittikuvan.

[Metsän Omena]

Onko niin ettei karttapaikkaan ole millekään mäelle enää merkitty yhä pystyssä olevia kolmiomittaustorneja? (Niitä yhä seisovia, joita ei ole kunnostettu näkötornikäyttöön.)

[Jouni]

Jaa-a, voi olla, ei ole tietoa. Mutta tässäkin asiassa vanhatkartat.fi on oiva. Tai omasta hyllystä löytyvät vanhat painetut kartat. Löytyvät nyt jo romahtaneet kolmiomittaustornit, sortuneet kammit, vanhat kylien väliset kinttupolut... kaikkea kiinnostavaa.

[Pepi]

^^ Eipä sitä kolmiomittaustornia enää löydy merkkien selityksistäkään. Millä sen sitten merkitsisi, jos ei ole näkötorni?

[tiku]

Samanlainen tuntuma tuli, kun katsoin luetteloita Maanmittauslaitoksen maastotietokohteista vuosilta 2015 ja 2018. Eli parhaiten kolmiomittaustorniin sopisi tämä näkötornin määritelmä:

4.7.12 Näkötorni (45000)
Määritelmä
Maaston kaukohavainnointiin tarkoitettu rakennelma. Myös palovartiotorni ja
lintutorni.
Valintakriteeri
Kaikki, joiden korkeus on vähintään 10 m. Jos rakennelma on huomattava,
esim. laajan alueen lintutorni, voidaan tallentaa matalampikin.

Kun sitten etsin näitä 45000:sia muutamista Lapin erämaiden maastotietokannoista, löytyi enimmäkseen lintutorneja ja joku palovartiotorni. Muutamia tarkemmin määrittämättömiä torneja kyllä oli lisäksi, lähinnä valtakunnan rajan lähellä.

[Metsän Omena]

Yhä pystyssä olevia näkötorneiksi kunnostamattomia kolmiomittaustorneja ei karttapaikka siis tunne. Niitäkin vielä on. Karttapaikalla pelkkää tyhjää. Vanhoissa kartoissa niitä oli parhaimmillaan yhtä aikaa noin 4000 kappaletta, joten niiden avulla nykyisin pystyssä olevien etsintä on turhan aikaavievää.

Muutoinkin peruskartaston merkit ovat muutamassa vuosikymmenessä vähentyneet. Vanhemmilla kartoilla oli mielenkiintoista tutustua niin kartalla kuin paikan päällä erikoisempiin kohteisiin. Toki nämä erikoisemmat kohteet ovat maastossakin vähentyneet, mutteivat kaikki hävinneet.

[Hanu]

Uusilla kartoilla näkyy vain se, mitä ilmakuvalla. Polkuja, siirtolohkareita, ojia yms. on hävinnyt kartoilta paljon.

[Metsän Omena]

Uusilla kartoilla näkyy vain se, mitä ilmakuvalla. Polkuja, siirtolohkareita, ojia yms. on hävinnyt kartoilta paljon.

Olen ihan viime vuosina törmännyt maastossa jalkautuneeseen kartoittajaan, joka tarkisti peruskarttaa. Kyseli myös omia havaintojani.