kertokaas viisaammat melontamahdollisuuksista lentuan/kuhmon seudulla. etsiskelen vieläkin mukavia ideoita n. viikon reissulle. sellainen mukava perhereissu, 2-4 aikuista, 3-5 alaikäistä, nuorin 4. aikuisilla ja isommilla lapsillakin on järvimelontakokemusta on ihan vankanlaisesti kaikilla, koskenlaskua taas ei ole vielä ikinä tullut harrastettua.
minkähänlaisista koskista uskaltaa tällä porukalla lähteä yrittämään? I-luokan varmaankin, entäs II? siis, kertokaa te viisaammat...
lentua
Tervetuloa Lentualle! Varsin erämainen järvi, mukavasti saaria ja niissä tulipaikkoja, laavuja sekä savusaunallienn autiotupa. Katso tarkemmin http://www.kainuu.fi/ulkoilukartta sekä http://www.luontoon.fi/lentua .
Meloimme jokunen vuosi sitten Lentiirasta Lentualle. Halutessaan ei tarvitse laske yhtäkään koskea, mutta silti saa meloa sekä järveä, jokimaista osuutta sekä saarisokkeloita. Useita laavuja, tulentekopaikkoja sekä pari autiotupaa on reitin varressa.
Laskimme kanootin vesille Käntinsalmen venesatamasta. Lentiiran rajaseutukirkkoakin, ja kirveskansan kirkon muistomerkkiä myös, kannattaa käydä vilkaisemassa.
Alkumatka on Lentiira-järveä, joka kapenee Lentiiranjoeksi. Joki on pääasiassa täyttä suvantoa, kuin kapeaa järvensuikeroa. Sitten on kapeiden järvien ketjua, edelleen ilman ensimmäistäkään koskea, Iivantiira-järvelle asti. Iivantiira on iso. Sen eteläpäässä voi valita joko läntisen tai itäisen reitin. Lännessä on Vuonteenkoski sekä Kaarneenkoski, joista jälkimmäinen ohitetaan vetoraidetta pitkin. Idässä on vetoraide Juttua-järvestä Lentuan lahteen, jolla on nimi Huuhkajanlampi. Idässä ei siis koskea lainkaan.
Sitten oletkin jo Lentualla, jossa kannattaa tutustua ehdottomasti ainakin Kotasaaren ja Vitikkosaaren väliseen puolikilometriseen hiekkarantaan, Vetotaipaleeseen eli Kuhmon Rivieraan. Ja oikeastaan kaikki järven tulipaikat ja laavut ovat käymisen arvoisen näteillä paikoilla. Ja lisäksi on lukuisia nättejä pieniä taskuhietikoita, ne ovat Lentualle oikein tavaramerkki. Ja Multisärkkä on ihan kiva, Kotasaaren ja Varissaaren välinen Vetokannas kiinnostava jne. Ja Lentuankoski on yksi koko Kuhmon tärkeimmistä luontokohteista, hieno koski terva-aikakauden vetomöljineen.
Yksi luonteva retken päätöspiste on Lentuan luontotuvan veneluiska Lentuankosken niskalla. Tai sitten voi toki meloa vaikka Kuhmon keskustaan, myös Ison Lentuankosken voi ohittaa vetoraidetta pitkin.
Metsät Lentualla eivät ole aarnivanhoja, sillä sekä terva- että savotta- ja uittoaikakaudella näitä on hyödynnetty. Perusmännikköä paljolti ovat. Mutta nythän Lentua on suojelualuetta, joten saavat rauhassa komistua vuosi vuodelta.
Meloimme jokunen vuosi sitten Lentiirasta Lentualle. Halutessaan ei tarvitse laske yhtäkään koskea, mutta silti saa meloa sekä järveä, jokimaista osuutta sekä saarisokkeloita. Useita laavuja, tulentekopaikkoja sekä pari autiotupaa on reitin varressa.
Laskimme kanootin vesille Käntinsalmen venesatamasta. Lentiiran rajaseutukirkkoakin, ja kirveskansan kirkon muistomerkkiä myös, kannattaa käydä vilkaisemassa.
Alkumatka on Lentiira-järveä, joka kapenee Lentiiranjoeksi. Joki on pääasiassa täyttä suvantoa, kuin kapeaa järvensuikeroa. Sitten on kapeiden järvien ketjua, edelleen ilman ensimmäistäkään koskea, Iivantiira-järvelle asti. Iivantiira on iso. Sen eteläpäässä voi valita joko läntisen tai itäisen reitin. Lännessä on Vuonteenkoski sekä Kaarneenkoski, joista jälkimmäinen ohitetaan vetoraidetta pitkin. Idässä on vetoraide Juttua-järvestä Lentuan lahteen, jolla on nimi Huuhkajanlampi. Idässä ei siis koskea lainkaan.
Sitten oletkin jo Lentualla, jossa kannattaa tutustua ehdottomasti ainakin Kotasaaren ja Vitikkosaaren väliseen puolikilometriseen hiekkarantaan, Vetotaipaleeseen eli Kuhmon Rivieraan. Ja oikeastaan kaikki järven tulipaikat ja laavut ovat käymisen arvoisen näteillä paikoilla. Ja lisäksi on lukuisia nättejä pieniä taskuhietikoita, ne ovat Lentualle oikein tavaramerkki. Ja Multisärkkä on ihan kiva, Kotasaaren ja Varissaaren välinen Vetokannas kiinnostava jne. Ja Lentuankoski on yksi koko Kuhmon tärkeimmistä luontokohteista, hieno koski terva-aikakauden vetomöljineen.
Yksi luonteva retken päätöspiste on Lentuan luontotuvan veneluiska Lentuankosken niskalla. Tai sitten voi toki meloa vaikka Kuhmon keskustaan, myös Ison Lentuankosken voi ohittaa vetoraidetta pitkin.
Metsät Lentualla eivät ole aarnivanhoja, sillä sekä terva- että savotta- ja uittoaikakaudella näitä on hyödynnetty. Perusmännikköä paljolti ovat. Mutta nythän Lentua on suojelualuetta, joten saavat rauhassa komistua vuosi vuodelta.
Taisi mennä reissumme suunnilleen näin:
1. pvä Lentiira-Multipakka 7 km
2. pvä -> Ränkänsaari autiotupa, jossa piäväunet ukonilman laantumista odotellessa ja iltamelonta vielä Iivantiira-järven Louhiniemen rannalle 15 km
3. pvä -> Iivantiiran ja Juttua-järven yli Huuhkajalammelle ja edelleen Vetotaipaleelle 19 km
4. pvä Lentuan pohjoisosien saarien koluamista, en tiedä kilsoista, mutta hissuksiin koko päivä kierreltiin ja katseltiin, yötä taskuhietikolla
5. pvä melonta kotio, asumme lähellä Lentuaa. Mutta tästä voitte tosiaan sitten halujen ja ajan puitteissa jatkaa vaikka Lentuankoskelle tai Kuhmon keskustaan. Kainuun ulkoilukartassa on kätevä matkan mittari, käytä sitä.
Nukuimme joka yö omassa teltassa, mutta tosiaan olisi muitakin majoitusvaihtoehtoja ollut. Muita retkeilijöitä emme tavanneet muualla kuin Lehtosaaren autiotuvan tuntumassa.
1. pvä Lentiira-Multipakka 7 km
2. pvä -> Ränkänsaari autiotupa, jossa piäväunet ukonilman laantumista odotellessa ja iltamelonta vielä Iivantiira-järven Louhiniemen rannalle 15 km
3. pvä -> Iivantiiran ja Juttua-järven yli Huuhkajalammelle ja edelleen Vetotaipaleelle 19 km
4. pvä Lentuan pohjoisosien saarien koluamista, en tiedä kilsoista, mutta hissuksiin koko päivä kierreltiin ja katseltiin, yötä taskuhietikolla
5. pvä melonta kotio, asumme lähellä Lentuaa. Mutta tästä voitte tosiaan sitten halujen ja ajan puitteissa jatkaa vaikka Lentuankoskelle tai Kuhmon keskustaan. Kainuun ulkoilukartassa on kätevä matkan mittari, käytä sitä.
Nukuimme joka yö omassa teltassa, mutta tosiaan olisi muitakin majoitusvaihtoehtoja ollut. Muita retkeilijöitä emme tavanneet muualla kuin Lehtosaaren autiotuvan tuntumassa.
Kahden vuoden takaisia juhannustunnelmia Lentiira-Lentualta löytyy täältä. Ja kuvia kans. Ja vielä miehenkin jorinat sekä fotot.
Suosittelemme! Mutta emme inkkarilla tuulisella säällä. Hyvää reissua tuutikille ja kateelliset terveiset Jounille upeiden maisemien äärelle!
Suosittelemme! Mutta emme inkkarilla tuulisella säällä. Hyvää reissua tuutikille ja kateelliset terveiset Jounille upeiden maisemien äärelle!
Ainakin Piiraisen Urpolta voi vuokrata kanootteja:
http://www.erapiira.fi/melonta/kalustonvuokraus.html
Ne Kaiskun "koskipitkospuut" on muuten vetomöljiä. Rakennettu terva-aikakaudella. Kun tervatynnyrit oli aikanaan saatu soudettua myötävirtaan Oulun tervaporvareille, piti toki palata ostosten kanssa kotipuoleen. Pahimpiin koskiin tehtiin valtion hätäaputöinä kiviset möljät, joita pitkin veneen veto vastavirtaan oli huomattavasti helpompaa kuin koskessa kahlaten tai ryteikköisellä rannalla äheltäen. Puiset lankut kivimöljien päällä lienevät uudempaa perua.
http://www.erapiira.fi/melonta/kalustonvuokraus.html
Ne Kaiskun "koskipitkospuut" on muuten vetomöljiä. Rakennettu terva-aikakaudella. Kun tervatynnyrit oli aikanaan saatu soudettua myötävirtaan Oulun tervaporvareille, piti toki palata ostosten kanssa kotipuoleen. Pahimpiin koskiin tehtiin valtion hätäaputöinä kiviset möljät, joita pitkin veneen veto vastavirtaan oli huomattavasti helpompaa kuin koskessa kahlaten tai ryteikköisellä rannalla äheltäen. Puiset lankut kivimöljien päällä lienevät uudempaa perua.
Joo eijoo kesä nyt... vaikka Noottiretket Lentualle on olleet haaveissa jo pari kessää. Ei vuan taho kesällä keritä.
Tohtisto joku paikallinen vinkata että otanko ens viikolla Lentualle 250 puusukset/nahkakengän vai 220 muoviset/nokialaiset... Elikkäs miten upottaa ja onko vettä? Jos tuossa viikon puolenvälin jäläkeen kävis vähä kiertelemässä ja muistoja verestämässä.
Tohtisto joku paikallinen vinkata että otanko ens viikolla Lentualle 250 puusukset/nahkakengän vai 220 muoviset/nokialaiset... Elikkäs miten upottaa ja onko vettä? Jos tuossa viikon puolenvälin jäläkeen kävis vähä kiertelemässä ja muistoja verestämässä.
Eläkeehä immeisiks
UÖ
UÖ
Tämä taisi olla suora kysymys minulle. En viikonloppuna ehtinyt vastata, sori vaan Ölliäinen, joten jokohan tämä on myöhäistä nyt?
Nythän on niin, että vaikka tässä ihan Lentuan kupeessa asun, niin viimeiset kaksi viikkoa olen hiihdellyt ihan muilla puolilla Suomea. Tänä aamuna kävin vasiten muutaman sata metriä kokeilemassa kotipellolla, paljonko eilisen plussakelin ja tuiskun jäljiltä upottaa. Ei ollut minkäänlaista kuorta syntynyt, vaan samalla lailla upottaa kuin koko talven, eli sellaiset 15-20 senttiä noita lyhkösiä kotipihasuksia (240).
Alkutalvihan oli lauha ja runsasluminen ja jäille meno ei houkuttanut lainkaan pitkään aikaan, ainakin jouluun vai oliko peräti tammikuullekin asti. Mutta helmi- ja maaliskuut on olleet kylmää, niin kuin kai kaikkialla Suomessa, joten kaipa jäät ovat hyvinkin kantavat nyt. Enkä oikein usko, että pahasti olisi vettäkään jään päällä. Mutta en ole itse järvellä hiihtänyt täällä kotopuolessa pitkään aikaan, joten ei ole ensikäden tuntumaa.
Tällaisia hajanaisia mietteitä. Jos vain et satu jään päällä olevaa vettä löytämään suksiesi pohjiin, niin mitä pitempi sen parempi suksi, sanoisin. Lentualle kyll äkannattaa aina retkelle lähteä!
Nythän on niin, että vaikka tässä ihan Lentuan kupeessa asun, niin viimeiset kaksi viikkoa olen hiihdellyt ihan muilla puolilla Suomea. Tänä aamuna kävin vasiten muutaman sata metriä kokeilemassa kotipellolla, paljonko eilisen plussakelin ja tuiskun jäljiltä upottaa. Ei ollut minkäänlaista kuorta syntynyt, vaan samalla lailla upottaa kuin koko talven, eli sellaiset 15-20 senttiä noita lyhkösiä kotipihasuksia (240).
Alkutalvihan oli lauha ja runsasluminen ja jäille meno ei houkuttanut lainkaan pitkään aikaan, ainakin jouluun vai oliko peräti tammikuullekin asti. Mutta helmi- ja maaliskuut on olleet kylmää, niin kuin kai kaikkialla Suomessa, joten kaipa jäät ovat hyvinkin kantavat nyt. Enkä oikein usko, että pahasti olisi vettäkään jään päällä. Mutta en ole itse järvellä hiihtänyt täällä kotopuolessa pitkään aikaan, joten ei ole ensikäden tuntumaa.
Tällaisia hajanaisia mietteitä. Jos vain et satu jään päällä olevaa vettä löytämään suksiesi pohjiin, niin mitä pitempi sen parempi suksi, sanoisin. Lentualle kyll äkannattaa aina retkelle lähteä!
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Mikä lienee tilanne kahden havaintopisteen puolivälin tienoilla, ei ole tietoa.
Rajamailla vaelluksen blogia katoessani, yhdessä kuvassa Inarinjärven jäällä oli hiihdetty hangen alla piilevään veteen.
Myös täällä etelässä, Vanajaveden jäällä on paikoin kohtia jossa sukset kastuvat hangen petettyä alta. Varsinkin lähellä rantoja niitä paikkoja löytyy.
Rajamailla vaelluksen blogia katoessani, yhdessä kuvassa Inarinjärven jäällä oli hiihdetty hangen alla piilevään veteen.
Myös täällä etelässä, Vanajaveden jäällä on paikoin kohtia jossa sukset kastuvat hangen petettyä alta. Varsinkin lähellä rantoja niitä paikkoja löytyy.