Heitetty reissu
-
ydinsodan johtaja
- Viestit: 149
- Liittynyt: 29 Huhti 2009 22:53
Kiitos Walkerille tiedoista, keittiön pöydällä sormilla mittailemalla ei näemmä suureen tarkkuuteen päästä. Jollei ihmeitä tapahdu, niin samantapainen lenkki ehkä vain toisinpäin kiertäen heitetään syyskussa ja nyt oletusarvona ovat sitten vaelluskengät eikä kumisaappaat. Ja helppohan siellä on nyt kulkea, kun on valmis ura 
Syrjäilen aiheesta yhä noihin hirviin. Toissakesänä törmäsimme kahteen hirveen Käsivarressa Saanan takana Jeahkasin itäosassa. Kylällä kuulimme niiden talvehtineen porotokassa.
Viime kesänä monta hirvihavaintoa Ylä-Luirojoella ja Kaamasjoella meloessa.
Viime kesänä monta hirvihavaintoa Ylä-Luirojoella ja Kaamasjoella meloessa.
Lappi on vapautta kalenterin ja kellon orjuudesta.
-
mattipappa
- Viestit: 874
- Liittynyt: 02 Helmi 2009 20:57
- Paikkakunta: Tampere
Heitetty reissu
Mua onnitelkaa! 
Meikäläisen ihan eka vaellusreissu onnistuneesti takana! Viime keskiviikona iltapäivällä saavuimme kaverin kanssa autolla Kilpisjärvelle, josta patikoimme Saarijärven kämpälle, jossa yövyimme. Aamulla jatkoimme Kuonjarjoelle, jossa pidimme tauon. Siitä patikoimme Meekonjärvelle, jossa poikkesimme Nuukankentän tuvalla, mutta jatkoimme siitä sillan yli ja pystytimme teltan, kun löysimme kivan suojaisan paikan sorakumpareiden välistä. Perjantaina iltapäivällä aikaisin olimme jo Pitsusjärven tuvalla, mutta emme heti lähteneet Haltille ankaran vastatuulen takia, vaan yövyimme tuvassa, ja nousimme Haltille lauantaina kevyissä varusteissa. Palattuamme heitimme taas rinkat selkään, pidettyämme ensin ruokatauon. Illaksi pääsimme Meekonjärvelle, josta löysimme hyvän telttapaikan. Sunnuntai aamuna heräsimme aikaisin, suuntasimme kohti Kuonjaria, jossa tankkasimme masut, otimme tavoitteeksi Saarijärven tuvan, jossa aioimme yöpyä. Sielläpä olikin lähes tungosta, joten jatkoimme eteenpäin etsien samalla sopivaa teltanpaikkaa. Kohta totesimme, että Kilpisjärvelle on enää muutamia kilometrejä, ja päätimme samantien jatkaa autollemme asti, kun ilta oli kaunis. Täytyy myöntää, että viimeiset pari kilometriä olivat kovimmat, mitä meikäläisen jalat on kokeneet! Joka hetki pelkäsin, milloin koivet yksinkertaisesti lakkaa toimimasta. Auton luona sitten suurella vaivalla kengät ja sukat pois ja jalkaparkojen uitto viereisessä purossa. Reissun paras hetki! Kello oli silloin vartin yli kahdeksan sunnuntai-iltana. Emme jaksaneet enää alkaa telttailemaan, vaan otin puhelun vaimon serkulle Äkäslompoloon, minne meidät toivotettiin tervetulleeksi yöpymään. Viime yöksi sitten jo pääsimme omien vaimokultien viereen nukkumaan tänne etelään. Rankka reissu, lyhyesti sanottuna, mutta todella upea ja onnistunut! Kaverin kanssa totesimme, että nyt saatiin kerrottavaa lapsille ja lapsenlapsille.
Yllättävän paljon porukkaa liikkeellä reitillä, totesimme. Moni kertoi olevansa Tampereen seudulta, niinkuin mekin.
Meikäläisen ihan eka vaellusreissu onnistuneesti takana! Viime keskiviikona iltapäivällä saavuimme kaverin kanssa autolla Kilpisjärvelle, josta patikoimme Saarijärven kämpälle, jossa yövyimme. Aamulla jatkoimme Kuonjarjoelle, jossa pidimme tauon. Siitä patikoimme Meekonjärvelle, jossa poikkesimme Nuukankentän tuvalla, mutta jatkoimme siitä sillan yli ja pystytimme teltan, kun löysimme kivan suojaisan paikan sorakumpareiden välistä. Perjantaina iltapäivällä aikaisin olimme jo Pitsusjärven tuvalla, mutta emme heti lähteneet Haltille ankaran vastatuulen takia, vaan yövyimme tuvassa, ja nousimme Haltille lauantaina kevyissä varusteissa. Palattuamme heitimme taas rinkat selkään, pidettyämme ensin ruokatauon. Illaksi pääsimme Meekonjärvelle, josta löysimme hyvän telttapaikan. Sunnuntai aamuna heräsimme aikaisin, suuntasimme kohti Kuonjaria, jossa tankkasimme masut, otimme tavoitteeksi Saarijärven tuvan, jossa aioimme yöpyä. Sielläpä olikin lähes tungosta, joten jatkoimme eteenpäin etsien samalla sopivaa teltanpaikkaa. Kohta totesimme, että Kilpisjärvelle on enää muutamia kilometrejä, ja päätimme samantien jatkaa autollemme asti, kun ilta oli kaunis. Täytyy myöntää, että viimeiset pari kilometriä olivat kovimmat, mitä meikäläisen jalat on kokeneet! Joka hetki pelkäsin, milloin koivet yksinkertaisesti lakkaa toimimasta. Auton luona sitten suurella vaivalla kengät ja sukat pois ja jalkaparkojen uitto viereisessä purossa. Reissun paras hetki! Kello oli silloin vartin yli kahdeksan sunnuntai-iltana. Emme jaksaneet enää alkaa telttailemaan, vaan otin puhelun vaimon serkulle Äkäslompoloon, minne meidät toivotettiin tervetulleeksi yöpymään. Viime yöksi sitten jo pääsimme omien vaimokultien viereen nukkumaan tänne etelään. Rankka reissu, lyhyesti sanottuna, mutta todella upea ja onnistunut! Kaverin kanssa totesimme, että nyt saatiin kerrottavaa lapsille ja lapsenlapsille. Yllättävän paljon porukkaa liikkeellä reitillä, totesimme. Moni kertoi olevansa Tampereen seudulta, niinkuin mekin.
-
tyy
Re: Heitetty reissu
Onneksi olokohon!mattipappa kirjoitti:Mua onnitelkaa!
Re: Heitetty reissu
Joo, noinhan se alkaa, paljon onnea - koukussa jo rypistelettyy kirjoitti:Onneksi olokohon!mattipappa kirjoitti:Mua onnitelkaa!
-
tyy
Joo, mutta mikähän samperi siinä on, että jokaisen reissun jälkeen iskee sama oireyhtymä ja joka kerta pahempana: Pari päivää ihan ok fiilikset, kun muistelee, järjestelee valokuvia ja parantelee lihaksia.
Mutta ei kulu viikkoakaan, kun on ihan perseeseen ammuttu, maailma näyttää järjettömältä ja sitä toivoo vaan, että olis jossain muualla.
Ja tätä kestää viikkotolkulla.
Ehkä muut osaavat suhtautua arkeen paluuseen järjellisemmin. Koukussa tosiaan, pitäiskö mennä hoitoon. Täähän on ihan narkkarihommaa, tämmönen.
Mutta ei kulu viikkoakaan, kun on ihan perseeseen ammuttu, maailma näyttää järjettömältä ja sitä toivoo vaan, että olis jossain muualla.
Ja tätä kestää viikkotolkulla.
Ehkä muut osaavat suhtautua arkeen paluuseen järjellisemmin. Koukussa tosiaan, pitäiskö mennä hoitoon. Täähän on ihan narkkarihommaa, tämmönen.
Viimeksi muokannut tyy, 07 Heinä 2009 20:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
ydinsodan johtaja
- Viestit: 149
- Liittynyt: 29 Huhti 2009 22:53
Kunnon setti kävellä Meekolta Kilpikselle päivässä, mutta onnistuu kunnon ollessa kohdallaan. Varsin hyvä kuvaus, miten käydään Haltilla.
voimalan horisontissa nään sortuvan, väen rukouksineen kaatuvan,
näen tulimyrskyn taivaanrannan ylle lopulliseen tuhoon innostuvan,
retki tää odotettu viimeiseksi jää, hymyn jälkeen jätän hellimmän
näen tulimyrskyn taivaanrannan ylle lopulliseen tuhoon innostuvan,
retki tää odotettu viimeiseksi jää, hymyn jälkeen jätän hellimmän
-
mattipappa
- Viestit: 874
- Liittynyt: 02 Helmi 2009 20:57
- Paikkakunta: Tampere
Heitetty reissu
Kiitti vaan, tyy, hannes, ja ydinsodan johtaja !
Täytyypä yrittää varautua tulossa olevaan masennukseen, josta tyy varoitti
Vielä tuntuu hyvältä. Vain toisen jalan päkiässä olevaa isoa rakkoa joutuu nyt parantelemaan. Se kai tuli siksi, että kengät pääsivät vähän hölskymään jaloissa, kun lisäpohjalliset unohtuivat kotiin. Toiselle jalalle melkein kävi samoin, mutta huomasin ajoissa vetää ilmastointiteippiä suojaksi.
Olihan tuo aika rankka reissu ensimmäiseksi vaellukseksi, mutta toisaalta, tällä iällä ehkä oli hyvä aloittaa vaikeammasta päästä, kun vielä jaksoi
Muutaman vuoden kuluttua tuskin sille kivikkopolulle uskallan lähteäkään. Nyt kun Suomen korkein kohta on nähty, voi rauhassa (?) keskittyä kiertelemään helpompia(?) reittejä.
Kilpisjärvi- Halti reitti on kyllä karuudessaan ja jylhien maisemiensa puolesta ihan omaa luokkaansa Suomessa. Ehdottomasti kannatti käydä. Erikoiselta tuntui joka hetki maisemissa näkyvä lumi, keskellä kesää, ja Haltin rinnettä noustessa polku ylitti monia lumikenttiä. Huipulla puhalsi jäätävä viima, ja edellisenä yönä satanut räntäkerros ei ollut sulanut.
Kovanpuoleinen vauhti kaverilla ja mulla johtui siitä, että kaveri on nuori urheilijatyyppi, pari maratonia juossut. Ja siitäkin että hänellä oli rajoitettu määrä päiviä käytettävänä.
Ehdittiin kuitenkin ihan kivasti kuvaamaankin maisemia. Itselleni kuvat on aina hyvin tärkeitä.
Sellaisen huomion tein, että kaverin kanssa kulkiessa pitää henkilökemiat sopia yhteen. Meillä meni loistavasti, mielestäni.
Sekin opittiin, että mahdolliselle seuraavalle reissulle pitää rinkan paino saada pudotettua reilusti alle 20 kilon, tämänkertaisen yli 20 kilon sijasta. Uskoisin sen olevankin täysin mahdollista, esim. Trangian polttoainelitrasta kului vain vajaa 2 dl, koska tuvilla pääsi keittämään kaasuliedellä. Teltan valinnassa on mahdollista saada aikaan suurin painonsäästö. Meillä oli kaverin 4,5 kiloinen, sinänsä mainio teltta. Toisilla nähtiin vastaavia, mutta 2,5 kiloisia....
No en valita, koska tämä urheilijakaveri telttansa kantoi!
Täytyypä yrittää varautua tulossa olevaan masennukseen, josta tyy varoitti
Vielä tuntuu hyvältä. Vain toisen jalan päkiässä olevaa isoa rakkoa joutuu nyt parantelemaan. Se kai tuli siksi, että kengät pääsivät vähän hölskymään jaloissa, kun lisäpohjalliset unohtuivat kotiin. Toiselle jalalle melkein kävi samoin, mutta huomasin ajoissa vetää ilmastointiteippiä suojaksi.
Olihan tuo aika rankka reissu ensimmäiseksi vaellukseksi, mutta toisaalta, tällä iällä ehkä oli hyvä aloittaa vaikeammasta päästä, kun vielä jaksoi
Muutaman vuoden kuluttua tuskin sille kivikkopolulle uskallan lähteäkään. Nyt kun Suomen korkein kohta on nähty, voi rauhassa (?) keskittyä kiertelemään helpompia(?) reittejä. Kilpisjärvi- Halti reitti on kyllä karuudessaan ja jylhien maisemiensa puolesta ihan omaa luokkaansa Suomessa. Ehdottomasti kannatti käydä. Erikoiselta tuntui joka hetki maisemissa näkyvä lumi, keskellä kesää, ja Haltin rinnettä noustessa polku ylitti monia lumikenttiä. Huipulla puhalsi jäätävä viima, ja edellisenä yönä satanut räntäkerros ei ollut sulanut.
Kovanpuoleinen vauhti kaverilla ja mulla johtui siitä, että kaveri on nuori urheilijatyyppi, pari maratonia juossut. Ja siitäkin että hänellä oli rajoitettu määrä päiviä käytettävänä.
Ehdittiin kuitenkin ihan kivasti kuvaamaankin maisemia. Itselleni kuvat on aina hyvin tärkeitä.
Sellaisen huomion tein, että kaverin kanssa kulkiessa pitää henkilökemiat sopia yhteen. Meillä meni loistavasti, mielestäni.
Sekin opittiin, että mahdolliselle seuraavalle reissulle pitää rinkan paino saada pudotettua reilusti alle 20 kilon, tämänkertaisen yli 20 kilon sijasta. Uskoisin sen olevankin täysin mahdollista, esim. Trangian polttoainelitrasta kului vain vajaa 2 dl, koska tuvilla pääsi keittämään kaasuliedellä. Teltan valinnassa on mahdollista saada aikaan suurin painonsäästö. Meillä oli kaverin 4,5 kiloinen, sinänsä mainio teltta. Toisilla nähtiin vastaavia, mutta 2,5 kiloisia....
No en valita, koska tämä urheilijakaveri telttansa kantoi!
Stora Sjöfalletin kautta Sarekiin meinasin, mutta lyhensin reissua kiertelyksi Stora Sjöfalletin alueella. Ei ole minun seutuani, mutta hyvä että tuli poikettua niin ei jää pilpattamaan.
Kuvat täällä:
http://ollikanerva.net/vaellus/stora_sjofallet_09/
Kuvat täällä:
http://ollikanerva.net/vaellus/stora_sjofallet_09/
-
tekstiiliurheilija
- Viestit: 957
- Liittynyt: 14 Elo 2007 14:12
- Paikkakunta: Hki
Hienoja kuvia; kyllä minulle vaan kelpaisivat nuo maisemat retkikohteeksi.Juurakko kirjoitti:Stora Sjöfalletin kautta Sarekiin meinasin, mutta lyhensin reissua kiertelyksi Stora Sjöfalletin alueella. Ei ole minun seutuani, mutta hyvä että tuli poikettua niin ei jää pilpattamaan.
Kuvat täällä:
http://ollikanerva.net/vaellus/stora_sjofallet_09/
Tyyli ennen kaikkea!