Loraus etikkaa pesuveteen on myös hyvä konsti.Mr_C kirjoitti:Itse kokeilin vuosi sitten hajunpoistajaa, kun ei millään huuhtelemisella hajua saanut pois.
Kuivat vai märät kengät?
Normaalisti pysyy kuivina nuo vaelluskengät, säärystimien avulla aika hyvin vaikka olisi kosteaa varvikkoa.
Silloin vuosi sitten kun kastui läpimäriksi, niin tuvalla päältä sai kuivateltua kuivaksi, mutta sisältä pysyi märkänä.
Sitten liikkeelle ja normaalin linersukka - vaellussukka yhdistelmän väliin tuli muovipussi. Sen kanssa liner kostui jaloista erittyvästä kosteudesta, mutta oli siedettävän tuntuinen. Ulompi sukka tietysti kastui kengän kosteudesta, mutta itse kenkä oli kuivempi kun oli kävellyt noin 14 km, verrattuna lähtötilanteeseen.
Kävelyn aiheuttama pumppaus ja lämpö sai kosteuden pumppautumaan kengistä.
Ei täysin kuiviksi, kun oli sen verran lähellä poistumispaikkaa ja ei viitsinyt sitten ylimääräisiä kierrellä.
Silloin vuosi sitten kun kastui läpimäriksi, niin tuvalla päältä sai kuivateltua kuivaksi, mutta sisältä pysyi märkänä.
Sitten liikkeelle ja normaalin linersukka - vaellussukka yhdistelmän väliin tuli muovipussi. Sen kanssa liner kostui jaloista erittyvästä kosteudesta, mutta oli siedettävän tuntuinen. Ulompi sukka tietysti kastui kengän kosteudesta, mutta itse kenkä oli kuivempi kun oli kävellyt noin 14 km, verrattuna lähtötilanteeseen.
Kävelyn aiheuttama pumppaus ja lämpö sai kosteuden pumppautumaan kengistä.
Ei täysin kuiviksi, kun oli sen verran lähellä poistumispaikkaa ja ei viitsinyt sitten ylimääräisiä kierrellä.
Olen pessyt vaelluskenkäni ja lenkkarini kloriittiliuoksessa. (antanut liota aikansa)
Sen jälkeen upottanut kengät etikkkaliuokseen joka neutraloi emäksisen kloriitin.
Lopuksi huuhtonut hyvin.
Eikä haise enää.
---
Samalla konstilla olen hitanut haisevia jalkojani. Ja joskus kainaloita.
eikä haise enää.
Sen jälkeen upottanut kengät etikkkaliuokseen joka neutraloi emäksisen kloriitin.
Lopuksi huuhtonut hyvin.
Eikä haise enää.
---
Samalla konstilla olen hitanut haisevia jalkojani. Ja joskus kainaloita.
eikä haise enää.
kaikki matkat alkavat ensimmäisestä askeleesta.
Vaelluskengät on ihan hyvin pysynyt kuivana kun sandaaleilla sitten ylittää purot. Tauoilla liottaa jalkoja vetessä tai tuulettelee niin hyvin menee. Soistakin on tähän asti päästy yli märimpiä paikkoja karttamalla ja mättäitä pitkin hiippailemalla. Kun tuulee niin hyvin siinä kenkä ja pohjalliset kuivahtaa . Jotkut grillaavat kenkänsä piloille kun liika lähellä kamiinaa kuivattelevat tuvilla.
edit: X-Socksit jalassa ei ole kenkä haissut.
edit: X-Socksit jalassa ei ole kenkä haissut.
Siellä se hernes toveriaan ehtii mutta turhaa on työnsä.
-
- Viestit: 6935
- Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
- Viesti:
Viimeisempiä kokemuksia jalkojen kuivana pitämisestä - tai sen tarpeettomuudesta.
Aiemmin olen kulkenut reissuni pääasiassa kalvollisissa vaelluskengissä. Lyhyempiä ja märempiä reissuja on tullut kuljettua Nokian vaellussaappaissa. Ihan käypiä pelejä kaikki. Mielestäni kenkä on jalassa saapasta mukavampi. Kalvollinen kenkä on hidas kuivumaan kastuttuaan (itsellä kuivuvat päivän kävelyn aikana jos maasto on täysin kuivaa, näin on harvoin). Lopputulema on ollut se, että olen kokeillut kalvottomia kenkiä ja jalkojen vapaata kastumista.
Kesä-heinäkuun taitteessa kävelin kaksi päivää (n. 40km) Kevon reittiä Salomonin verkkokengillä. Tein ylitykset (kolme) samoilla kengillä niin, että poistin pohjalliset ja sukat ennen ylitystä ja ylityksen jälkeen kuivasin jalat ja hieman kenkien sisäpuolta ennen sukkien ja pohjallisten laittamista. Toisena päivänä kengät kastuivat myös kosteissa kohdissa poluilla ilman, että poistin sukkia tai pohjallisia. Kokeilu loppui liian kapean kengän aiheuttamaan rakkoon (tulkintani mukaan kosteudella ei ollut vaikutusta asiaan), jolloin vaihdoin hyväksi havaittuihin vaelluskenkiin. Muita ongelmia ei aiheutunut, kengät olivat kuumalla ja kuivalla tunturipaljakalla erityisen mukavat. Märkyyden tuoma epämukavuus oli hyvin pientä. Jäin kaipaamaan lisää leveyttä ja kunnollisen kantakupin tuomaa kontrollia (noissa kantapää on löysää kangasta).
Elokuussa kävelin etelässä erään kaksipäiväisen n. 40km jotoksen tavallisilla lenkkareilla, koska totesin viime vuonna vaelluskengät turhan raskaiksi sille. Lenkkarit kastuivat illalla ja aamulla leirissä kasteesta ja toisena kävelypäivänä sateessa. Märässä maastossa olisin toivonut pitävämpää pohjaa. Lisäksi juoksulenkeille (30min-120min) sopivat lenkkarit olivat kuitenkin liian pienet pitkään marssimiseen, jossa jalat turpoavat. Pikkuvarpaiden päihin tuli rakot. Ei muita ongelmia.
Alkuviikosta kävelin Herajärven kierroksen (pituus 37km, nousukertymä kuulemma 1700m) vartavasten retkeilyyn hankituissa Inov-8:n maastojuoksulenkkareissa. Kengät kostuivat ensimmäisenä iltana muutaman kilometrin kävelyssä märällä polulla. Toisena päivänä sateli ja kävi "kostea tuuli". Kengät ja jalat olivat jatkuvasti läpimärät reilun 20 kilometrin taipaleen aikana. Illalla yövyimme kodassa, jossa sain jalat kuiviksi ja kuivat villasukat jalkaan. Jalat näyttivät aika hurjilta (kalpeat, ryppyiset, kävelystä turvonneet), mutta mitään vaurioita ei tullut. Aamulla jalat näyttivät aivan normaaleilta ja laitoin kuivuneet lenkkarit jalkaan. Kengät ja jalat kostuivat taas märällä polulla viimeisen kymmenen kilometrin aikana. Jalat säilyivät kuitenkin koko reissun rakottomina ja hyväkuntoisia, joka on harvinaista minulle. Kaveri käveli reitin vettäpitämättömissä suunnistusnastareissa jalat märkänä ja sai niukasti mitoitetuista kengistä pari rakkoa, mutta märkyys ei aiheuttanut ongelmia.
Lopputulema on se, etten enää usko jalkojen kuivana pitämisen olevan välttämätöntä jos jalat saa leirissä kuivaan ja lämpimään (kuiva makuupussi). Lenkkarit ovat mukavat ja kevyet jalassa. Maastojuoksulenkkareissa on hullun hyvä pito (pl. märällä puulla) ja tuntuma maastoon sekä hyvä kontrolli. Oravien ja mäyrien eksymisen kenkiin voi estää yksinkertaisilla juoksusäärystimillä.
Rospuuttoajan reissulle taidan kuitenkin edelleen ottaa korkeampi vartiset, kalvolliset vaelluskengät, sillä lenkkarit saattavat käydä aika kylmiksi. Samoin talveksi on toki omat jalkineensa (monot tai hiihtosaappaat). Neopreenisukkia tai kalvollista sukkaa voisi kyllä kokeilla surkeilla keleillä.
Aiemmin olen kulkenut reissuni pääasiassa kalvollisissa vaelluskengissä. Lyhyempiä ja märempiä reissuja on tullut kuljettua Nokian vaellussaappaissa. Ihan käypiä pelejä kaikki. Mielestäni kenkä on jalassa saapasta mukavampi. Kalvollinen kenkä on hidas kuivumaan kastuttuaan (itsellä kuivuvat päivän kävelyn aikana jos maasto on täysin kuivaa, näin on harvoin). Lopputulema on ollut se, että olen kokeillut kalvottomia kenkiä ja jalkojen vapaata kastumista.
Kesä-heinäkuun taitteessa kävelin kaksi päivää (n. 40km) Kevon reittiä Salomonin verkkokengillä. Tein ylitykset (kolme) samoilla kengillä niin, että poistin pohjalliset ja sukat ennen ylitystä ja ylityksen jälkeen kuivasin jalat ja hieman kenkien sisäpuolta ennen sukkien ja pohjallisten laittamista. Toisena päivänä kengät kastuivat myös kosteissa kohdissa poluilla ilman, että poistin sukkia tai pohjallisia. Kokeilu loppui liian kapean kengän aiheuttamaan rakkoon (tulkintani mukaan kosteudella ei ollut vaikutusta asiaan), jolloin vaihdoin hyväksi havaittuihin vaelluskenkiin. Muita ongelmia ei aiheutunut, kengät olivat kuumalla ja kuivalla tunturipaljakalla erityisen mukavat. Märkyyden tuoma epämukavuus oli hyvin pientä. Jäin kaipaamaan lisää leveyttä ja kunnollisen kantakupin tuomaa kontrollia (noissa kantapää on löysää kangasta).
Elokuussa kävelin etelässä erään kaksipäiväisen n. 40km jotoksen tavallisilla lenkkareilla, koska totesin viime vuonna vaelluskengät turhan raskaiksi sille. Lenkkarit kastuivat illalla ja aamulla leirissä kasteesta ja toisena kävelypäivänä sateessa. Märässä maastossa olisin toivonut pitävämpää pohjaa. Lisäksi juoksulenkeille (30min-120min) sopivat lenkkarit olivat kuitenkin liian pienet pitkään marssimiseen, jossa jalat turpoavat. Pikkuvarpaiden päihin tuli rakot. Ei muita ongelmia.
Alkuviikosta kävelin Herajärven kierroksen (pituus 37km, nousukertymä kuulemma 1700m) vartavasten retkeilyyn hankituissa Inov-8:n maastojuoksulenkkareissa. Kengät kostuivat ensimmäisenä iltana muutaman kilometrin kävelyssä märällä polulla. Toisena päivänä sateli ja kävi "kostea tuuli". Kengät ja jalat olivat jatkuvasti läpimärät reilun 20 kilometrin taipaleen aikana. Illalla yövyimme kodassa, jossa sain jalat kuiviksi ja kuivat villasukat jalkaan. Jalat näyttivät aika hurjilta (kalpeat, ryppyiset, kävelystä turvonneet), mutta mitään vaurioita ei tullut. Aamulla jalat näyttivät aivan normaaleilta ja laitoin kuivuneet lenkkarit jalkaan. Kengät ja jalat kostuivat taas märällä polulla viimeisen kymmenen kilometrin aikana. Jalat säilyivät kuitenkin koko reissun rakottomina ja hyväkuntoisia, joka on harvinaista minulle. Kaveri käveli reitin vettäpitämättömissä suunnistusnastareissa jalat märkänä ja sai niukasti mitoitetuista kengistä pari rakkoa, mutta märkyys ei aiheuttanut ongelmia.
Lopputulema on se, etten enää usko jalkojen kuivana pitämisen olevan välttämätöntä jos jalat saa leirissä kuivaan ja lämpimään (kuiva makuupussi). Lenkkarit ovat mukavat ja kevyet jalassa. Maastojuoksulenkkareissa on hullun hyvä pito (pl. märällä puulla) ja tuntuma maastoon sekä hyvä kontrolli. Oravien ja mäyrien eksymisen kenkiin voi estää yksinkertaisilla juoksusäärystimillä.
Rospuuttoajan reissulle taidan kuitenkin edelleen ottaa korkeampi vartiset, kalvolliset vaelluskengät, sillä lenkkarit saattavat käydä aika kylmiksi. Samoin talveksi on toki omat jalkineensa (monot tai hiihtosaappaat). Neopreenisukkia tai kalvollista sukkaa voisi kyllä kokeilla surkeilla keleillä.
Norjalaiset vaeltajat Jens ja Lars näyttävät kumpikin kahlaavan surutta vaelluskengissä ja vieläpä housut jalassa jokien yli. Housujen ja jalkineitten kastuminen on ilmeistä. En lakkaa ihmettelemästä tuota tapaa kun kevyet kahlaamiseen sopivat croksit käyvät myös leirikengistä. Märillä kengillä vaeltaminen kyllä onnistuu, mutta sukkien kanssa onkin toinen juttu: märät tai hikiset sukat ovat syynä rakkoihin joita alkaa tulla itsellä ensiksi kantapäähän. Olisiko märissä vaelluskengissä syytä/hyvä käyttää muovipussia sukkien päällä?
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Mun mielestä crocksit on hyvät leirikengät mutta huonot kahlaamiseen. En ole koskaan saanut niitä pysyyn tiukasti jalassa. Toki jos ylitys on helppo ja kengät ja sukat on kuivat eikä kastuminen ole lähitulevaisuudessa todennäköistä niin silloin toki laitan crocksit jalkaan. Mutta jos on vähääkään isompi ylitys ja/tai pohjassa hyvin erikokoisia kiviä niin menen kengät jalassa yli. Tosin mulla kenkinä on kalvottomat maastojuoksutossut. Housuina mulla on katkolahjehousut ja niistä saa helposti riittävän kahluuvaran. Jos varvut tms. on kastellu lahkeet polviin asti niin menen suoraan yli. Märkinä kun siinä vaiheessa on kengät ja lahkeet.
-
- Viestit: 3049
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Vaativassa kahluussa on hyvä olla nilkkaa tukeva vettäimemätön kenkä ilman sukkaa ja pelkät kuorivaatteet.PeteBee kirjoitti:Mun mielestä crocksit on hyvät leirikengät mutta huonot kahlaamiseen. En ole koskaan saanut niitä pysyyn tiukasti jalassa. Toki jos ylitys on helppo ja kengät ja sukat on kuivat eikä kastuminen ole lähitulevaisuudessa todennäköistä niin silloin toki laitan crocksit jalkaan. Mutta jos on vähääkään isompi ylitys ja/tai pohjassa hyvin erikokoisia kiviä niin menen kengät jalassa yli. Tosin mulla kenkinä on kalvottomat maastojuoksutossut. Housuina mulla on katkolahjehousut ja niistä saa helposti riittävän kahluuvaran. Jos varvut tms. on kastellu lahkeet polviin asti niin menen suoraan yli. Märkinä kun siinä vaiheessa on kengät ja lahkeet.
Sealkinz tekee vetta-imemattoman sukan ja tukevan pohjan yhdistelmaa, tieda mihin, mutta itse ostin kahluuseen ja silloin kun ovat kuivat niin leirikenkina antavat yhdelle sukkaparille, lisaa, kuivattamismahdollisuuden.
Pohjan vahvuus sama kuin Salomon mid kengissa ja vartta kiristysosan verran enemman ylospain.
Pohjan vahvuus sama kuin Salomon mid kengissa ja vartta kiristysosan verran enemman ylospain.
Sievin saappailla vaeltaessa pärjää yleensä kahlauksissa ihan saappaanvarrella kastumatta. Jos saappaan varsi ei riitä, mutta matka on vain askel tai pari, niin joskus en ole jaksanut croksikopioita vaihtaa. Silloin vedän housut saappaan varren päälle ja annan mennä. Housunpuntti estää varsinaisen hörppäämisen, mutta toki se kastuu ja saapaskin jonkin verran. Pystyy kuitenkin jatkamaan ja Sieviläiset saa helposti kuivatettua, jos on aurinkoa ja.lämpöä yli 10.astetta.
Crocsit on tähän asti toimineet kahlauskenkinä.Yksi Sarekin reissu on jäänyt mieleen siten että ilman vaellus kenkiä ei uskaltanut ylitykisiin lähteä.Vettä oli paljon ja se virtasi kovaa.Kohtuullisen kokoisia kiviä pyöri virran mukana joten eipä ilman kenkiä uskaltanut jokeen mennä.Nämä oli vissiin niitä"vaativia"ylityksiä mistä aina joskus puhutaan. Mukana on kulkenut vettä pitävät sukat,jotka on hieman mukavammat sitten läpimärän kengän kanssa.Toimivat muulloin ötökkä suojana crocsien kanssa leirissä puuhastellessa.
Mielestäni kastuminen haittaa sitä enemmän, mitä enemmän kävelee päivässä. Mutta samalla kastuva kenkä, jos kastuvaa pitää kevyen kengän kanssa käsikädessä kulkevana ominaisuutena, auttaa pitkien päivien taittamisessa. Kastuvalla kengällä on pakko, tai ainakin minun on pakko hoitaa jalkoja myös huolellisesti. Eli jalkojen pesu ainakin iltaisin, usein myös keskipäivän pidemmällä ruokatauolla, sekä rasvaus aamuin illoin, joskus myös keskellä päivää. Niin kauan kun saa korvattua veden liuottaman rasvan jalkojen ihossa, ei rakoista ole itselleni juuri ongelmaa. Sitten kun rasvaa ei ihossa ole, alkaa maseraatio/hautuma kyllä vaivaamaan ja paljon. SIlloin tietää että ongelmia tulee aiemmin kuin myöhemmin...
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
If you don´t like it, here I stand"
Re: Kuivat vai märät kengät?
Tykkään kävellä suunnilleen kellon ympäri (toki pidän lounastaoun ja muita lyhyempiä taukoja päivän aikana). Vihaan varsinkin kesällä vedenpitäviä kenkiä yli kaiken (kastuvat kuitenkin ja hengittävät huonosti). En vaivaudu kenkiä ottamaan pois jokien ja purojen ylityksissä. Lahkeitakaan en vaivaudu käärimään ellen ole lähellä leiripaikkaa.
Jos vaellustyylini olisi erilainen keskittyen enemmän leirielämään, käyttäisin todennäköisesti sekä kumisaappaita että lenkkareita.
Jos vaellustyylini olisi erilainen keskittyen enemmän leirielämään, käyttäisin todennäköisesti sekä kumisaappaita että lenkkareita.
-
- Viestit: 606
- Liittynyt: 18 Syys 2010 01:15
Re: Kuivat vai märät kengät?
Olen nyt kaksi viime vaellusta kulkenut Feelmax Kuuva-kengillä. Ja märät päivät saappailla.
Olen tykännyt.
Jalkani hikoilevat sen verran, että kummissakaan jalat eivät ole kovin montaa tuntia kuivat.
Olen pitänyt varustelekasta ostettuja SA-INT sukkia jaloissani ja se on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Alla 'tekniset' hellesukat ja päällä jotkut puuvillasekoite 'saapassukat'.
Mutta, minun päivämatkat rinkka selässä eivät kilometreillä juhli.
Olen tykännyt.
Jalkani hikoilevat sen verran, että kummissakaan jalat eivät ole kovin montaa tuntia kuivat.
Olen pitänyt varustelekasta ostettuja SA-INT sukkia jaloissani ja se on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Alla 'tekniset' hellesukat ja päällä jotkut puuvillasekoite 'saapassukat'.
Mutta, minun päivämatkat rinkka selässä eivät kilometreillä juhli.