Louteen teko

[p.kivela]

Asiaa sivuttukin, mutta kokeilin Eurokankaan 70g/m hopeoituja laavukankaita. Itseä haittasi eniten materiaalin kiiltely, joka on paha auringossa omassa käyttötarkoituksessa (esim. hanhen pyynti). Toissijaisesti myös vinkuminen eli äänekkyys (tuulellakaan ei tarvisisi vinkua, läpättämiselle ei paljoa voi). Yksivärinen 5,90 m ja "vietnam"maastokuvio 9,90 m.

Kysynkin: tiedättekö enemmän mattapintaisia louekankaita, jotka pitävät vettä (vaikka alk. 1000mm) ja ovat samaa paino/lujuusluokkaa. Hinnalla ei sinänsä väliä. Mikä valitaan esim. Shelbyltä?

Tarkoituksena olisi lisäksi laittaa halpa pelastuslakana tarvittaessa heijastamaan nuotion/rakotulien lämpöä takaa. Miten kiinni? Lakana on päälle puettuna melko lämpimän tuntuinen, joten tod. näk. se heijastaa nuotionkin lämpösäteilyn tehokkaasti. Kustantaa 3-5 eur.

[Ursus]

Itse tein sadetakkikankaasta - painavampi, mutta kestää paremmin. Ota sen lisäpainon verran vähemmän hutipanoksia mukaan ;)

[p.kivela]

Itse tein sadetakkikankaasta - painavampi, mutta kestää paremmin. Ota sen lisäpainon verran vähemmän hutipanoksia mukaan

Ei paukuista voi tinkiä, koska niitä ei nyttenkää ole hukattavaksi asti.
Minulla on kyllä Tuntsan vaelluskota. Se painaa 2,5 Kg mutta sopii paremmin 2-5 henkilölle. Mutta jos tukikohdan (spike camp) voi perustaa erämaahan, ei ole tuon voittanutta. Siitä sitten päivän reissut eri suuntiin. Lähden säästämään louteella 1-1,5 Kg tuosta kodasta.

[Eräkulkuri]

Louteen tai laavun hopeanhohtoisen kankaan lämpöä heijastavasta vaikutuksesta on aika vähän todellista tietoa. Siksi sen merkitystä on useasti yliarvioitu.

Tulen lämmön heijastuminen perustuu lämpösäteilyyn, joka lämmönlähteestä (nuotiosta) suuntautuu hajautuen ympäröivään avaruuteen. Säteily ei juurikaan lämmitä ilmaa, vaan sitä pintaa mihin se kohdistuu. Musta pinta imee lämpöä tehokkaasti, kun taas kirkas ja vaalea pinta heijastaa sitä.

Jos ajatellaan, että nuotio muodostuu pallosta, jonka säde on 20 cm, niin jo 50 cm:n etäisyydellä sen keskustasta eli 30 cm:n päässä tulesta olevan pinnan yksikköä kohden lämpösäteily on vain (20 x 20):(50 x 50) eli 0,16 siis 16 % lähtötasosta. Vastaavasti metrin etäisyydellä 4 % ja kahden metrin päässä vaivaiset yksi prosentti.

Jos nuotion hehkun lämpötila on n. 500 C-astetta, on siitä säteilevä lämpö mustaan pintaan 30 cm:n etäisyydellä 80 C-astetta ja kahden metrin päässä vain 5 C-astetta. Tästä voi arvioida mustien kumisaappaiden pinnan lämpötilaa eri etäisyyksillä. Kun nuotion lämpösäteily kohdistuu 2 m:n etäisyydellä olevaan louteen pintaan, joka heijastaisi 50 % lämmöstä takaisin, merkitsee se 2,5 C-asteen lisälämpöä louteessa olijoille, jos heillä on musta pinta. Louteen muotoilulla kylläkin voidaan jonkin verran lisätä lämmön säteilyä kohdentamalla sitä polttopeilin tavoin kohteeseen.

Jos heijastava pinta laitetaan louteen ulkopuolelle, imee sen sisäpuolella oleva tummapintainen louekangas lämmöstä suuren osan eikä siitä enää paljonkaan heijastu laavussa olijoille. Siis hopeanhohtoinen pinta olisi oltava laavun sisäpuolella.

[Pepi]

Tietyn lämpöinen kohde säteilee tiettyjä valon tai lämpösäteilyn aallonpituuksia. Tällaisen valaisimen värijakautumaa kuvataan usein käsitteellä värilämpötila, mutta valolla tai lämpösäteilyllä ei ole lämpötilaa. Säteilyn voimakkuutta kuvaa sen intensiteettiä eli sen siirtämä teho pinta-alayksikköä kohti. Tämä on se suure, joka alenee etäisyyden neliössä, kun lämmön lähteestä siirrytään kauemmas. Aleneminen pätee, jos säteily leviää säteittäisesti ympäristöön.

Laavussa tai louteessa oleskelija saa nuotion lämpöä käytännössä vain lämpösäteilynä. Lämpöään hän menettää muiden mekanismien ohella myös lämpösäteilynä. Louekangas heijastaa osan nuotion ja vaeltajan lämpösäteilystä vaeltajaan, sitä suuremman osan, mitä parempi heijastin se on. Lämpösäteilyä voidaan ohjata heijastimin niin kuin valoakin.

Se, miten kuumaksi kumisaapas voi säteilyssä lämmitä, riippuu sen vastaanottaman ja luovuttaman lämmön suhteesta. Se vastaanottaa nuotion lämpösäteilyä. Lämpö tasaantuu saappaassa johtumalla. Saapas säteilee lämpöään joka suuntaan pintalämpötilansa mukaan. Kuivuessa siitä höyrystyvä vesi sitoo lämpöä ja saapasta pyyhkivä viileä ilmavirta kuljettaa sitä pois. Jos saapas sijoitettaisiin sisältä heijastavaan, hyvin lämpöeristettyyn ja mahdollisimman vedottomaan laatikkoon, johon pääsisi lämpösäteilyä vain nuotion suunnasta (ja josta pääsisi säteilyä vain takaisin nuotion suuntaan), saappaan lämpötila voisi lähestyä nuotion lämpötilaa etäälläkin.

Suuntaan, jossa ei ole heijastinta, siis yötaivaan avaruuteen, suuntautunut lämpösäteily ei palaa nuotiolla olijan hyödyksi. Samoin hänen itse säteilemänsä lämpö katoaa taivaalle. Vastaava ilmiö huomataan asunnoissa, kun asukkaan lämpösäteily katoaa avaruuteen ikkunalasin läpi. Se aistitaan usein "vetona", vaikka ilmavirtaa ei olisikaan. Ilmiötä pyritään nykyisin vähentämään selektiivilaseilla. Ne palauttavat ihmisenkin säteilemän lämmön kuten laavukangas.

Mielestäni säteilylämmön suurta merkitystä lämmön siirrossa taivasalla ei useinkaan ymmärretä tarpeeksi. Ei kämpissäkään. Suuri osa kylmää kämppää lämmittävän kamiinan tehosta on juuri lämpösäteilyä, joka lämmittää seiniä, lattiaa ja muita sisäpintoja ja niiden välityksellä ilmaa. Metsähallituksessa ainakin joku näyttää ymmärtäneen tämän ja niinpä ainakin Ounastunturin eräiden autiotupien kamiinoista on riisuttu ne järjettömät peltivaipat pois. Alkulämmitysteho on selvästi parempi. Tilapäisessä asumisessa, jossa tärkeämpää on saada kylmä kämppä nopeasti asumislämpöön kuin ylläpitää tasaista lämpöä jatkuvasti, kannattaa ilmaa lämmittää pintojen kautta paremmin kuin päin vastoin.

[Turvekammi]

Ainakin itselläni laavukankaassa hopeanvärinen pinta on aina oleilijoita kohti, vihreä taivasta kohti.

[Pertti Kurki]

Itseä haittasi eniten materiaalin kiiltely, joka on paha auringossa omassa käyttötarkoituksessa (esim. hanhen pyynti).

Tarkoituksena olisi lisäksi laittaa halpa pelastuslakana tarvittaessa heijastamaan nuotion/rakotulien lämpöä takaa.

Ripusta kevyt naamioverkko louteen suulle hanhimetällä. Silloin et tarvitse pelastuslakanaa, vaan normi alupinnoitettu kangas.

[p.kivela]

Ripusta kevyt naamioverkko louteen suulle hanhimetällä. Silloin et tarvitse pelastuslakanaa, vaan normi alupinnoitettu kangas.

Tjoo. Ei alupinnoitteesta haittaakaan ole, mutta olen vähän kyyninen laavukankaiden alupinnoitteen heijastavuuteen. Pelastuslakana näyttää selkeästi "metallisemmalta". Mutta joo. Pointti ei oikeastaan ollut heijastavuudessa vaikka se voi louteessa olennainen osa ollakin.
Minulla on kyllä ajatus laittaa ainakin rankisen ripustuslenkit louteeseen niin että kaikilla on mukavampaa ja että sellainen verkkohässäkkä kyllä varjostaa laavun sisäpinnan. Ehkä se tappaa myös mahdolliset lämpöheijasteet laavun seinämistä. Mutta mukana on kevyt untuvapussi, joten ei noilla heijasteilla niin väliäkään.

Tärkeintä on löytää mattapintainen ja kevyt kangas materiaaliksi. Peruslaavukankaat heijastavat auringon kajossa kuin peili... mikä ei ehkä haitanne keskellä jänkien lammikoita, mutta ehkä kuivemmassa kohtaa. Ehkä siellä on muuta suojaa. Matta spray päälle?
Voisin samalla ommella saumoihin tekolehtinauhaa, joka rikkoo teräviä muotoja. Lehdet kyllä läpättävät tuulessa ikävästi, joten nauha tulisi olla irroitettava. (Ehkäpä teen stealth-laavun...). Tai sitten saumoihin muutamia lenkkejä ruohotuppoja varten.





ps. ainakin auringon säteilyä voidaan hyvin peilata. Pepin jutuista tuli mieleen, että mitäs jos laminoi pelastuslakanan nyloniin, jotta tulee lujempi ja saa purjerenkaat ja virittää sen säteilijäksi rakotulen toiselle puolelle. Voi olla, että rakotulen hyötysuhde nousee reippaasti laavua kohti. Laittaa sopivasti kepeillä kaarelle ja sopivalle korkeudelle.

[Pertti Kurki]

Ei alupinnoitteesta haittaakaan ole, mutta olen vähän kyyninen laavukankaiden alupinnoitteen heijastavuuteen.

Peruslaavukankaat heijastavat auringon kajossa kuin peili...

Yritähän päättää heijastaako alukangas vai eikö

Tulien lämmönsiirtymisen kannalta on oleellista että ne ovat riittävän lähellä louetta. Siksi kynsipuun tulee olla järeää pölliä, semmoiset 30 cm korkea. Se suojaa jalkopäätä, jolloin tulet voi tehdä ihan louteen eteen, metrin päähän kynsipuusta. Hyvän louteen katto ulottuu kynsipuun yli, jolloin se sieppaa tulien lämmön tehokkaasti louteeseen.

En edelleenkään ymmärrä mitä etua saavutat monimutkaisella pelastuskankaan virityksellä. Kun heijastusta tarvitaan, ei metsästetä. Ja kun metsästetään, heijastusta ei tarvita.

[Turvekammi]

Spray ei tule pysymään kankaassa kovin pitkää aikaa. Mahdollisesti sitä voisi kokeilla muovijoustoaineen kanssa, mutta en usko senkään auttavan.

[p.kivela]

Tarkoitin, että sisäpuolen aluminointi heijastaa tulen lämpöä, mutta ulkopuolen kangaspinta kiiltelöö pirullisesti auringossa. Ja se on kuin puukonisku hanhen kylkeen... tai voi olla. Ainakin rakennelma on luonnoton. Ulkopuolelle mielummin enemmän mattaa kuin mitä nyt on. Mutta tämän kanssa ehkä voi elää. Muuten allekirjoitan louteen virityksen tulille.

Pelastuslakanan heijastavuus on selkeästi parempaa kuin laavukankaiden aluminointi, jota ei voi oikeastaan kutsua muuta kuin vaaleanharmaaksi pinnoitteeksi. Melko mattaa, kun taas lakana on kuin peili. Esim. jos puen laavun päälleni, niin veikkaan, ettei paljoa lämmitä. Lakana on taas melko lämmin eli heijastaa lämpöä hyvin.

[Eräkulkuri]

Hyvän louteen katto ulottuu kynsipuun yli, jolloin se sieppaa tulien lämmön tehokkaasti louteeseen.

Mitä tarkoitat tällä?

[p.kivela]

Spray ei tule pysymään kankaassa kovin pitkää aikaa. Mahdollisesti sitä voisi kokeilla muovijoustoaineen kanssa, mutta en usko senkään auttavan.

Mitä tarkoitat? Jos etsii jonkin sprayn, joka pysyy joka jeesuksen pinnassa niin miksei pysy? Ainakin yhden kauden, ja lisäilee sitten. Tarkoitus ei ole umpimaalata vaan vetää pölymäinen pisarakerros, joka telee kankaasta matan. Jos yrittää vetää peittävän kerroksen niin maali ratkeaa.

[Turvekammi]

Jos on silikonisoitu kangas, niin siihen ei saa tarttumaan maaleja juuri millään ilveellä. Mutta vaikka olisi silikonivapaa, niin ohut maaliharso kuluu aikaa myöten pois, kunnon kerros taasen halkeaa paloina.

Muoveja varten on saatavilla ns. tartunta- ja joustoaineita maalaukseen. Käytetään esimerkiksi auton muovipuskureissa maalatessa.

Maalin ohenne voi syövyttää kangasta, kannattaa kokeilla koepalaan ensin.

[p.kivela]

Jos on silikonisoitu kangas, niin siihen ei saa tarttumaan maaleja juuri millään ilveellä. Mutta vaikka olisi silikonivapaa, niin ohut maaliharso kuluu aikaa myöten pois, kunnon kerros taasen halkeaa paloina.

Muoveja varten on saatavilla ns. tartunta- ja joustoaineita maalaukseen. Käytetään esimerkiksi auton muovipuskureissa maalatessa.

Maalin ohenne voi syövyttää kangasta, kannattaa kokeilla koepalaan ensin.

Agree. Silikonoitu kangas on ongelma, mutta onko normilaavukankaassa silikonia?